Tupakoimattomuuden edistämisessä tarvitaan yhä lääkärien panosta

Tupakoinnin vaikutuksia terveyteen on pohdittu Suomessa jo 1600-luvulta lähtien. Ensimmäinen suomalainen väitöskirja nikotiinin vahingollisuudesta hyväksyttiin Helsingin yliopistossa vuonna 1859. Tupakoinnista aiheutuvia terveysvaaroja ei ole lääketieteessä kyseenalaistettu 1950-luvun jälkeen, ja viime vuosina terveystavoitteinen tupakkapolitiikka on saanut yhä enemmän - vaikkakaan ei riittävästi - painoarvoa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Liisa Elovainio, Mervi Hara

Ajatuksia avohoitopotilaiden lääkehuollosta

Julkisen laitoshuollon supistuessa yhä useampi pitkäaikaissairas hoidetaan avohuollossa. Samanaikaisesti avohuoltoa on uudelleenorganisoitu ja lääkehuollonkin tehtäviä on siirtynyt hoidon eri osapuolilta toisille. Sairaaloiden ja perusterveydenhuollon vastuusuhteet ovat myös muutoksessa ja markkinoille tulee jatkuvasti uusia lääkkeitä ja annosmuotoja, jotka voivat joko helpottaa avohoidon toteuttamista tai tuottaa sille ongelmia.

Erkki Mäkinen, Marja-Liisa Tapanainen, Marjatta Ikonen

Sydäninfarkti - hoitoon heti

Sydäninfarktin hoito on kehittynyt paljon viimeisten vuosikymmenien aikana, mutta potilaat ja oireet ovat samanlaisia. Hoitoontulon viive on muuttunut vain vähän ja on edelleen aivan liian pitkä.

Matti Halinen, Matti Romo

Hjärtinfarkt - vård genast

Vården vid hjärtinfarkt har utvecklats avsevärt under de senaste decennierna, men patienterna och symtomen är oförändrade. Fördröj- ningen som uppstår innan patienten blir omhändertagen har knappast påverkats alls och är fortfarande oacceptabelt lång.

Implanttirekisteriä kehitetään

Lääkelaitoksen ylläpitämän ortopedisen endoproteesirekisterin vuosiraportin (1995) mukaan Suomessa tehtiin yhteensä lähes 9 000 tekonivelleikkausta. Näistä oli lonkan protetisointeja noin 5 000 ja polven protetisointeja tai niiden uusintoja noin 3 000. Muita niveliä korvattiin puolisen tuhatta.

Juha Nevalainen

Leukotrieenireseptorien salpaajat ja leukotrieenisynteesin estäjät, uusia lääkkeitä astman hoitoon

Astma on keuhkoputkien tulehduksellinen sairaus. Potilaalla ilmenee lisääntynyttä limaneritystä, limakalvoturvotusta, keuhkoputkien vaihtelevaa ahtautumista ja lisääntynyttä supistumisherkkyyttä. Astmaattiseen tulehdukseen ja keuhkoputkien ahtautumiseen osallistuvat monet solut ja suuri määrä välittäjäaineita. Leukotrieenit ovat tärkeä astmaattisen tulehduksen välittäjäaineryhmä. Spesifiset leukotrieenireseptorien salpaajat ja leukotrieenisynteesin estäjät ovat viime vuosina valottaneet astman mekanismeja tarjoten myös uuden hoitomahdollisuuden. Ensimmäinen leukotrieenireseptorien salpaaja, tsafirlukasti, on saanut Suomessa myyntiluvan. Siksi katsaus leukotrieenien merkityksestä astmassa ja niihin vaikuttavien lääkeaineiden käytöstä on paikallaan.

Jussi Männistö, Tari Haahtela

Hoitoonohjaus - monen intressin kohtauspaikka

Erikoissairaanhoidon korkeat kulut ovat olleet viimeisten vuosien ajan kriittisen tarkastelun kohteena koko maassa - erityisesti Helsingissä ja Uudellamaalla. Keskusteluun on tullut uusi, kunnallista päätöksentekoa erityisesti rassaava piirre: sairaanhoidon menot näyttävät elävän kunnallishallinnosta lähes piittaamatonta omaa elämäänsä. Julkista toimintaa yleensä tehokkaasti ohjaava budjettikäytäntö puree sairaanhoitoon huonosti. Kuluvan vuoden talousarvion menot ylittyvät esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurimmissa kaupungeissa sadoilla miljoonilla markoilla.

Taito Pekkarinen

Remissen - i fokus för många intressen

Den specialiserade sjukvårdens höga kostnader har de senaste åren granskats kritiskt i hela landet, särskilt i Helsingfors och Nyland. En ny aspekt i sammanhanget är att utgifterna för sjukvården tycks leva sitt eget liv som inte låter sig styras av kommunala beslut. Den budgetpraxis som i allmänhet effektivt dirigerar offentliga verksamheter tycks inte bita nämnvärt på sjukvården. De för i år budgeterade utgifterna kommer t.ex. i huvudstadsregionens största städer att överskridas med hundratals miljoner mark.

