Resistenssihaasteet laajenevat

MRSA-epidemiat ja niiden torjuntatoimet ovat Suomessakin tulleet osaksi sairaaloiden ja pitkäaikaishoitolaitosten arkea. Näiden sairaalabakteerien ei ole uskottu leviävän laitosten ulkopuolella, mutta epidemiologia on muuttumassa. MRSA-löydöksiä on eri puolilta maailmaa todettu henkilöiltä, jotka eivät ole olleet sairaalahoidossa. Nämä ns. CA-MRSA-kannat eivät yleensä ole olleet moniresistenttejä kuten sairaaloiden kannat, vaan useimmiten vastustuskyky on kohdistunut vain beetalaktaameihin ja joihinkin muihin antibioottiryhmiin. Epidemioitakin ne ovat eräissä maissa aiheuttaneet mm. varuskunnissa, lapsilla, synnyttäneillä, kamppailu-urheilijoilla, vankiloissa, huumeidenkäyttäjillä, HIV-positiivisilla ja mieshomoseksuaaleilla. Kosketustartunta on todennäköisin leviämistie. Tavallisin kliininen ilmentymä on ollut furunkuloosi, kertoi infektiolääkäri Janne Laine Taysista Tartuntatautipäivillä.

Sairaalainfektioiden aiheuttajina suurin ongelma ovat vielä nykyään grampositiiviset bakteerit, mutta uusia haasteita on tulossa gramnegatiivisten bakteerien moniresistenteistä kannoista. Laajakirjoista beetalaktamaasia (ESBL) tuottaviin enterobakteerikantoihin on usein tarjolla enää karbapeneemiryhmän lääkkeitä, ja ensimmäiset niillekin resistentit ESBL-klebsiellat on tavattu. Myös panresistenttiä pseudomonasta on alkanut esiintyä.

- Bakteeri saa aikaan jälkeläisen 20 minuutissa, joten sen evoluutionopeus päihittää ihmisen ja lääketeollisuuden, totesi dosentti Martti Vaara Hyksistä.