Allergialle herkistävät ympäristö- tekijät löytyvät kotoa

Viime vuosina on vertailevin väestötutkimuksin ja koe-eläinmallein yritetty tunnistaa ympäristötekijöitä, jotka viime kädessä vaikuttavat astman puhkeamiseen allergeenialtistuksen ohella. Koe-eläinmallien perusteella on aiemmin vaikuttanut siltä, että ilmansaasteilla olisi allergisoitumista lisäävä vaikutus. Laajoissa väestötutkimuksissa on kuitenkin yllättäen osoitettu, että saastuneemmilla alueilla asuvilla allerginen herkistyminen on vähäisempää mutta hengityselinten tulehdusoireita on enemmän kuin puhtaampien alueiden asukkailla.

WHO:n hallintoneuvosto esittää lääkäri-koulutuksen uudistamista

Lääkärien koulutusta tulee suunnata paremmin työskentelyyn perusterveydenhuollossa. Näin lääkärit pystyvät vastaamaan väestön terveystarpeisiin ruohonjuuritasolla, totesi Maailman terveysjärjestön hallintoneuvosto kokouksessaan tammikuussa Genevessä. Hallintoneuvosto keskusteli maailman väestön terveystilanteesta ja järjestön toiminnan tehostamisesta. Huolestuttavaksi nähtiin mm. lasten kuolleisuuden ja sairastavuuden lisääntyminen köyhimmissä kehitysmaissa, AIDSiin sairastuneiden määrän kasvu ja useiden tarttuvien tautien, kuten tuberkuloosin, uudelleen leviäminen.

Ohjeet TNJ:n lakon varalta

Seuraavassa ohjeet siltä varalta, että sairaanhoitajat ja perushoitajat ryhtyvät kuntasektorin lakkoon 17.2.1995 klo 12.00, kuten heidän lakkovaroituksessaan ilmoitetaan. AKAVA tulee antamaan omat ohjeensa.

Juha Kiehelä, Kirsti Viljakainen

Haasteena hoitokäytäntöjen vaihtelu

Tietotekniikan nopea kehitys ja kattavat potilasrekisterit ovat mahdollistaneet terveydenhuollon toiminnan tarkastelun uudella tavalla. Parhaimmillaan voidaan analysoida luotettavasti koko väestön saamaa hoitoa.

Risto Erkkola, Ritva Hurskainen, Jorma Paavonen, Juha Teperi

Variationerna i behandlingspraxis måste utredas

Datateknikens snabba utveckling och heltäckande patientregister gör det numera möjligt att granska hälso- och sjukvårdens verksamhet i ett nytt perspektiv. I bästa fall kan man tillförlitligt analysera den vård som hela befolkningen blir delaktig av.

Risto Erkkola, Ritva Hurskainen, Jorma Paavonen, Juha Teperi

Mitä uutta Pharmaca Fennicassa?

Pharmaca Fennica on saavuttanut 20 vuoden iän. Vuoden 1995 kirja on kooltaan suurempi kuin edeltäjänsä. Se sisältää myös muita uudistuksia, joiden avulla lääkärin on entistä helpompi mm. ottaa lääkkeen hinta huomioon valmistetta valitessaan.

Timo Klaukka

Millainen hoitotakuu Suomeen?

Suomi on sitoutunut moniin kansainvälisiin potilaan asemaa ja oikeuksia koskeviin sopimuksiin. Mm. Euroopan neuvoston laatima Euroopan sosiaalinen peruskirja tuli Suomessa voimaan toukokuussa 1991. Siinä on hyväksytty tavoitteeksi sellaisten olosuhteiden luominen, joissa voidaan toteuttaa jokaisen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. Peruskirja takaa riittävän sosiaali- ja lääkintäavun saamisen varallisuudesta riippumatta.

Martti Rissanen

Hur skall vårdgarantin förverkligas?

Finland har anslutit sig till många internationella avtal som reglerar patientens ställning och rättigheter. T.ex. Europarådets sociala stadga trädde i kraft i Finland i maj 1991. Den har bl.a. som mål att skapa förhållanden under vilka varje medborgares hälsa kan tryggas på bästa möjliga sätt. Stadgan garanterar medborgarna tillgång till social och medicinsk hjälp oberoende av ekonomisk ställning.

Lääkärisopimus solmittu

Lääkäriliiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 20.1.1995 neuvottelutuloksen lääkäreitä koskevan kunnallisen virkaehtosopimuksen pohjaksi. Lääkäreiden puolesta virallisena neuvotteluosapuolena oli tällä kertaa akavalaisena pääsopijana vuoden alussa toimintansa aloittanut AKAVA-JS. Neuvottelussa testattiin paitsi uutta organisaatiota, myös oman sopimusalan merkitystä, ja ensimmäistä kertaa eurodirektiivi oli nuoria lääkäreitä koskevan kysymyksen osalta neuvottelun lähtökohtana.

