Lasten astman pitkäaikaishoito

Astman hoidon varhaisella aloittamisella pyritään estämään pysyvä limakalvovaurio hengitysteissä, takaamaan mahdollisimman hyvä keuhkofunktio samoin kuin normaali ja oireeton elämä anti-inflammatorisella lääkityksellä. Inhalaatiosteroidit ovat tehokkain lääkitysmuoto, jolla hoito usein aloitetaan. Myöhemmin astman rauhallisessa vaiheessa annostusta joko pienennetään tai siirrytään inhalaatiokromonihoitoon. Remissiovaiheissa voidaan harkita kausiluonteista lääkitystä esimerkiksi infektioiden, siitepöly- ja pakkaskauden aikana. Mitä laaja-alaisempi atopia astmaatikolla on, sitä pitempiaikaista hoitoa todennäköisesti tarvitaan. Taipumus hengitystieoireiluun on yleensä elinikäinen, joten pitkäaikainen seuranta on välttämätöntä.

Merja Kajosaari

Ketkä hyötyvät kipupoliklinikan hoidoista?

Kipupoliklinikoita on toiminut sairaaloiden yhteydessä 1970-luvulta lähtien. Kipupoliklinikoiden potilaat ovat yleensä kärsineet vaikeista kivuista pitkään ja aiemmat hoitoyritykset ovat epäonnistuneet. Tavallisimmat potilasryhmät ovat selkäkipupotilaat sekä traumaperäisistä tai leikkauksen jälkeisistä kivuista kärsivät. Selvimmin kipupoliklinikan hoidoista hyötyvät syöpäkipupotilaat ja sellaiset potilaat, joiden kivun syy on yksiselitteinen. Monimuotoisempien kiputilojen hoitoa voi hankaloittaa kipupotilaan sosiaalinen ja psykologinen kroonistuminen.

Tarja Heiskanen

Tartuntatautien ilmoittamista hiotaan - tavoitteena hyödyllinen laaturekisteri

Tartuntatautien rekisteröintijärjestelmää uudistettiin muutama vuosi sitten. Kokemusten mukaan järjestelmän perusrakenne on oikea. Tämän vuoden alusta ilmoittamisjärjestelmään tehtiin muutoksia palautteen perusteella. Paljon työtä aiheuttaneet lääkärin ilmoitukset veneerisistä klamydiainfektioista ja muista salmonelloista kuin lavantautia ja pikkulavantautia aiheuttavista jäivät pois. Uusi ilmoitusvelvollisuus lääkäreille tuli hepatiitti C- ja EHEC-infektioissa. Laboratorioiden siirtyminen sähköiseen ilmoittamiskäytäntöön parantaa jatkuvasti tartuntatautirekisterin ajantasaisuutta. Tietojen hyödyntämistä kehitetään niin ikään sähköisen viestinnän keinoin.

Petri Ruutu, Eija Kela, Matti Sarjakoski, Pekka Holmström

Lihavuuden hoito ja ehkäisy perusterveydenhuollossa

Laihduttamisesta on niin vaikeata saada pysyviä hoitotuloksia, että perusterveydenhuollossa olisi usein järkevintä keskittyä lihavuuden ehkäisyyn. Yksilötasolla tämä onnistuu parhaiten auttamalla lievästi ylipainoisia lihomasta enää lisää. Säännöllinen painonseuranta tulisi olla osa rutiinitarkastusta kuten verenpaineen mittaus. Painonpudotuksen onnistumiseksi tarvitaan vahva motivaatio, hyvä neuvonta ja ryhmän tuki. Yhteisötasolla terveyskeskus on tärkeä paikallinen vaikuttaja ja voi tehdä aloitteita mm. terveellisen koulu- ja työpaikkaruokailun sekä liikuntaharrastuksen lisäämisen puolesta.

Tuula Heinänen

ESKO-verkkokertomus - sairauskertomustietoa yli organisaatiorajojen

Tietoverkkotekniikan nopea kehitys on luonut uusia malleja ja välineitä tietojenkäsittelyn tuottamiseksi ja rakentamiseksi. Oulun yliopistollisessa sairaalassa on kehitetty Internetin WWW-tekniikkaan (World Wide Web) perustuva elektroninen sairauskertomusjärjestelmä ESKO. Se antaa mahdollisuuksia saumattoman hoitoketjun tietotekniseen tukeen.

