G-listan lääkkeiden hinnat

G-listalla tarkoitetaan Lääkelaitoksen laatimaa luetteloa lääkkeistä, joita apteekki voi vaihtaa lääkärin ja potilaan suostumuksella halvempaan rinnakkaisvalmisteeseen. Luettelossa mainittujen valmisteiden hintoja vertailtiin Lääkärilehdessä edellisen kerran noin vuosi sitten (SLL 32/94). Sen jälkeen vain muutaman valmisteen hinta on alentunut. Lisäksi joitakin kilpailevia valmisteita on poistunut markkinoilta ja myyntiin on tullut uusia valmisteita.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Lääkärit tuloratkaisun ulkopuolelle

Hämmästyttävän kattava tulopoliittinen sopimus allekirjoitettiin 29.9. runsaan kahden vuoden ajaksi. Ulkopuolelle jäivät ainoastaan lääkärit ja pari pienempää palkansaajaryhmää. Valtakunnallisesti arvioiden kysymyksessä on merkittävä saavutus. Palkansaajat ovat yksimielisesti, myös hyvin vetävässä vientiteollisuudessa, sitoutuneet erittäin maltillisiin palkankorotuksiin. Maan hallitusta on epäilemättä helpottanut mahdollisuus leipoa välttämättömät verohelpotukset osaksi sopimusta. Hallitus on käytännössä joutunut tunnustamaan suomalaisen tuloverotuksen mahdottomuuden ja keksimään esim. ratkaisuja, joilla ulkomailta Suomeen tulevien palkkaverotusta voitaisiin keinotekoisesti pienentää. Hallituskin on havainnut, että suomalainen huippuosaamista tarvitseva yritys on verotuksen vuoksi rekrytoinneissaan kilpailukyvytön. Tulosopimukseen liittyvien veroratkaisujen merkitys onkin esim. akavalaisille selvästi merkittävämpi ostovoiman kasvua lisäävä seikka kuin tulojen kasvu.

Markku Äärimaa

Läkarna utanför avtalet

Det inkomstpolitiska avtal som undertecknades den 29 september och som kommer att gälla under drygt två år är förvånansvärt täckande. Endast läkarna och några små yrkesgrupper har valt att stanna utanför. För landet som helhet är avtalet en betydande prestation. Löntagarna - även i den framgångsrika exportsektorn - har enhälligt gått med på ytterst moderata löneförhöjningar. Regeringen har medverkat genom att baka in nödvändiga skattelättnader i avtalet. Regeringen har således i praktiken tvingats erkänna att inkomstbe-skattningen i Finland stigit till en en orimlig nivå och att nya utvägar måste sökas för att t.ex. lindra inflyttade utlänningars inkomstskatt. Även regeringen har insett att finländska företag som behöver toppkvalificerade medarbetare inte kan rekrytera konkurrenskraftigt på grund av de höga skatterna. För Akavamedlemmarna innebär skattelindringarna i avtalet en betydligt större ökning av köpkraften än de nominella lönehöjningarna.

Kunnallistalouden laman pohja ohitettu - kuluttamaanko taas?

Kunnissa valmistellaan ensi vuoden talousarvioita. Muutamaa viime vuotta hallinneet lamaa ja pakkosäästämistä koskevat puheet ovat tänä syksynä olennaisesti vähäisempiä kuin aiemmin. Kuntien rahoitustilanne alkoi parantua jo vuoden 1994 puolella rajujen säästötoimien purressa menoihin ja verotulojen lähtiessä kasvuun. Suotuisa kehitys on jatkunut kuluvana vuonna ja sen arvioidaan jatkuvan ainakin vielä vuonna 1996. Valtio leikkaa ensi vuonna kuntien valtionapuja vain 3,8 miljardia markkaa. Ensisijaisesti kunnallis- ja yhteisöverotulojen oletetun nopean kasvun seurauksena kuntien talous tulee olemaan rahoitusylijäämäinen myös vuonna 1996.

Helicobacter pylorin häätöhoito ulkustaudissa

H. pylorin häätöhoito on kehittynyt nopeasti. Hoitoajat ovat lyhenemässä yhteen viikkoon ja häätötulokset ovat parantuneet 90 %:n tasolle tai paremmiksi. Mitään yksittäistä lääkeyhdistelmää ei voida asettaa selvään suosituimmuusasemaan.

Rauli Leino

Perjantai 13. päivä ja kaikki hyvin

Suomessa vietetään ensimmäisen kerran Valtakunnallista Tapaturmien Torjuntapäivää perjantaina 13. päivänä lokakuuta. Usko perjantain 13. päivän epäonneen ja vaarallisuuteen on edelleen yllättävän yleistä. Ilman tuohon päivään liittyvää uskomustakin Suomessa sattuu vuoden jokaisena päivänä huolestuttavan paljon tapaturmia.

