Yksityisen sairaanhoidon kustannukset ja Kela-korvaukset keskittyvät: keitä suurkuluttajat ovat?
Lähtökohdat
Kelan korvaaman yksityisen sairaanhoidon menojen jakautumisesta väestössä ei tiedetä riittävästi. Tämä tutkimus tarkastelee yksityisen sairaanhoidon vuosikustannusten ja -korvausten euromääräistä jakautumista suomalaisessa aikuisväestössä. Lisäksi selvitetään tekijöitä, jotka luonnehtivat suurten vuosikustannusten perusteella määriteltyjä yksityissektorin palvelujen suurkuluttajia.
Menetelmät
Tutkimusaineistona oli 50 %:n satunnaisotos Suomessa vuonna 2011 asuneesta 25 vuotta täyttäneestä väestöstä. Rekisteritiedot Kelan heille samana vuonna korvaamista yksityisen sairaanhoidon kustannuksista ja korvauksista (eriteltynä kolmeen palvelukokonaisuuteen: lääkärinpalkkioihin, hammashoitoon sekä tutkimukseen ja hoitoon) yhdistettiin tietoihin tutkittavien sukupuolesta, iästä, tuloista, asuinkunnasta ja lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista. Suurkuluttajiksi määriteltiin ne 5 % tutkittavista, joiden vuosikustannukset olivat suurimmat. Suurkuluttajia verrattiin taulukoimalla ja multinomiaalisella logistisella regressioanalyysilla kahteen muuhun ryhmään: muihin yksityisiä terveyspalveluita käyttäneisiin, joiden vuosikustannukset kuitenkin jäivät pienemmiksi, sekä palveluja käyttämättömiin henkilöihin.
Tulokset
Suurkuluttajien osuus yksityisen sairaanhoidon kokonaiskustannuksista oli 40 %, ja Kela maksoi heille 39 % koko vuoden korvaussummasta. Suurkuluttajia oli keskimääräistä useammin naisten ryhmässä, ikääntyneissä ja suurituloisissa ryhmissä sekä Helsinki-Uudenmaan alueella ja kaupunkimaisissa kunnissa asuvissa. Lääkekorvausoikeuksien avulla mitattu pitkäaikaissairastavuus ei ollut selvässä yhteydessä yksityispalvelujen suurkuluttajuuteen.
Päätelmät
Yksityisten sairaanhoitopalvelujen korvauksista säästämisen vaihtoehdoksi voisi harkita säästöjen kohdistamista suurimmat korvaukset saaneiden vähemmistöön.
Länsimaisten terveydenhuoltojärjestelmien kokonaiskustannusten on dokumentoitu viime vuosikymmeninä jakautuneen väestöihin varsin epäsuhtaisesti: pieni vähemmistö potilaita on aiheuttanut suuren osan kustannuksista (1,2,3, 4). Pääkaupunkiseudulla vuonna 2006 kallein 5 % potilaista kerrytti vajaat…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