Hannu Alanko, Timo Leinonen, Jarmo Reponen, Timo Niinimäki, Pirjo Karhunen-Lappalainen, Arja Aura

Lääkkeet halpenisivat, joukko pieniä apteekkeja ei selviytyisi Apteekkimaksun poistamisen vaikutuksista selvitys

Lääkkeiden hinnat halpenisivat noin 5 % nykyisestä, jos apteekeilta poistettaisiin apteekki-maksu ja samalla vastaavasti kevennettäisiin lääketaksaa. Hintojen halpeneminen merkitsisi 450 miljoonan markan kokonaissäästöä. Muutoksen varjopuolena on, että vajaat parikymmentä apteekkia kävisi taloudellisesti kannattamattomaksi ja noin kolmessakymmenessä muussa apteekissa apteekkari joutuisi arvioimaan, onko toiminnan jatkaminen enää taloudellisesti mielekästä. Näin arvioi Lääkelaitos selvityksessään apteekkimaksun poistamisen vaikutuksista.

Suvi Sariola

Insuliinin vaikutuksia ylä- ja alaraajan lihasten verenvirtaukseen ja glukoosinkäyttöön

Lukuisten aineenvaihduntavaikutustensa ohella insuliinilla on myös hemodynaamisia vaikutuksia: insuliini lisää mm. sydämen sykenopeutta, minuuttitilavuutta ja alentaa diastolista verenpainetta. Korkeat insuliinipitoisuudet lisäävät myös erityisesti luurankolihaksen verenvirtausta. Insuliinin vasodilatoiva vaikutus välittyy endoteelin typpioksidin synteesin kautta. On esitetty, että insuliiniresistenssi eli insuliinin alentunut teho lisätä lihaskudoksen glukoosinkäyttöä esimerkiksi ylipainoisilla ihmisillä, hypertoonikoilla ja aikuistyypin diabeetikoilla saattaisi osittain johtua heikentyneestä insuliinin vasodilatoivasta vaikutuksesta, joka rajoittaisi insuliinin ja sen tärkeimmän substraatin, glukoosin, pääsyä lihaskudokseen.

Tapio Utriainen

Sairaalapalvelujen tasa-arvo Suomessa

Terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena Suomessa on viime vuosikymmenien aikana ollut terveyden ja terveydenhuollon tasa-arvo. Terveydenhuollossa tasa-arvolla on tarkoitettu väestön mahdollisuutta käyttää tarvitsemiaan palveluita taloudellisista edellytyksistä tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Tavoitteella on perusteltu 1960-luvulta lähtien terveydenhuoltojärjestelmän merkittävimpiä uudistuksia, kuten sairausvakuutusjärjestelmää ja kansanterveyslakia. Yleensä suomalaisen terveydenhuollon on katsottu onnistuneen toteuttamaan hyvin tasa-arvotavoitetta. Tätä käsitystä on perusteltu mm. terveyspalvelujen käyttöä koskevien väestöhaastattelujen tuloksilla. Näissä tutkimuksissa, esim. KELAn ja lääkintöhallituksen toteuttamissa Terveysturvan väestötutkimuksissa, ei kuitenkaan ole pienten väestöotoksien takia ollut mahdollista arvioida pätevästi sairaalapalvelujen sosiaaliryhmäeroja.

Ilmo Keskimäki

Pitkäkestoisen estradioliannostelun tehokkuus vaihdevuosien hormonihoidossa

Vaihdevuosien hormonihoito on lisääntynyt viime vuosina, mutta hormonien käyttö on usein sangen lyhytkestoista. Hormonihoidon hyötyjen säilyttäminen luuston ja verenkiertoelimistön kannalta puoltaisi mahdollisimman pitkäkestoista hoitoa. Annostelua harventamalla voidaan käyttömyöntyvyyttä parantaa. Tämä on mahdollista käyttämällä parenteraalisia annostelutapoja (esim. lääkelaastarit ja ihon alle asetettavat lääkekapselit). Niillä vältetään ensikierron vaiheet, jotka ovat tyypilliset oraaliselle annostelulle. Parenteraalisella hoidolla on lisäksi saavutettavissa tasaisemmat hormonin veripitoisuudet kuin tablettihoidolla.

Satu Suhonen

Kokeellisen patologisen kivun mekanismeista

Kipujärjestelmän tehtävänä on varoittaa mahdollisesta kudostuhosta tai kudosvaurion jo tapahduttua taata optimaaliset olosuhteet vaurion paranemiselle. Erilaisten hermovammojen tai hermoja vaurioittavien sairauksien seurauksena elimistön kivunsäätelyjärjestelmän toiminta saattaa muuttua. Kipu muuttuu krooniseksi, tarpeettomaksi kärsimykseksi. Lyhytkestoisen, akuutin kivun hoidossa yleisesti käytetyt tulehduskipulääkkeet ja opiaatit menettävät tehoaan kivun kroonistuessa. Tämän vuoksi tarvitaan lisää tutkimustietoa kroonisen kivun perusmekanismeista, jotta voitaisiin kehittää parempia hoitomuotoja tällaisista kiputiloista kärsiville ihmisille.