Markku Äärimaa

Losartaani - angiotensiinireseptorisalpaaja verenpainetaudin hoitoon

Lääkelaitos on äskettäin myöntänyt myyntiluvan losartaanille (Cozaar 50 mg tabl, MSD), joka on ensimmäinen Suomessa rekisteröity angiotensiinireseptorisalpaaja (käytetään myös nimitystä angiotensiini II antagonisti). Indikaatioksi on hyväksytty essentielli hypertensio.

Markku Toivonen

Hannes Wahlroos nimitetty lääkelaitoksen ylijohtajaksi

Ylijohtaja, proviisori Hannes Wahlroosi on nimitetty "toistaiseksi", käytännössä pysyvästi, lääkelaitoksen ylijohtajan virkaan. Hän on hoitanut virkaa kesäkuun alusta 1993 ensin vt:nä ja sitten määräaikaisessa virkasuhteessa. Sitä ennen hän toimi lääkintöhallituksen apteekkitoimiston va. toimistopäällikkönä sekä sosiaali- ja terveyshallituksen lääkeosaston päällikkönä.

Aikuistyypin diabeteksen hoitosuositus uusittu

Diabeteksen hoidon kehittämiseksi on Suomessa tehty järjestelmällistä työtä jo parinkymmenen vuoden ajan. Suunnitelma sokeritaudin hoidon järjestämiseksi Suomessa ilmestyi komiteamietintönä vuonna 1976. Sen tavoitteina olivat mm. tarkoituksenmukainen hoidon porrastus, diabeteksen hoitojärjestelmän yleinen kehittäminen ja potilasohjauksen järjestäminen. Komiteamietinnön pohjalta laadittiin keskussairaalapiireihin alueellisia suunnitelmia 1980-luvulla. Etenkin nuoruustyypin diabeteksen hoito kehittyi maassamme, ja siinä hoidon tulokset ovat hyvät kansainvälisestikin. Aikuistyypin diabetes on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sitä on pidetty helppohoitoisena tautina, eikä tämä asenne ole voinut olla tarttumatta myös potilaisiin.

Matti Uusitupa

Behandlingsrekommendationerna vid åldersdiabetes har reviderats

I Finland har man redan i ett par decennier systematiskt arbetat för att utveckla behandlingsmöjligheterna vid diabetes. En plan för organisation av diabetesvården i Finland framlades i form av ett kommittébetänkande år 1976. Syftet var bland annat att strukturera vården på ett ändamålsenligt sätt, att generellt utveckla omhändertagandet av landets diabetiker och att handleda patienterna. Utifrån kommittébetänkandet uppgjordes under 1980-talet regionala planer för centralsjukhusdistrikten. I vårt land utvecklades i synnerhet behandlingsstrategin vid typ 1-diabetes och resultaten är goda även i globalt perspektiv. Typ 2-diabetes har fått en mer undanskymd plats. Åldersdiabetes har ansetts vara lätt att behandla och denna inställning har självfallet smittat av sig även på patienterna.

Matti Uusitupa

Nuori lääkäri muutoksen pyörteissä

Nuorten lääkärien mielipiteitä on kartoitettu yllättävän vähän siihen nähden, että tämä ryhmä on monessa suhteessa keskeinen lääkärikoulutusta arvioitaessa ja terveydenhuoltoa kehitettäessä. Koulutuksen kehittämiseenkin on mielipiteitä tavallisesti kysytty lähinnä opiskelijoilta. Yhteishankkeena keväällä vuonna 1988 toteutettu Nuori lääkäri 88 -tutkimus on tältä osin osoittautunut sangen ainutlaatuiseksi. Se antoi laajuutensa ja kattavuutensa ansiosta hyvää perustietoa siitä, miten muutaman vuoden työssä olleet lääkärit kokivat koulutuksensa onnistuneen ja mitkä seikat vaikuttivat heidän työelämään sijoittumiseensa ja työtyytyväisyytensä. Tutkimuksesta on tuotettu runsaasti artikkeleita ja pidetty kokousesitelmiä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tietoja on käytetty koulutuksen kehittämiseen ja sitä kautta on tutkimuksella ollut myös käytäntöön ulottuneita vaikutuksia.

