Ylilääkärit toivovat esimiehiltään parempaa johtamista
Lähtökohdat
Kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa tuloksellisen, tehokkaan ja vaikuttavan sekä toimintakykyisen palvelujärjestelmän edellytyksenä pidetään, että toiminta ja sen johtaminen uudistuvat. Johtamisessa korostuvat järjestelmien ja organisaatioiden ohella moniammatillisen asiantuntijatyön ja osaamisen johtaminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Menetelmät
Aineistona on postikysely Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella sosiaali- ja terveystoimen kuntien ja kuntayhtymien lähiesimiestason yläpuolella toimiville johtajille 2003. Tässä tutkimuksessa käsitellään aineiston ylilääkäreitä.
Tulokset
Ylilääkärit arvioivat itsensä kuunteleviksi ja neuvotteleviksi tiimijohtajaksi, joilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa sekä omaan johtamistoimintaansa että koko organisaation johtamiseen. Heidän johtamismotivaatiotaan heikentää arvostuksen, palautteen ja tuen puute heidän omilta esimiehiltään. Puolta heistä ei johdeta ollenkaan tai johdetaan epämääräisesti tai vanhojen johtamiskäytäntöjen mukaisesti.
Päätelmät
Ylilääkärit tarvitsevat oman johtamisen tueksi osaavia ja kannustavia esimiehiä. Johtamiskoulutusta tulisi tulosten perusteella kohdistaa myös terveydenhuolto-organisaatioiden ylimmälle johdolle.
Kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa (1) ja sen taustaselvityksissä esitetään lukuisia haasteita terveysalan johtamiselle. Johtamisessa korostuvat tuloksellisuusvaatimukset. Tehtävissä vaaditaan asiantuntija-, henkilöstö-, laatu- ja talousjohtamiseen sekä erityisesti verkostojohtamiseen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