Heikki Mansikka

Suun kautta annettava poliorokote ja sen mahdolliset haittavaikutukset sikiöön

Poliovirus voi aiheuttaa paitsi vakavia (jopa letaaleja) keskushermosto-oireita, myös usein elinikäisiä velttohalvauksia raajoihin, ja se voi kulkeutua äidin verenkierrosta istukan läpi sikiöön. Suomessa on käytetty 1960-luvun alusta lähtien vain pistoksena annettavaa, kuolleita viruksia sisältävää rokotetta, jolla ei ole sivuvaikutuksia. Syksyllä 1984 Suomessa esiintyneen polioepidemian pysäyttämiseksi päätettiin koko väestö rokottaa suun kautta sokeripalan mukana annettavalla, eläviä, taudinaiheuttamiskyvyltään heikennettyjä polioviruksia sisältävällä rokotteella. Tämä elävä rokote voi aiheuttaa harvinaisena sivuvaikutuksena pysyviä velttohalvauksia. Elävää poliorokotetta käytettäessä ei voida jättää rokottamatta raskaana olevia naisia, sillä rokotevirus leviää rokotetusta toiseen hengitysilman mukana pisaratartuntana, kuten "villi"viruskin. Aivan raskautensa alussa olevat naiset eivät vielä ole tietoisia tilastaan, eivätkä he sen vuoksi voi välttää rokotteen ottamista.

Tiina Harjulehto-Mervaala

Tuberkuloosin lääkeresistenssi maailmanlaajuinen ongelma

WHO on toteuttanut poikkileikkaustyyppisen tuberkuloosin resistenssiselvityksen 35 maassa perustuen tilanteeseen vuosina 1994-97. Primaarinen eli aikaisemmin hoitamattomista potilaista eristettyjen bakteerien resistenssi pyrittiin erottamaan hankinnaisesta eli hoidon aikana syntyneestä resistenssistä.

Matti Viljanen

Metformiinilla ovulaatio käyntiin

Tavallisimpia hedelmättömyyden syitä on polykystinen munasarjaoireyhtymä, joka aiheuttaa ylipainoisilla naisilla androgeenien ylituotantoa ja estää ovulaation. Tilaan liittyy - kuten obesiteetissa yleensä - insuliiniresistenssi ja tällä näyttäisi olevan syy-yhteyttä hyperandrogenismiin ja sitä kautta hedelmättömyyteen.

Robert Paul

Lapsena syöpää sairastaneen potilaan jälkeläisen syöpävaara

Yhä useammat lapsena syöpään sairastuneet jäävät henkiin ja voivat sitten myöhemmin saada omia lapsia. Mutta kuinka suuri on vaara, että lapsena syövän sairastaneen jälkeläinenkin saa syövän? Asiasta on tiedetty toistaiseksi melko vähän, mutta nyt pohjoismaisten syöpärekisterien yhteistyönä tehty tutkimus antaa lohdullisen vastauksen: lukuun ottamatta retinoblastoomaa ja muutamia muita harvinaisia periytyviä syöpäoireyhtymiä vaara on hyvin pieni.

Heikki Joensuu

Rintasyövän vasta-ainehoito

Monoklonaalisia vasta-aineita käytetään tällä hetkellä jo lymfooman hoidossa, ja laajoja tutkimuksia on menossa mm. paksusuolisyövän liitännäishoidossa. Nyt raportoidaan, että monoklonaalisista vasta-aineista voisi olla merkittävääkin hyötyä myös joidenkin metastasoituneiden rintasyöpien hoidossa. Kyseessä on HER-2 (tunnetaan myös nimellä c-erbB-2) onkogeenin koodaamaa ja solukalvossa sijaitsevaa reseptoria vastaan tuotettu vasta-aine. Kyseinen onkogeeni on monistunut noin 30 %:ssa rintasyövistä, ja näillä syövillä on havaittu olevan keskimääräistä huonompi ennuste.

Heikki Joensuu

Omenavatsaisuuden kirot

Enää ei riitä, että on ylipainoinen tai lihava - on erityisen paha, jos rasva asettuu uuman kohdalle. On osoitettu mm. että omenavatsaisuus on etenkin miehillä koronaaritaudin itsenäinen riskitekijä. Mutta mitä muuta ikävää laajauumaiset kansalaiset voivat odottaa elämässään?

