Geenit ennakoivat keuhkosyövän taudinkulkua

Radikaalisti leikattujen keuhkosyöpäpotilaiden viisivuotisennuste on vain 40 %. Suurinta osaa keuhkosyövästä ei pystytä leikkaamaan taudin laajan levinneisyyden takia.

Sirkku Jyrkkiö

Lievästi suurentuneet maksaentsyymit diagnostisena ongelmana

Suurentunut seerumin tai plasman ALAT on jokseenkin spesifinen maksasolun vaurion tai toiminnanhäiriön merkki ja soveltuu hyvin ensisijaiseksi maksasairauden seulontatutkimukseksi.

Anna-Liisa Karvonen

Bakteerin aiheuttama, ei-tuberkuloottinen nikamatulehdus aikuisella

Bakteerin aiheuttama nikamatulehdus on harvinainen, mutta yleistymässä oleva vakava tulehdus. Taudinkuva on monimuotoinen, ja siksi hoitoennustetta huonontava viive tulehduksen toteamisessa on tavallista.

Kirsi Valve

Sikiön vaikea sydänvika

Esitämme potilastapauksen, jossa sikiöllä todettiin yksikammioinen sydän: pieni poteromainen oikea kammio ja keuhkovaltimon umpeuma.

Taisto Sarkola, Talvikki Boldt, Juha-Matti Happonen, Riitta Karikoski, Marianne Eronen

Terveystaloustiede ja lääkekustannukset - yksikkökustannuksista kustannusvaikuttavuuteen

Lääkehoidolla myönnetään olevan merkittäviä positiivisia terveysvaikutuksia, mutta lääkkeiden aiheuttamia kustannuksia painotetaan usein voimakkaammin kuin lääkkeiden investointivaikutusta.

Juha Laine

Onko väestövastuujärjestelmä elvytettävissä?

Väestövastuujärjestelmän kokeilu alkoi 1989, ja seuraavan vuosikymmenen lopulla järjestelmän piirissä oli noin puolet suomalaisista. Sen jälkeen toiminnassa alkoi esiintyä ongelmia.

Mikko Kangas

Glyseryylitrinitraattivoide avuksi pukamaleikkauksen kipuun

Perinteinen peräpukamaleikkaus on tavallisesti varsin kivulias ja haava-alueet umpeutuvat hitaasti. Yhdeksi kipua lisääväksi tekijäksi on osoitettu sisemmän sulkijalihaksen spasmi. Kroonisen anaalifissuuran hoidossa käytetty voidemainen glyseryylitrinitraatti (GTN) vähentää anaalikanavan painetta ja parantaa myös anodermaalista verenkiertoa. Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa oli mukana 99 potilasta, jotka leikattiin peräpukamien takia. Leikkauksen jälkeen 40 potilasta hoidettiin GTN-voiteella ja 42 lumevoiteella, 18 potilasta jäi pois tutkimuksesta eri syistä. Anaalifissuurapotilailla tavallinen GTN-voiteeseen liittyvä päänsärky todettiin vain kahdella potilaalla ja vain yksi keskeytti hoidon tästä johtuen. Ryhmät eivät poikenneet toisistaan sukupuolen, painon, pukamien vaikeusasteen, kirurgian, hoitoajan tai komplikaatioiden suhteen. Eroa ei myöskään ollut leikkauksen jälkeisessä kivussa tai kipulääkityksen tarpeessa. Sitä vastoin 3 viikon kuluttua todettiin, että GTN-ryhmän potilaiden haavat olivat parantuneet merkittävästi verrokkeja paremmin.

Tom Scheinin

Vaguksen stimulaatio auttaa masennuksessa?

Noin 2 % väestöstä kärsii hoitoon reagoimattomasta masennuksesta. Eräs lupaava hoitomenetelmä näiden potilaiden hoitamiseksi on vagushermon stimulaatio. Yleisanestesiassa rintakehän alueelle sijoitetaan tahdistin, josta johdetaan johdot ja anturi kosketukseen vagushermon kanssa. Tahdistimella hoidettiin 11 vaikeasti masentunutta potilasta: puolella heistä tauti vastasi hoitoon ja neljäsosa toipui. Myös sivuvaikutukset olivat huomattavia: yksi potilas teki itsemurhan ja kahdelle aiheutui tilapäinen äänihermohalvaus. Ongelmista huolimatta vagusstimulaatiota olisi ehkä syytä yrittää vaikean masennuksen hoidossa.

Raimo K. R. Salokangas

Toimintaterapia parantaa dementiapotilaan toimintakykyä

Dementiapotilaiden lääkehoitoa on tutkittu runsaasti, mutta lääkkeettömistä hoidoista on tehty paljon vähemmän laajoja, kontrolloituja tutkimuksia. Hollannissa tehtyyn tutkimukseen osallistui 135 yli 65-vuotiasta, lievää tai keskivaikeaa dementiaa sairastavaa potilasta ja heidän omaishoitajaansa. Potilaat satunnaistettiin tavanmukaista hoitoa saavaan kontrolliryhmään ja toimintaterapiaryhmään. Toimintaterapia toteutettiin 10 kerran sarjana viiden viikon ajan, yhteensä kukin potilas sai 18 tuntia terapiaa. Potilaat testattiin päivittäisiä toimintoja ja kognitiivista suoriutumista mittaavilla testeillä toimintaterapian alkaessa sekä 6 ja 12 viikkoa terapian alusta. Myös omaishoitaja haastateltiin.