Merja Söderholm

Fredagen den 13:e och allt är väl

I Finland firas Nationella Olycksfallsbekämpningsdagen nu för första gången - fredagen den 13 oktober. Tron på att fredagen den 13:e är förbunden med olyckor och faror är fortfarande överraskande utbredd. Men även utan den vidskepelse som häftar vid dagen i fråga inträffar i Finland varje dag under året oroväckande många olyckor. Olyckshändelser är ett centralt problem för folkhälsan i Finland. Årligen inträffar omkring en miljon olycksfall som skördar närmare 3 000 människoliv och för samhället orsakar kostnader som överstiger 20 miljarder mark per år. Fördelningen är cirka 700 000 olycksfall i hemmet och under fritiden, 150 000 i trafiken och 130 000 på arbetsplatsen. Antalet olycksfall i hemmet och under fritiden har fortsatt att öka. Tack vare lå@Ensim.kpl = ngsiktigt och målmedvetet forskningsarbete, insatser i förebyggande och upplysande syfte samt resurstilldelning har trafik- och arbetsskadorna fortsatt att minska sedan en tid tillbaka. Men först på sistone har man börjat uppmärksamma säkerheten i hemmen och under fritiden och börjat sprida mer kunskap om förebyggande åtgärder.

Unihäiriöt ja vireysmittaukset: voimavarojen haaskausta vai uusi haaste?

Yhteiskunta vaatii ihmiseltä yhä enemmän valppautta ja vireyttä, niin työssä kuin liikenteessäkin. Huono vireystaso häiritsee muistia, ajattelua ja keskittymistä. Unihäiriöt ovat kuitenkin yleisiä. Epidemiologisten tutkimusten mukaan jopa 3-4 % väestöstä kärsii liiallisesta päiväaikaisesta uneliaisuudesta. Voimakasasteisesta kroonisesta unettomuudesta kärsii eri tavoin mitattuna 8-15 % ja lievemmästä 20-30 % väestöstä.

Joel Hasan

Mikrobilääkkeen valinta avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käytöstä avohoidon tavallisimmissa infektioissa on annettu suositus. Suositus syntyi symposiumissa, johon osallistui lähes 400 terveydenhuollon ammattilaista.

Pentti Huovinen, Timo Klaukka, Erkki Palva

Tietotekniikka sairaalapoliklinikan ja avohoidon yhteydenpidossa

Poliklinikan toimintaan virinnyt kiinnostus on seurausta terveydenhuollon rahoitusongelmista ja painotuksen siirtymisestä laitoshoidosta avohoitoon. Suurten ikäluokkien ikääntyessä terveyspalvelujen kysyntä tulee kasvamaan edelleen resurssien pysyessä ennallaan. Toimintaa tulee näin ollen pystyä tehostamaan, mihin tietotekniikka tarjoaa erään mahdollisuuden.

Kari Harno

Datateknik vid kontakt mellan sjukhuspolikliniker och öppenvården

Det intresse som väckts för poliklinisk verksamhet är en konsekvens av hälso- och sjukvårdens finansieringsproblem och av att tyngdpunkten tenderar att förskjutas från institutionsvård mot ambulant vård. Efter hand som de stora årsklasserna åldras ökar efterfrågan på sjukvårds-tjänster ännu mer medan resurserna är oförändrade. Följaktligen måste arbetet effektiviseras och användning av datorteknologi är en möjlighet.

Lääkekulut kasvoivat Pohjoismaissa vuonna 1994

Lääkekustannukset ja -korvaukset ovat jatkaneet kasvuaan vuonna 1994 kaikissa Pohjoismaissa, jotka muiden Euroopan maiden tavoin ovat l990-luvulla pyrkineet erilaisin keinoin hidastamaan kasvuvauhtia.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Mielenterveyspotilaiden kuntoutus - priorisointi umpikujassa?

Terveydenhuollon priorisointiprojekti päätyi Hanasaaressa vuoden 1993 lokakuussa siihen, että potilaskohtaisia priorisointivalintoja on vähennettävä ja tautikohtaista priorisointia ei tule toteuttaa. Elokuussa 1995 KELA lopetti kokonaan psykoterapiaa tarvitsevien potilaiden uusien kuntoutusjaksojen rahoittamisen. Samalla supistettiin käynnissä olevien kuntoutusten kestoa ja kuntoutuskäyntien tiheyttä merkittävästi. Päätökset tehtiin, koska psykoterapia-kuntoutuksen tarve ylitti sitä varten varatun harkinnanvaraisen määrärahan salliman toimintalaajuuden.

Kari Pylkkänen

Prioriteringsprojekt i återvändsgränd

Hälso- och sjukvårdens prioriteringsöverläggningar som avslutades på Hanaholmen i oktober 1993 utmynnade i att de patientrelaterade prioriteringsalternativen måste bli färre och att förtur relaterad till sjukdom inte skall gälla. I augusti 1995 slutade Folkpensionsanstalten helt med att bekosta nya rehabiliteringsomgångar för behövande patienter. Samtidigt reducerades omfattningen av pågående rehabiliteringsbehandlingar och antalet konsultationer i rehabiliteringssyfte avsevärt. Besluten fattades eftersom behovet av psykoterapeutisk rehabilitering översteg de medel att användas enligt prövning som anslagits för ändamålet.