Santero Kujala

On keskustelun aika

Suomen terveydenhuollon kehittymisessä voi lamapaineista huolimatta hahmottaa joitakin yleisiä linjauksia. Viime valtionosuusuudistuksesta päätettäessä ei julkisen talouden vaikeuksista ollut tietoa. Uudistusta on viety kuitenkin eteenpäin. Palveluja tuotteistetaan, ostaja-tuottajajärjestelmät alkavat pikkuhiljaa rakentua terveydenhuoltoon. Tämä kehitys on vielä pahasti kesken, mutta yksi asia näyttää kuitenkin selvältä: vaikka julkisuudessa on puhuttu paljon todellisen kilpailun syntymisestä terveydenhuollon palvelujen tuottajapuolelle, näin ei näytä käyvän. Julkinen sektori rakentelee omaa ostaja-tuottajamalliaan organisaationsa sisään, ja raha liikkuu etupäässä järjestelmässä sisäisinä pelimerkkeinä. Epäilemättä kehitys rationalisoi julkisen sektorin omaa toimintaa, mutta se ei ainakaan vielä pitkään aikaan merkitse terveyspalvelujen julkisen perustuotantotavan olennaista muuttumista.

Taito Pekkarinen

Tiden är inne att diskutera framtidens hälso- och sjukvård

I den finländska hälso- och sjukvårdens utveckling kan vissa allmänna trender skönjas trots trycket från den ekonomiska recessionen. Då besluten om statsandelsreformen togs anade man ännu inte vilka svårigheter den offentliga ekonomin skulle drabbas av. Reformen har trots allt avancerat. Servicen produktinriktas och köp-säljsystem börjar småningom byggas upp i vården. Denna utveckling är långt ifrån fullbordad, men en sak förefaller klar: även om medierna talar mycket om konkurrens bland vårdproducenterna så tycks någon verklig konkurrens inte uppstå. Den offentliga sektorn bygger upp interna köp-säljsystem och pengarna rör sig inom systemet som spelknappar. Utan tvivel rationalisas också verksamheten i den allmänna sektorn, men det kommer inte på länge att medföra några väsentliga förändringar i grundproduktionen av offentliga hälsotjänster.

Taito Pekkarinen

Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun hoitovastuu jakaantuu

Eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu on miesten tavallisin neoplastinen sairaus. Tuoreiden epidemiologisten tutkimusten mukaan se näyttää olevan paljon yleisempi kuin aikaisemmin on ajateltu. Oireita aiheuttavaa hyvänlaatuista liikakasvua on todettu esiintyvän Skotlannissa 40-65-vuotiaista miehistä 20 %:lla ja sitä vanhemmista 40 %:lla (Garraway WM ym. Br J Gen Pract 1993;43:318-321). Kun otetaan huomioon, että Suomessa on 350 000 yli 60-vuotiasta miestä, on selvää, että palvelut eivät mitenkään riittäisi, jos kaikki hyvänlaatuisen eturauhassuurentuman vuoksi oireilevat potilaat hakeutuisivat urologin hoitoon.

Teuvo Tammela, Harri Juusela, Matti Kontturi

Sumatriptaanin asema migreenin hoidossa

Migreeni on erittäin tavallinen sairaus. Uusin migreenin hoitoon tarkoitettu lääkevalmiste on sumatriptaani, joka on selektiivinen 5-HT1-reseptorin agonisti.

Vilho Myllylä

Ei-korvattavien valmisteiden määrä jäänyt vähäiseksi

Lääkekorvauslautakunnan työn alkamisesta ja lääkkeiden suoran hintasääntelyn päättymisestä on kulunut pian vuosi. Tänä aikana lääkkeiden valmistajat ovat korottaneet eräiden halpojen käsikaupan särkylääkkeiden hintoja kymmenillä prosenteilla. Muissa käsikauppalääkkeiden tuoteryhmisssä hinnankorotukset ovat olleet varsin maltillisia. Reseptilääkkeiden kohdalla vapaaseen hinnoitteluun siirtyminen edellyttää korvausperusteen irtisanomista. Irtisanomisia on tehty verraten vähän ja ne ovat kohdistuneet suurelta osin tuotteisiin, joilla ei ole käyttöä avohoidossa. Tällaisia valmisteryhmiä ovat mm. röntgenvarjoaineet, sairaalaliuokset, anesteetit ja puudutteet. Avohoidon lääkkeistä valmistajat ovat poistaneet korvauksen piiristä eräitä halpoja särky-, uni- ja yskänlääkkeitä, joiden vähittäismyyntihinta jää alle 50 markan omavastuurajan.

Lääkekorvauslautakunta tiedottaa

Tämä tiedote koskee lääkekorvausjärjestelmän piiriin hyväksyttyjä lääkevalmisteita ja kliinisiä ravintovalmisteita.