Lehti 9: Terveydenhuolto 9/2006 vsk 61 s. 997 - 1001

Ylilääkärit toivovat esimiehiltään parempaa johtamista

Lähtökohdat

Kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa tuloksellisen, tehokkaan ja vaikuttavan sekä toimintakykyisen palvelujärjestelmän edellytyksenä pidetään, että toiminta ja sen johtaminen uudistuvat. Johtamisessa korostuvat järjestelmien ja organisaatioiden ohella moniammatillisen asiantuntijatyön ja osaamisen johtaminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Menetelmät

Aineistona on postikysely Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella sosiaali- ja terveystoimen kuntien ja kuntayhtymien lähiesimiestason yläpuolella toimiville johtajille 2003. Tässä tutkimuksessa käsitellään aineiston ylilääkäreitä.

Tulokset

Ylilääkärit arvioivat itsensä kuunteleviksi ja neuvotteleviksi tiimijohtajaksi, joilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa sekä omaan johtamistoimintaansa että koko organisaation johtamiseen. Heidän johtamismotivaatiotaan heikentää arvostuksen, palautteen ja tuen puute heidän omilta esimiehiltään. Puolta heistä ei johdeta ollenkaan tai johdetaan epämääräisesti tai vanhojen johtamiskäytäntöjen mukaisesti.

Päätelmät

Ylilääkärit tarvitsevat oman johtamisen tueksi osaavia ja kannustavia esimiehiä. Johtamiskoulutusta tulisi tulosten perusteella kohdistaa myös terveydenhuolto-organisaatioiden ylimmälle johdolle.

Elina ViitanenTiina Tampsi-JarvalaJuhani Lehto

Kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa (1) ja sen taustaselvityksissä esitetään lukuisia haasteita terveysalan johtamiselle. Johtamisessa korostuvat tuloksellisuusvaatimukset. Tehtävissä vaaditaan asiantuntija-, henkilöstö-, laatu- ja talousjohtamiseen sekä erityisesti verkostojohtamiseen…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat