Kansanterveyslaitoksen suositus influenssarokotteen käytöstä syksyllä 1997

Jokasyksyiset influenssarokotukset ovat pian taas edessä. Kansanterveyslaitos on lähettänyt lääketieteellisten riskiryhmien rokotuksista seuraavassa julkaistavan suosituksen terveyskeskuksiin. Maksuttomiin rokotuksiin käytettävien rokotteiden määrää on lisätty 10 %:lla viimevuotisesta. Maailman terveysjärjestö WHO on vaihtanut rokotteisiin suositellun A/H1N1-viruskannan uudempaan antigeeniseen muunnokseen.

Tapani Hovi, Tapani Kuronen, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Sydänsairaudesta johtuva leikkausriski

Väestön ikääntyessä leikkausta vaativien sairauksien määrä lisääntyy. Ikääntyminen lisää myös sairastuvuutta sydäntauteihin huolimatta tehokkaasta ehkäisevästä hoidosta. Joudumme yhä useammin arvioimaan sydänsairauden aiheuttamia ongelmia leikkausta suunniteltaessa. Leikkausriskiin vaikuttavat pääasiallisesti toimenpiteen kohteena oleva sairaus ja mahdolliset muut sairaudet. On selvää, että vaikeasta sydänsairaudesta kärsivälle potilaalle leikkaus tehdään vain, jos se merkittävästi pidentää potilaan elinikää tai ratkaisevasti parantaa potilaan elämänlaatua. Ongelmatapauksissa tarvitaan erikoisalojen yhteistyötä unohtamatta potilaan omaa mielipidettä.

Juhani Koistinen

Naltreksoni alkoholiriippuvuuden hoidossa

Alkoholinhimoa säätelevät ainakin keskushermoston serotoniini-, dopamiini-, G

Pekka Heinälä

Kotona tapahtuva saattohoito ja sen kustannukset - Kotkan malli

Kuolevan potilaan hoitaminen kotona on vaihtoehto, johon Suomessa on kiinnitetty hyvin vähän huomiota. Syöpäpotilaiden saattohoitoa kotona ja hoidon tukemista terveyskeskuksen kotisairaanhoitopalveluilla kokeiltiin kolmen vuoden ajan Kotkassa. Saattohoito perustui omaishoitoon ja potilaan luokse tehtiin kotisairaanhoidon käyntejä 2-3 kertaa viikossa, viimeisinä vuorokausina useita kertoja päivässä. Kokeilun aikana todettiin, ettei saattohoito toimi omalääkärijärjestelmässä, vaan potilaat tarvitsevat kivunlievitykseen perehtyneen lääkärin. Kustannuksiltaan saattohoito kotona jää alle kolmannekseen laitoshoidon kustannuksista, mutta vaatii siihen perehtynyttä henkilökuntaa ja valmiudet vaikeisiinkin hoitotilanteisiin.

Eero Vuorinen, Asta Saario

Miten nuorten terveys on muuttunut 20 vuoden kuluessa?

Nuorten terveystapatutkimuksissa on tutkittu nuorten kasvua ja terveyttä koko maan kattavilla postikyselyillä joka toinen vuosi 1977-97. Kahden vuosikymmenen kuluessa 12-18-vuotiaat ovat kasvaneet pitemmiksi ja myös kuukautisten ja siemensyöksyjen alkamisiät ovat varhaistuneet. Koettu terveys ja psykosomaattiset oireet ovat pysyneet ennallaan. Ylipainoisuus ja lihavuus, astmat ja allergiset nuhat sekä selkä- ja niskakivut ovat lisääntyneet. Lääkkeiden käyttö särkyihin, vilustumiseen ja yskään on yleistynyt. Nuorten terveyden muutoksilla ei ollut välitöntä yhteyttä 1980-luvun taloudelliseen noususuhdanteeseen eikä 1990-luvun lamaan.