Tavoitteeksi diabeetikkojen hyvä jalkojenhoito

Hiljattain ilmestyneet aikuis- ja nuoruustyypin diabeteksen hoitosuositukset pyrkivät tehostamaan diabeteksen hoitoa. Hyvän hoitotasapainon on selvästi osoitettu vähentävän taudin komplikaatioita.

Timo Sane

Flutikasoni - uusi inhalaatiosteroidi astman hoitoon

Inhaloitavat glukokortikoidit ovat tehokkaimpia lääkkeitä hoidettaessa astmaan liittyvää limakalvotulehdusta. Flutikasonipropionaatti on uusi paikallissteroidi, joka vaikuttaa lupaavalta vaihtoehdolta erityisesti silloin, kun hoitotasapainoa on vaikea saavuttaa. Lääkkeen tehon ja turvallisuuden tarkemmaksi selvittämiseksi tarvitaan kuitenkin jatkotutkimuksia.

Timo Keistinen

Lääkekorvauslautakunta tiedottaa

Suomen liittyessä Euroopan talousalueen jäseneksi tammikuussa 1994 luovuttiin lääkkeiden hintasääntelystä. Lääketehtaiden valittavaksi jäi haluavatko ne markkinoida lääkkeitään vapaasti itse määrittämillään hinnoilla vai sopivatko sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valmisteelle kohtuullisen tukkuhinnan, jolloin ne sisällytetään lääkekorvausjärjestelmään. Suomessa valmistajat ovat siirtyneet vapaaseen hinnoitteluun vain pienen lääkevalmistesortimentin kohdalla ja näistäkin lääkkeistä useimmat ovat sellaisia, joilla ei ole käyttöä avohoidossa. Avohoitolääkkeistä korvausjärjestelmän ulkopuolelle on siirretty vain Oftan-silmätippasarja sekä muutamia yksittäisiä valmisteita ja eräiden valmisteiden pienimpiä pakkauskokoja. Tapahtumien kulku on ollut meillä erilainen kuin Ruotsissa, missä valmistajat irtisanoivat lääkekorvauksen suurelta määrältä lääkevalmisteita ja muutaman kuukauden kuluttua hakivat niille korvattavuutta uudelleen.

Mikko Puntari

Virossa hälyttävä sukupuolitautitilanne

Kupan ja tippurin esiintymisestä Virossa on tietoa jo 70 vuoden ajalta. Molemmat taudit olivat yleisiä toisen maailmansodan aikana, jonka jälkeen ne vähenivät voimakkaasti. 1970-luvulla kuppa ja tippuri lisääntyivät ohimenevästi aivan kuten Suomessa. Viime vuosina kehitys on ollut täysin poikkeuksellista. Tippuri alkoi lisääntyä voimakkaasti vuonna 1988 ja kuppa vuonna 1991. Nyt on päästy lähes sota-ajan määriin.

Mati Majass, Toomas Vessin

Terveyskeskusmaksujen vaihtelu kunnittain

Suomen terveydenhuolto kustannetaan pääosin julkisella rahoituksella, joka kerätään verotuksella kansalaisilta. Tästä seuraa, että terveydenhuollon kulut maksaa pääasiassa työssäkäyvä, aktiivinen ja terve väestö. Terveydenhuolto rahoitetaan samoilla periaatteilla useimmissa kehittyneissä maissa. Potilaan ja lääkärin välisessä hoitotapahtumassa on mukana kolmas osapuoli, kollektiivinen maksaja. Potilaiden kustannusosuus kerätään perimällä palvelujen käyttäjiltä asiakasmaksuja, jotka tuloutetaan kunnan kassaan. Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat pitkäaikaissairaanhoitoa lukuun ottamatta käyttäjän ansiotulosta riippumattomia. Asiakasmaksujen osuus terveydenhuollon menojen katteena on Suomessa tällä hetkellä poikkeuksellisen suuri. Potilailta asiakasmaksuina perittävä summa vastaa yli 20 % terveydenhuollon kustannuksista. Tässä suhteessa Suomi ylittää esimerkiksi Yhdysvallat, jonka terveydenhuollon järjestelyä ja rahoitusta meillä pidetään huonona ja epäoikeudenmukaisena.

Klas Winell

Hälsocentralavgiftens variationer

Hälso- och sjukvården i Finland finansieras huvudsakligen med offentliga medel som insamlas genom beskattning av medborgarna. Det innebär att vården i första hand betalas av den aktiva, sysselsatta och friska delen av befolkningen. Samma principer för hälso- och sjukvårdens finansiering gäller i de flesta industriländer. Då en patient konsulterar en läkare finns således den kollektiva finansiären med som en tredje part. Patienternas andel av vårdkostnaderna insamlas genom att kommunen uppbär avgifter av dem som utnyttjar vårdtjänsterna. Klientavgifterna är inte inkomstbundna med undantag av de avgifter som tillämpas inom långtidsvården. Klientavgifternas andel av finansieringen av hälso- och sjukvården som helhet är för närvarande ovanligt stor i Finland. Över 20 procent av vårdkostnaderna inkasseras av patienterna. I detta avseende överträffar Finland t.ex. USA trots att sjukvården där av oss anses både illa organiserad och orättvis.