Täydennyskoulutukseen osallistuminen on palkittava

Suomalaisten lääkärien mittavin ja merkittävin jatkokoulutustilaisuus, Lääketiede-tapahtuma, järjestetään nyt jo 24. kerran. Täydennyskoulutus on ajankohtainen keskustelunaihe useissa kansainvälisissä lääkärijärjestöissä. "Continuing Medical Education (CME) should remain an ethical obligation subject to the disciplinary authority of the profession itself". Näin to-teaa ACMT (Advisory Committee on Medical Training) eli EU:n lääkärien koulutusta käsittelevä neuvoa-antava komitea suosituksissaan vuodelta 1994. Eurooppalaiset lääkärijärjestöt ovat myös antaneet omia suosituksiaan CME:stä. Kaikissa niissä korostetaan koulutuksen vapaaehtoisuutta ja jatkuvaa täydennyskoulutusta jokaisen lääkärin moraalis-eettisenä velvollisuutena.

Hannu Halila, Kati Myllymäki

Muut 1-2/1996 Kommentteja

Efterutbildning skall belönas

Vårt lands största och mest betydande medicinska utbildningsevenemng, Medicin, arrangeras nu redan för 24 gången. I många internationella läkar-organisationer är efterutbildning en dagsaktuell fråga. "Continuing Medical Education (CME) should remain an ethical obligation subject to the disciplinary authority of the profession itself". Citatet ingår i den rekommendation som år 1964 utfärdades av EU:s rådgivande kommitté för läkarutbildning ACMT (Advisory Committee on Medical Training). Många europeiska läkarorganisationer har också avgett egna rekommendationer om medicinsk fortbildning. I dem betonas överlag att utbildningen är frivillig och att det är en moralisk och etisk skyldighet för varje läkare att fortgående utbilda sig.

Muut 1-2/1996 Kommentteja

Väestö valmis rationaaliseen mikrobilääkehoitoon

Väestön tietoja, asenteita ja kokemuksia mikrobilääkkeistä selvitettiin Kuopion yliopiston tekemässä haastattelututkimuksessa, jonka tilasi ja rahoitti Lääkelaitos osana MIKSTRA-ohjelmaa. Suhtautuminen mikrobilääkkeisiin osoittautui järkevämmäksi kuin mitä ehkä oli odotettu. Lääkäreiltä toivottiin erityisesti paneutumista potilaan vaivoihin, eikä mikrobilääkityksen saamista infektio-oireisiin pidetty itsestäänselvyytenä.

Timo Klaukka

Muut 1-2/1996 Kommentteja

Valtion mielisairaaloita ei tule kunnallistaa

Maassamme toimii kaksi perinteistä valtion mielisairaalaa eli Niuvanniemen sairaala ja Vanhan Vaasan sairaala, joissa on yhteensä lähes 400 hoitopaikkaa. Näissä sairaaloissa hoidetaan rikoksen tehneitä, mutta syyntakeettomina tuomitsematta jätettyjä ns. kriminaalipotilaita tai muutoin erittäin vaikeahoitoisia psykiatrisia potilaita. Sairaalat tuottavat oikeuspsykiatrisia tutkimus- ja hoitopalveluja, tekevät mielentilatutkimuksia, ja Niuvanniemessä on myös yliopistollista opetusta ja tutkimusta. Kriminaalipotilaiden hoitokustannuksista ovat vuodesta 1989 lähtien vastanneet potilaiden kotikunnat. Kuntien rahoitusosuus näiden sairaaloiden menoista on yli 90 %.

Taito Pekkarinen

Statens sinnessjukhus skall inte kommunaliseras

I vårt land finns två statliga sinnessjukhus med lång tradition, Niuvanniemi sjukhus och Gamla Vasa sjukhus, med sammanlagt närmare 400 vårdplatser. På dessa sjukhus vårdas kriminellt belastade patienter som åtalats för brott men inte blivit dömda, samt av andra orsaker särskilt svårskötta psykiatriska patienter. Sjukhusen tillhandahåller undersökningar och vård enligt rättspsykiatrisk praxis, de utreder patienternas psykiska status och på Niuvanniemi bedrivs även undervisning och forskning på universitetsnivå. Vårdkostnaderna för kriminellt belastade patienter har sedan år 1989 bestridits av patienternas hemkommuner. Kommunerna deltar i finansieringen av dessa sjukhus utgifter med över 90 procent.

Eläkeuudistus vaikuttaa lääkärin työhön

Eläkesitoumusten pitkäaikaisuus edellyttää niiden määräytymistä siten, että eläketurvasta voidaan huolehtia myös heikentyneen taloudellisen tilanteen aikana. Suomen poikkeuksellisen alhainen keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on merkittävä kustannustekijä. Kaikki työssä pysymistä tai työhön paluuta edistävät keinot parantavat myös työeläkejärjestelmien perusteiden kestävyyttä. Nyt toteutettavien toimien ansioista työeläkemaksun on arvioitu pysyvän nykyisellä tasolla vuoteen 2000 asti. Ilman niitä nousu olisi ollut 3-4 prosenttiyksikköä, josta puolet olisi tullut palkansaajien työeläkemaksuun.

Sakari Tola

Pensionsreformen påverkar läkarnas arbete

Pensionsåtaganden gäller på lång sikt vilket förutsätter att de utformas så att pensionsskydd kan säkras även under perioder med ett försämrat ekonomiskt läge. Den genomsnittligt ovanligt låga pensionsåldern i Finland är en betydande kostnadsfaktor. Allt som kan underlätta för individen att stanna kvar i arbetslivet eller att återgå i arbete befäster grundvalarna för arbetspensionssystemen. Tack vare de åtgärder som nu beslutats bedöms arbetspensionsavgifterna ligga kvar på sin nuvarande nivå fram till år 2000. Utan dessa ingrepp skulle höjningen ha blivit 3-4 procentenheter varav hälften skulle ha lagts på löntagarnas arbetspensionsavgifter.

Lääkkeiden geneerinen määrääminen vaihtoehdoksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut uudet ohjeet lääkkeiden määräämisestä ja toimittamisesta. Ensi maaliskuun alusta lukien tulee mahdolliseksi vapaaehtoinen geneerinen määrääminen: lääkäri voi halutessaan merkitä reseptiin lääkkeen kauppanimen asemasta sen vaikuttavan aineen nimen. Tällöin apteekista toimitetaan potilaalle pääsääntöisesti halvin määräyksen mukaisesti vaikuttavaa ainetta sisältävä lääkevalmiste. Muut reseptiin tehtävät merkinnät pysyvät ennallaan.

Taito Pekkarinen

Selvennystä lääkemarkkinoinnissa käytettäviin farmakokineettisiin termeihin

Farmakokinetiikka on tieteenala, joka pyrkii matemaattisten mallien avulla kuvaamaan lääkkeen vaiheita elimistössä ja antamaan tätä kautta suosituksia lääkkeen käytöstä jokapäiväisessä kliinisessä työssä. Lääkevalmistajien lääkäreille jakama informaatio sisältää tavallisesti myös lääkkeiden farmakokineettisten ominaisuuksien kuvauksen. Vuonna 1994 lääkkeiden kokonaistukkumyynti kohosi Suomessa noin 4 miljardiin markkaan. Taloudelliset intressit saattavat muokata lääkkeen ominaisuuksista jaettavaa tietoa ja jokaisen lääkärin tulisi tämän vuoksi tuntea keskeisimmät farmakokineettiset käsitteet ja ymmärtää niiden merkitys voidakseen tältä kannalta objektiivisesti vertailla eri valmisteita keskenään.