Matti Rimpelä, Arja Rimpelä, Andres Vikat, Elina Hermanson, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Elise Kosunen, Annikki Savolainen

Erikoissairaanhoidon talous vuoden 1995 terveystaseissa - uusi kirjanpitokäytäntö muuttaa näkymiä

Uusi kirjanpitokäytäntö antaa entistä realistisemman kuvan erikoissairaaloiden talouden tilasta, ja tähänastisiin tilinpäätöksiin perustuvat taloussuunnitelmat voivat kirjoittajien mukaan osoittautua ylimitoitetuiksi. He analysoivat liikekirjanpidon mukaisilla tunnusluvuilla kolmen sairaanhoitopiirin ja yhden yksityissairaalan tilinpäätöstä vuodelta 1995. Kaikkien kunnallisten yksiköiden talous oli selvästi heikommalla perustalla, kuin niiden omista taseista saattoi päätellä. Vahvimmilla oli yksityissairaala paremman kustannusrakenteensa ja mukautumiskykynsä ansiosta.

Ilkka Vohlonen, Seppo Jaatinen

Kun anestesia tuli Suomeen 150 vuotta sitten

Anestesia tuli Suomeen vajaat viisi kuukautta sen jälkeen, kun sitä oli ensimmäisen kerran käytetty Yhdysvalloissa. Suomen ensimmäisen anestesian tarkkaa ajankohtaa ei varmuudella tiedetä, mutta professori Lars Henrik Törnrothin maaliskuussa 1847 tekemää leikkausta pidetään ensimmäisenä, jossa sitä käytettiin. Varsin pian tämän jälkeen sen käyttö lisääntyi, ja Finska Läkaresällskapetissa pidettiin useita esitelmiä anestesian käytöstä erilaisissa leikkauksissa.

Tapani Tammisto

Akillesjännerepeämän epidemiologia ja kirurgisen hoidon tulokset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: (1) totaalin akillesjännerepeämän esiintyvyyttä ja muutoksia iän, sukupuolen ja vammamekanismin suhteen Oulun kaupungin väestössä vuosina 1979-94, (2) vammapotilaan veriryhmän vaikutusta repeämän mahdollisena taustatekijänä iän, sukupuolen ja liikunnallisen aktiviteetin suhteen, (3) uuden kliinisen pisteytysjärjestelmän avulla leikkaushoidon pitkäaikaistulokset ja tulosten ennusteeseen vaikuttavia tekijoitä, (4) nilkan isokineettisten ojennus- ja koukistusvoimien palautumista vamman jälkeen, sekä (5) mikrovaskulaarisen rekonstruktiokirurgian pitkäaikaistulokset akillesrepeämäkirurgiaa komplisoivissa iho- ja pehmytkudospuutoksissa.

Juhana Leppilahti

Virusinfektion vaikutus keskushermoston autoimmuunireaktioon

Virusinfektioita on epäilty osallisiksi MS-taudin syntyyn jo yli sadan vuoden ajan eli lähes yhtä kauan kuin sairaus on kliinisenä ja histopatologisena oireyhtymänä tunnettu lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Virusinfektioiden osuutta MS-taudin synnyssä ja etenemisessä tukevat poikkeavat immuunivasteet viruksia kohtaan MS-potilailla, demyelinaatio eli valkean aineen myeliinituppien tuhoutuminen tiettyjen ihmisen ja eläinten virusinfektioiden yhteydessä sekä tavanomaisten virusinfektioiden taipumus laukaista pahenemisvaiheita MS-potilailla. Minkään yksittäisen viruksen osallisuutta taudin patogeneesissä ei ole kuitenkaan voitu varmentaa. Tämä saattaakin laukaisevan tekijän ja sairauden puhkeamisen välisen pitkän latentin ajan vuoksi olla mahdotonta.

