Alueelliset erot sairaalapäivissä ja lääkekustannuksissa Alzheimerin tautia sairastavilla ja verrokeilla
Lähtökohdat
Tutkimuksessa vertailtiin Alzheimerin tautia sairastavien ja kaltaistettujen verrokkien sairaalapäivien lukumäärää ja lääkekustannusten alueellisia eroja vuosi Alzheimer-diagnoosin jälkeen. Alueellisia eroja selvitettiin vertaamalla erityisvastuualueita (erva) toisiinsa. Lisäksi tutkittiin, poikkeavatko ensimmäisen vuoden aikana dementialääkkeitä ostaneiden osuudet toisistaan eri alueilla.
Menetelmät
Maan kattavaan, rekisteriaineistoihin perustuvaan MEDALZ-tutkimukseen sisältyvät kaikki suomalaiset, jotka ovat saaneet Alzheimerin taudin rajoitetun peruskorvausoikeuden vuosina 2005–11 (n = 70 718), sekä heille kaltaistetut verrokit, jotka eivät sairasta Alzheimerin tautia. MEDALZ-aineisto on kerätty useista kansallisista rekistereistä mukaan lukien Kelan reseptitiedosto ja erityiskorvausrekisteri sekä THL:n Hoitoilmoitusrekisteri. Sairaalapäivien ja lääkekustannusten keskiarvot laskettiin henkilövuotta kohden.
Tulokset
Suhteessa alueen 65 vuotta täyttäneeseen väestöön Alzheimerin taudin lääkkeiden rajoitetun peruskorvausoikeuden saaneiden osuus oli suurin KYS:n (8,2 %) ja pienin TYKS:n (5,8 %) alueella. Alzheimer-potilailla oli merkitsevästi enemmän sairaalapäiviä ja huomattavasti suuremmat lääkekustannukset henkilövuotta kohden kuin vertailuväestöllä kaikilla alueilla. Sairaalapäivien keskimääräinen lukumäärä henkilövuotta kohden oli Alzheimer-potilailla suurin TAYS:n alueella ja pienin OYS:n alueella (erotus 5,2 päivää). Alzheimer-potilaiden lääkekustannukset olivat pienimmät TYKS:n alueella ja suurimmat OYS:n alueella. Erikoissairaanhoidon sairaalapäiviä potilailla oli eniten TYKS:n alueella. Dementialääkkeitä ensimmäisen vuoden aikana ostaneiden osuus oli pienin HYKS:n alueella (86,9 %) ja suurimmat KYS:n (91,8 %) sekä OYS:n alueella (91,6 %).
Päätelmät
Tutkimuksessa havaittiin merkittäviä alueellisia eroja Alzheimerin tautia sairastavien sairaalapäivissä, lääkekustannuksissa ja dementialääkkeitä ostaneiden osuuksissa. Erot voivat johtua erva-alueiden erilaisista tutkimus- ja hoitokäytännöistä, vaikka pyrkimys on valtakunnallisesti yhtenäisiin hoitokäytäntöihin.
Alzheimerin tauti yleistyy tulevina vuosikymmeninä huomattavasti koko maailmassa väestön ikääntyessä (1). Tauti on dementian yleisin muoto ja aiheuttaa 60–80 % kaikista dementioista (1,2). Suomessa uusia tautitapauksia ilmaantuu vuosittain noin 13 000 (3). Dementoivat sairaudet lisäävät…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