Robert Paul

Unikin geeneissä

Narkolepsiapotilaita vaivaa alinomainen uneliaisuus ja huono unen laatu. Näillä potilailla on lähes aina HLA DR2- ja DQB1*0602-positiivisuutta, mikä viittaa narkolepsian geneettisiin syihin - tauti esiintyykin usein suvuittain. Terveessä väestössä näitä alleeleja on 25 %:lla. Ryhmä amerikkalaistutkijoita on selvittänyt miten DQB1*0602-alleelia esiintyy terveillä ihmisillä, joita he nukuttivat unipatjalla.

Robert Paul

Tunnistavatko lääkärit poistamansa ihokasvaimet?

Maassamme otetaan vuosittain useita satoja tuhansia näytteitä ihomuutoksista. Yleensä päätöksen näytteen ottamisesta ja ensimmäisen arvion muutoksen mahdollisesta pahanlaatuisuudesta tekee avoterveydenhuollossa toimiva kliinikko, jonka taitoa tunnistaa erilaisia ihokasvaimia arvioitiin tässä tutkimuksessa. Näytteiden lähetediagnooseissa havaittiin selviä puutteellisuuksia ja usein patologian laboratoriossa joudutaan arvuuttelemaan jopa potilaan hoitopaikkaa käsialavertailujen avulla. Huolestuttavaa on, että usein kliinikko piti kasvainta hyvänlaatuisena vaikka kyseessä oli potentiaalisesti invasiivinen karsinooma. Lääkärin koulutus ja kokemus vaikuttivat selvästi arvion ja lähetediagnoosin oikeellisuuteen. Kirjoittajien mukaan kliinikoille olisi aiheellista järjestää toistuvia koulutus- ja palautetilaisuuksia ihomuutosten arviointikyvyn ja lähetteiden laadun parantamiseksi. Tutkimuksen aineistona oli yli 2 500 ihonäytettä terveyskeskuksista, alue- ja keskussairaaloista, yliopistosairaalasta ja yksityisvastaanotoilta.

Sirkku Mäkinen, Annamari Ranki, Heini Huhtala, Risto Aine, Anssi Lagerstedt, Kai Krohn

Kohdunkaulan syöpä- ja esiastelöydökset seulonnoissa

Kohdunkaulan syövän järjestelmälliset seulonnat aloitettiin 1960-luvun puolivälissä. Syövän ilmaantuvuus väheni siitä lähtien, mutta 1990-luvulla se on jälleen lisääntynyt. Seulonnoissa löytyneiden invasiivisten syöpien vaara kolminkertaistui 1980-luvulta vuoteen 1995. Keskivaikeiden ja vaikeiden solumuutosten määrät lisääntyivät 50 %, ja ne todettiin pääosin 30-45-vuotiailla naisilla. Lievien solumuutosten määrissä ei tapahtunut muutoksia. Syynä uuteen suuntaukseen saattaa olla muuttunut seksuaalikäyttäytyminen ja sen lisäämä tautivaara tai muutokset seulontoihin osallistumisessa, niiden järjestämisessä tai laadussa. Seulonnoista saadut tiedot talletetaan Suomen Syöpärekisterin Joukkotarkastusrekisteriin.

Mervi Kallio, Matti Hakama

Diagnostiseen lannepistoon liittyvä jälkipäänsärky aiheuttaa pitkittynyttä työkyvyttömyyttä ja haittaa kotona selviytymistä

Lannepiston aiheuttaman jälkipäänsäryn yleisyyttä sekä jälkipäänsäryn aiheuttamaa työkyvyttömyyttä ja haittaa arvioitiin haastattelemalla 325 aikuista, joille oli tehty diagnostinen lannepisto Kymenlaakson keskussairaalassa. Kirjalliseen kyselyyn vastasi 67 % potilaista. Tyypillinen lannepiston jälkeinen päänsärky diagnosoitiin 41 potilaalla (19 %). Jälkipäänsärky aiheutti yli viikon kestävää työkyvyttömyyttä tai haittaa kotona selviytymisessä 16 potilaalle (7 %). Lääkärikunnan tietoisuutta lannepiston jälkeisen päänsäryn yleisyydestä, ehkäisystä, päänsärkyyn liittyvästä työkyvyttömyydestä ja päänsäryn hoidosta tulisi lisätä. Tutkimuksemme sekä kirjallisuustietojen ja kliinisen kokemuksen perusteella suosittelemme, että mikäli lannepiston jälkeinen päänsärky ei levolla, runsaalla nesteen nauttimisella ja tulehduskipu-lääkkeillä häviä 2-4 vuorokauden kuluessa, potilas tulisi ohjata viivytyksettä anestesiologiseen yksikköön epiduraaliveripaikkahoitoon.

Harri Tohmo, Eero Vuorinen, Antti Muuronen