Merja Soilu-Hänninen

Hoidetun potilaan kustannuslaskenta sairaalassa

Terveydenhuollon kustannukset ovat lisääntyneet länsimaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin yli 10 % nopeammin kuin valtioiden bruttokansantuote. Tämä on osittain seurausta siitä, että terveydenhuollon mahdollisuudet hoitaa erilaisia sairauksia ovat viime vuosien aikana lisääntyneet uusien laitteiden, lääkkeiden ja hoitomenetelmien myötä. Terveydenhuollon kustannuksia ei ole tarvinnut myöskään yksityiskohtaisesti selvittää, sillä vuosittain on vaadittu ainoastaan hyvin karkealla tasolla laskelmat resurssien käytöstä. Johtajat eivät näin ollen ole joutuneet paneutumaan kustannuslaskentaan, vaan ovat keskittyneet lähinnä lääketieteelliseen ja hoitotieteelliseen toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Lääkärit tekevät kuitenkin satoja kustannuksiin yhteydessä olevia päätöksiä päivittäin potilaita hoitaessaan ilman asianmukaisia mahdollisuuksia seurata näiden päätöstensä vaikutuksia budjettiin. Julkinen sektori on nyt kaikkialla länsimaissä supistumassa ja resurssit niukkenemmassa myös terveydenhuollossa. Siksi on tärkeää nostaa mahdollisimman tarkka ja monipuolinen kustannusanalyysi keskeiseksi terveydenhuollon johtamisen elementiksi.

Päivi Sillanaukee

Kasvava selkä

Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli tuottaa ja verrata epidemiologisia perustietoja selän muodon kehityksestä normaalien ikätovereiden ja niiden nuorten välillä, jotka murrosiän kasvupyrähdyksen aikana kehittyvät epäsymmetrisiksi, skolioottisiksi, hyperkyfoottisiksi tai saavat alaselkäkipuja. Helsingin läntisen koulupiirin kaikki neljäsluokkalaiset tutkittiin 11 vuoden keskimääräisessä iässä ja heidän kasvuaan seurattiin vuosittain kolmen vuoden ajan.

Maunu Nissinen

Trombosyyttikasvutekijä tulee

Ensin oli erytropoietiini, sitten tulivat granulosyyttikasvutekijä ja granulosyytti-makrofagikasvutekijä. Trombosyyttejä stimuloivaa tekijää on kauan kaivattu, sillä sen tarve esimerkiksi solunsalpaajia tarvitsevilla potilailla on suuri.

Robert Paul

Keski-ikäisen miehen ihannepaino - nyt se tiedetään

Britanniassa on säilötty 24 kaupungista yhteensä 7 735 keski-ikäisen miehen terveystiedot 15 vuoden ajalta. Tästä tietokannasta on laskettu ihannepaino eli paino, johon liittyy pienin kokonaiskuolleisuus, infarktikuolleisuus sekä aivohalvausriski ja diabeteksen kehittymisen riski.

Robert Paul

Kärpäset voivat toimia helikobakteerin vektoreina

Helicobacter pylori on merkittävä tekijä kroonisen B-tyypin gastriitin, pohjukaissuolihaavan ja mahan adenokarsinooman patogeneesissä. Vaikka bakteeri infektoi kroonisesti suurta osaa ihmiskunnasta, infektion tarttumisreitit tunnetaan toistaiseksi huonosti. Tähänastiset tutkimukset viittaavat uloste-suu- tai suu-suu-reitteihin tai mahdolliseen ympäristölähteeseen.

Matti Viljanen

Cyclospora cayatensis - uusi suolistoparasiitti

Cyclospora cayatensis on äskettäin tunnistettu ja nimetty parasiitti. Sen ookystat erittyvät ulosteen mukana ja muuttuvat infektiivisiksi muutamassa päivässä. Parasiitti invasoituu erityisesti ohutsuolen enterosyytteihin ja oireita ilmaantuu viikon kuluttua kystojen kontaminoiman ravinnon syömisestä. Taudin oireita ovat viisi päivää tai pidempään jatkuva relapsoiva gastroenteriitti, voimakas väsymys ja ruokahaluttomuus. Tauti diagnosoidaan ulosteesta löytyvien ookystojen perusteella.

Matti Viljanen

Ensimmäinen HGE löytynyt Euroopasta

Ehrlichioiden merkitys ihmisen taudinaiheuttajina on varmistunut viime vuosina. Ihmisen granulosyyttiehrlichioosi (human granulocytic ehrlichiosis, HGE) kuvattiin ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten Amerikassa, ja taudinaiheuttaja onnistuttiin viljelemään toissa vuonna. Samat Ixodes-ryhmän punkit siirtävät granulosyyttiehrlichioita ja borrelioita. Amerikasta on löytynyt muutamia kymmeniä HGE-tapauksia. Koska Euroopassa on sekä granulosyyttiehrlichioiden tarvitsemia vektoreita että varastoeläimiä, ensimmäisen HGE:n löytyminen oli vain ajan kysymys. Näyttää siltä, että kunnia löytää ensimmäinen eurooppalainen HGE on osunut slovenialaisille kollegoille. Diagnoosin varmistamisessa PCR-tekniikalla ja serologialla slovenialaisia avustivat sekä amerikkalaiset että ranskalaiset alan pioneerit.