Jaana Suhonen

Hoitoon sitoutumista kannattaa tukea

Vain puolet ihmisistä käyttää lääkkeitään ohjeiden mukaan. Hoitomyöntyvyyden tukemiseksi tehdyissä tutkimuksissa tulokset ovat olleet verrattain heikkoja ja tehoa on havaittu vain usealla samanaikaisella keinolla potilaita tukevissa interventioissa. Nyt lääkkeiden käyttöä ja sen tukemisen mahdollisuuksia selvitettiin satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa oli mukana 159 vanhusta (keski-ikä 78 v, vähintään neljä lääkettä). Yli 80 % tutkittavista käytti statiinia ja lähes kaikki verenpainelääkettä.

Kaisu Pitkälä

Hypertrofinen arpi - kuokkavieras paranevassa haavassa

Hypertrofinen arpi on paranevan ihohaavan harmittava seuralainen, joka vaivaa potilasta paitsi ulkonäön, myös kutinan ja kivun takia. Hypertrofinen arpi syntyy, kun sidekudoksen tuotanto paranevassa ihohaavassa jatkuu yli normaalin tarpeen. Arpi kasvaa nopeasti noin puoli vuotta, jonka jälkeen se voi pienentyä seuraavan vuoden tai puolentoista aikana.

Sirkku Peltonen

Erektiohäiriöt ennakoivat sepelvaltimotautia

Sepelvaltimotautipotilailla on usein erektiohäiriöitä. Aikanaan ongelman aiheuttajana pidettiin sydänlääkkeitä. Nyt tiedetään, että myös valtimotauti sinänsä aiheuttaa erektio-ongelmia.

Juhani Airaksinen

Masennus näkyy työsuorituksissa

Masennus johtaa työsuoritusten heikkenemiseen. Kahdessa äskettäin ilmestyneessä tutkimuksessa selvitettiin masentuneiden työssä menestymistä sekä verrattiin yksi- ja kaksisuuntaisen masennuksen aiheuttamaa työstä poissaoloa. Ensimmäisessä seurattiin pitkäaikaisesta masennuksesta kärsivien työssä olevien ja hoitoa saavien potilaiden työmenestymistä. Vertailuryhmänä käytettiin nivelreumaa sairastavia. Masennuspotilaiden työssä selviytyminen oli koko seurannan ajan vertailuryhmiä heikompaa tunnevuorovaikutuksessa, ajankäytössä ja työn tuotoksessa. Vain fyysisen suoriutumisen suhteen nivelreumapotilailla oli enemmän vaikeuksia. Tutkimus korostaa masennuksen aktiivisen hoidon tärkeyttä. Lisäksi tulisi muistaa, että vaikka henkilö toipuu masennuksesta, työtuotos ja vuorovaikutuskyky voivat vielä pitkään olla vajavaisia.

Raimo K. R. Salokangas

75-84-vuotiaiden suomalaisten toiminnanvajeiden muutokset 1993-2005

Suomessa etenkin alle 75-vuotiaiden toimintakyky on tutkitusti kohentunut. Yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn kehittymisestä on sen sijaan niukemmin tietoa. Tässä tutkimuksessa kuvataan 75-84-vuotiaiden eritasoisia toiminnanvajeita vuosina 1993-2005.

Tommi Sulander, Pekka Puska, Aulikki Nissinen, Antti Reunanen, Antti Uutela

Milloin niskakipuun tarvitaan neurokirurgin apua?

Kaularangan välilevytyrän tyypillinen oire on niskasta yläraajaan säteilevä kipu, joka pahenee päätä taivuteltaessa. Kivun hoito on pääasiallisesti konservatiivista.

Esa Kotilainen

Lihottavatko hormonit?

Ehkäisypillereitä tai vaihdevuosien hormonihoitoa käyttävät naiset syyttävät usein hormoneita painonnoususta. Tutkimusten mukaan e-pillerit tai vaihdevuosien hormonihoito eivät kuitenkaan lisää painoa.

Pertti Mustajoki

Kouluterveydenhuollon henkilöstössä suuria eroja

Terveyskeskuksen johtamisen apuvälineeksi tarkoitettu kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitussuositus annettiin laatusuosituksen yhteydessä 2004.

Kirsi Wiss, Hanne Kivimäki, Elise Kosunen, Arja Rimpelä, Vesa Saaristo, Matti Rimpelä

Suunnitelmallisuus puuttuu peruskoulujen kouluterveydenhuollosta

Kouluterveydenhuoltoa tutkitaan hallinnon ja johtamisen näkökulmasta tarkastellen, miten laatusuosituksen ohje toimintasuunnitelmasta ja -kertomuksesta toteutui koko maassa 2005. Länsi-Suomen läänissä arvioitiin, oliko suunnitelmallisuus lisääntynyt vuoden 1998 jälkeen.

Hanne Kivimäki, Elise Kosunen, Arja Rimpelä, Vesa Saaristo, Kirsi Wiss, Matti Rimpelä

Perusterveydenhuolto terveyden edistäjänä - visioita tulevaisuuteen

Terveyden edistämisen velvoite sisältyi vuonna 1972 annettuun kansanterveyslakiin, joskin silloin siitä käytettiin käsitettä "terveydenhoito".

Elise Kosunen

Yli puolet dementiaa sairastavista jää ilman diagnoosia

Tutkimusten mukaan 9 %:ssa dementioista aiheuttava tekijä on potentiaalisesti parannettavissa. Vaikka dementian varhaista tunnistamista on yhä enemmän korostettu, väestötutkimusten mukaan yli puolet dementiaa sairastavista vanhuspotilaista jää silti tunnistamatta ja hoitamatta.

Minna Löppönen