Kunnalliselle vai yksityiselle?
Pelkästään taloudelliset tekijät eivät ohjaa lääkärien työpaikan valintaa

Suomessa on tutkittu lääkärien työvoiman kysyntää ja tarjontaa muun muassa lääkärimäärien ennakoinnin näkökulmasta. Tekijöitä, jotka ohjaavat lääkärien sijoittumista kunnalliselle tai yksityiselle sektorille, ei juurikaan ole analysoitu, ei myöskään kansainvälisesti.

Terhi Kankaanranta, Jari Vainiomäki, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Pekka Rissanen

Helicobacter pylorin häätö vähentää mahasyövän riskiä

Japanilaistutkimuksen mukaan Helicobacter pylorin häätöhoito vähentää merkittävästi (riskikerroin 0,339) riskiä sairastua mahalaukun syöpään. Helicobacter pylori -infektio on tärkein tunnettu mahasyövälle altistava tekijä. Jopa 80 % muun kuin kardian alueen karsinoomista kehittyy Helicobacter pylorin aiheuttaman mahalaukun atrofian ja intestinaalisen metaplasian pohjalta.

Sirkku Jyrkkiö

Laparoskopia-instrumentit vertailussa

Kirurgien tyytyväisyydessä eri laparoskooppisiin instrumentteihin ei ole eroa, mutta eri laitteilla tehtyjen leikkausten kesto vaihtelee merkittävästi. Satunnaistetussa tutkimuksessa sveitsiläiskirurgit leikkasivat 61 vasemmanpuoleista paksusuolileikkausta joko monopolaarisaksilla, elektrotermaalisilla bipolaarisilla tai ultraääniteknologiaan perustuvilla pihdeillä. Laitteita verrattiin dissektioajan, verenvuodon, turvallisuuden ja hinnan suhteen. Dissektioaika oli merkittävästi lyhyempi elektrotermaalisilla bipolaarisilla (105 min) tai ultraääniteknologiaan perustuvilla (90 min) laitteilla kuin monopolaarisaksilla (137 min). Monopolaarisaksia käytettäessä tarvittiin myös merkittävästi enemmän verisuonia sulkevia klipsejä. 200 leikkauksen vuositahdilla kustannukset olisivat elektrotermaalisilla bipolaarisilla laitteilla 1 186 euroa, ultraääniteknologiaan perustuvilla 1 105 euroa ja monopolaarisaksilla 1 382 euroa.

Tom Scheinin

Harvinainen TRAPS diagnostisena ongelmana

Systeemiset autoinflammatoriset oireyhtymät ovat joukko harvinaisia, autosomaalisesti periytyviä tauteja, joiden oirekuvaan kuuluvat toistuvat kuumekohtaukset ja muut tulehdusoireineen. 1990-lopulla lääketieteellisessä kirjallisuudessa perinnöllisiin kuumeoireyhtymiin luettiin välimerenkuume (FMF) ja "hyperimmunoglobulinemia D with periodic fever syndrome " (HIDS), jotka ovat peittyvästi periytyviä, sekä "tumour necrosis factor receptor-associated periodic syndrome " (TRAPS), joka periytyy vallitsevasti. Näihin on viime vuosina liitetty ainakin viisi vallitsevasti periytyvää oireyhtymää. Kaikissa nåissä oireyhtymissä kohdegeenin mutaatiot aiheuttavat aggressiivisen ja pitkittyneen tulehdusreaktion. Yhteistä kuumeoireyhtymille on jaksoittaisesti esiintyvä korkea kuume, peritoneumin, pleuran, perikardiumin ja nivelten tulehdus, sekä lihassärkyä ja erilaisia ihottumia. CRP ja SAA sekä muut akuutin faasin proteiinit nousevat voimakkaasti, jonka seurauksena saattaa olla komplikaatioita, kuten AA-amyloidoosi. Varsinkin FMF:ssa, jonka taustalla on tulehdusreaktiota ja apoptoosia säätelevää pyriiniä koodaavan MEFV-geenin mutaatio, AA-amyloidoosi on yleinen komplikaatio. Kolkisiinilääkityksen myötä FMF-potilaiden amyloidoositapaukset ovat vähentyneet.

Susanna Stjernberg-Salmela

Sopeutuminen vanhemmuuteen lapsettomuuskokemuksen jälkeen

Koeputkihedelmöitys sovellutuksineen on vakiintunut tahattoman lapsettomuuden tehokkaimmaksi hoidoksi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Nykyään 3,4 % Suomessa vuosittain syntyneistä lapsista on saanut alkunsa hedelmöityshoidolla. Hoitojen tehokkuus ja turvallisuus ovat parantuneet, mutta vähän tiedetään lapsettomuuden ja lapsettomuushoitojen psyykkisistä vaikutuksista tulevien vanhempien henkiseen hyvinvointiin.

Leena Repokari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030