Matti Viljanen

Vesikauhutapaus Englannissa

Vesikauhua ei ole esiintynyt Brittein saarilla vuoden 1902 jälkeen. Sen jälkeen maassa on diagnosoitu ainoastaan 20 rabiestapausta, mutta ne kaikki on siis tuotu ulkomailta. Rabieksen ei pitäisi tarttua ihmisestä toiseen, vaan tartunta saadaan aina eläimen pureman kautta. Tosin viruksen tiedetään tarttuneen silmän kornea-siirteen välityksellä. Siirre oli otettu potilaalta, jonka vasta myöhemmin havaittiin kuolleen vesikauhuun. Ihmisestä toiseen tapahtuva tartunta on siis teoriassa mahdollinen esimerkiksi eritteiden välityksellä.

Pentti Huovinen

Vakava masennus ja työkyky

Masennus heikentää usein työkykyä. Mini-Suomi-tutkimuksen mukaan henkilöistä, joilta oli diagnosoitu masennusneuroosi, 28 %:lla työkyky oli huomattavasti alentunut ja 7 % oli täysin työkyvyttömiä (1). Vakavan masennustilan aiheuttama työkyvyttömyys on vielä yleisempää; näiden potilaiden riski jäädä työkyvyttömiksi on oireettomiin verrattuna viisinkertainen (2). Tuoreen suomalaisen väitöskirjatutkimuksen mukaan psykiatriseen poliklinikkaan työkyvyn arviointiin lähetetyistä vakavaa masennusta sairastavista noin kahdella kolmanneksella työkyky oli merkittävästi alentunut ja täysin työkyvyttömiä oli 40 % (3).

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Sirkku Rissanen, Raimo Raitasalo, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Huumeita kokeilleet varusmiehet kesällä 1996

Vuoden 1996 heinäkuussa 19,9 % varusmiehistä oli kokeillut huumeita elämänsä aikana, mikä on enemmän kuin missään aiemmassa vuosina 1968-1996 tehdyssä kyselylomaketutkimuksessa. Huumeita oli tarjottu 45 %:lle, ja 49 % tunsi huumeiden käyttäjän. Ystävä- ja tuttavapiirissä käytetyistä huumeista kannabiksen osuus väheni ja kovien huumeiden, erityisesti heroiinin, amfetamiinin ja LSD:n osuudet lisääntyivät vuodesta 1992 vuoteen 1996. Suomen toinen huumeaalto muuttaa luonnettaan.

Vesa Jormanainen, Timo Seppälä, Timo Sahi

Geeniterapian mahdollisuudet aivokasvainten hoidossa

Geeniterapia on kokeiluvaiheessa oleva uusi hoitomuoto pahanlaatuisiin aivokasvaimiin, joihin sairastuneiden ennustetta kirurgisten ja sädehoitomenetelmien kehitys ei juurikaan ole parantanut. Aivokasvaimet sopivat hyvin geenihoidon kohteeksi, koska ne ovat paikallisia eivätkä lähetä etäpesäkkeitä. Hoito voidaan myös kohdistaa täsmällisesti, sillä pahanlaatuista proliferoituvaa solukkoa ympäröi jakautumaton aivokudos. Merkkigeeninsiirrot ovat onnistuneet odotetusti ja osoittautuneet hyvin siedetyiksi. Hoitotarkoituksessa tehtyjen geeninsiirtojen alustavia tuloksia voidaan odottaa vuoden tai parin kuluttua. Ennen kuin hoitomuodon todellista tehoa voidaan ryhtyä arvioimaan, tarvitaan kuitenkin vielä paljon niin perustutkimusta kuin soveltavaakin tutkimusta.

Anu-Maaria Puumalainen, Matti Vapalahti, Seppo Ylä-Herttuala