Kari Laine

Kunnanlääkäristä väestövastuulääkäriksi

Suomalainen perusterveydenhuolto pohjautui vuoteen 1972 saakka kunnanlääkärijärjestelmään. Näitä aikoja muistellaan monasti lääkärien keskuudessa vanhoina hyvinä aikoina. Tällöin kuitenkin unohdetaan ne syyt, joiden takia järjestelmää lähdettiin kehittämään. Uudella järjestelmällä pyrittiin muun muassa takaamaan tasa-arvoiset palvelut eri puolille maata ja vähentämään kunnanlääkärien joskus hyvinkin kohtuuttomia työmääriä ja työsidonnaisuuksia.

Mikko Kangas, Anne Santalahti

Från kommunalläkare till husläkare

Kommunalläkarväsendet bildade fram till år 1972 grunden för primärvården i vårt land. Läkarna minns ofta denna period som den gamla goda tiden, men förbiser då skälen till att det gamla systemet började byggas ut till någonting nytt. Syftet med folkhälsolagen var att trygga ett jämlikt utbud av hälso- och sjukvård i olika delar av landet och samtidigt minska kommunalläkarnas ofta orimligt stora arbetsbörda och arbetsbundenhet.

EU:n lääkevalmistekomitea arvioi ehkäisytablettien turvallisuutta

Viime aikojen kohu ns. uuden polven ehkäisytablettien vaaroista on ollut hämmentävä, koska tutkimustuloksia, joiden ennakkotiedoista se nousi, ei ole vielä julkaistu. Euroopan Unionin lääkevalmistekomitea ja sen asiantuntijaryhmä tutustuivat kolmeen vielä julkaisemattomaan epidemiologiseen tutkimukseen, ja komitea päätyi niiden pohjalta toteamaan, ettei desogestreeli- tai gestodeenivalmisteita ole aihetta vetää markkinoilta.

Erkki Palva

WMA:n julistus potilaan oikeuksista

Maailman lääkäriliiton WMA:n 47:ssä yleiskokouksessa Balilla 4.-8.9.95 hyväksyttiin monivuotisen työn jälkeen Suomen Lääkäriliiton ehdotus julistukseksi potilaan oikeuksista. Teknisesti uudistuksella korvattiin huomattavasti rajoitetumpi, alunperin Lissabonissa vuonna 1981 annettu julistus, jonka otsikoksi tuli nyt "World Medical Association declaration of Lisbon on the rights of the patient". Julistus on kokonaisuudessaan tässä lehdessä sivuilla 3498-3499.

Markku Äärimaa

WMA:s deklaration om patientens rättigheter

Världsläkarförbundets 47 generalförsaming på Bali den 4-8 september antog efter flera års behandling Finlands Läkarförbunds förslag till deklaration om patientens rättigheter. Den nya deklarationen ersätter tekniskt sett den betydligt mer begränsade Lissabondeklarationen från år 1981 som nu fick rubriken "World Medical Association declaration of Lisbon on the rights of the patient". Deklarationen publiceras poå engelska i detta nummer på sidorna 3498-3499.

Sata vuotta röntgensäteitä

Wilhelm Conrad Röntgen keksi 8.11.1895 kuuluisat X-säteensä, joita myöhemmin alettiin kutsua röntgensäteiksi. Tieto säteestä levisi ällistyttävän nopeasti ympäri maailman, ja varsin pian röntgenkuvauksia alettiin myös käyttää kliinisessä työssä. Hiljaisemman kehityskauden jälkeen röntgentoiminta on jälleen viime vuosikymmeninä kehittynyt aivan uusille urille. Tämän lehden artikkeleissa kerrotaan röntgensäteiden satavuotisesta historiasta ja radiologian nykypäivästä.

Seppo Soimakallio

Hundra år med röntgenstrålning

Wilhelm Conrad Röntgen upptäckte 8.11.1895 de berömda X-strålarna, som sedermera fick namnet röntgenstrålar. Vetskapen om dessa strålar spreds förbluffande snabbt världen över och ganska snart blev röntgenfotografering vanlig även i kliniskt arbete. Efter en period av lugnare utveckling har detta verksam-hetsområde under de senaste decennierna börjat utvecklats i helt nya banor. I artiklar i denna tidning beskrivs röntgenstrålarnas hundraåriga historia och den moderna radiologin.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030