Sauna ja lääkkeet

Lääkäri voi joutua työssään arvioimaan erityistilanteiden vaikutuksia potilaan lääkehoidon tehoon ja turvallisuuteen. Julkaistuja tutkimuksia tai tapausselostuksia saunomisen ja lääkkeiden mahdollisista yhteisvaikutuksista on vähän. Tutkimustulosten tulkintaa vaikeuttaa lisäksi se, että suurin osa tutkimuksista on tehty terveillä koehenkilöillä, jolloin tulokset eivät välttämättä ole yleistettävissä lääkehoitoa saaviin potilaisiin. Tutkimusten perusteella voidaan kuitenkin arvioida eräitä saunomiseen ja lääkehoitoon liittyviä erityispiirteitä.

Jyrki Vanakoski, Timo Seppälä

Reseptiväärennöksen mahdollisuus on muistettava

Huumausaineiden käyttö on lisääntynyt Suomessa 1990-luvulla, samoin uni- ja rauhoittavien lääkeaineiden käyttö. Yhdensuuntaisesti tämän kanssa myös huumausainerikosten määrä on lisääntynyt. Suomen lainsäädännössä useimmat pääasiassa keskushermostoon vaikuttavat aineet (PVK-lääkkeet) kuuluvat huumausaineena pidettäviin aineisiin ja valmisteisiin. Näin ollen näitä koskevien lääkemääräysten väärentäminen ja näiden lääkevalmisteiden luvaton käyttö luokitellaan huumausainerikoksiksi.

Hanna-Maija Koponen-Piironen

Receptförfalskning - en realitet

Bruket av narkotika har ökat i Finland på 1990-talet, likaså användningen av lugnande medel och sömnmedel. Jämsides med den här utvecklingen har även narkotikabrotten blivit flera. Vår lagstiftning klassificerar de flesta centralstimulerande medel som narkotiska medel och preparat. Att förfalska recept för dessa medel och att olovligt använda sådana preparat betraktas därför som narkotikabrott.

Lääkkeiden rinnakkaistuonti Suomeen alkaa

Lääkkeiden rinnakkaistuonti Suomeen alkaa lähikuukausina. Rinnakkaistuonnilla tarkoitetaan sellaisen lääkevalmisteen maahantuontia, jolla on jo myyntilupa Suomessa. Rinnakkaistuoja on kuitenkin eri kuin lääkkeen alkuperäisen myyntiluvan haltija. Suomessa Lääkelaitos myönsi ensimmäiset myyntiluvat rinnakkaistuoduille lääkkeille maaliskuussa 1996. Juhannuksen kynnyksellä myyntilupa oli myönnetty 20 rinnakkaistuodulle lääkevalmisteelle. Kauppaan niistä ei ollut tullut vielä ensimmäistäkään.

Erkki Alanko, Erkki Kostiainen

20 rinnakkaistuontivalmisteelle myyntilupa

Lääkelaitos on myöntänyt Paranova Oy:lle tähän mennessä 20 rinnakkaistuontilääkkeelle myyntiluvan. Valmisteet ovat seuraavat:

Timo Klaukka

Bioetiikkasopimus loppusuoralla

Euroopan Neuvostossa on valmisteltu vuodesta 1991 lähtien bioetiikkaa koskevaa yleissopimusta, jonka tarkoituksena on luoda biolääketieteelliselle hoidolle ja tutkimukselle rajat. Valmistelutyön tehnyt Euroopan Neuvoston bioetiikan johtokomitea sai sopimuksen valmiiksi kesäkuun alussa. Sopimuksen hyväksymisen puolesta äänesti 31 maata (mm. Suomi), Saksa äänesti vastaan ja kaksi maata tyhjää. Mikäli myös Euroopan Neuvoston johtoelimet eli parlamentaarinen yleiskokous ja ministerikomitea hyväksyvät sopimuksen, voivat valtiot alkaa allekirjoittaa sitä. Sopimus astuu voimaan viiden valtion liityttyä siihen.

Terhi Hermanson

Bioetiska avtalet på slutrakan

I Europarådet har man sedan år 1991 sysslat med beredning av ett allmänt avtal om bioetik i syfte att sätta upp gränser för biomedicinsk behandling och forskning. Europarådets bioetiska ledningskommitté som utfört det förberedande arbetet färdigställde avtalet i början av juni. Sammanlagt 31 länder (bl.a. Finland) röstade för ett godkännande av avtalet. Tyskland röstade emot och två länder röstade blankt. Förutsatt att även Europarådets ledande organ, den parlamentariska generalförsamlingen och ministerkommittén, godkänner avtalet kan berörda stater börja underteckna det. Avtalet träder i kraft efter det att fem nationer anslutit sig.

Ensimmäinen insuliinianalogi kliiniseen käyttöön

Lispro-insuliini on ensimmäinen kliiniseen käyttöön saatu lyhyt- ja nopeavaikutteinen insuliinianalogi. Sen tärkeimmät edut ovat tehokas aterianjälkeisten verensokeriarvojen nousun estäminen ja annosteluajankohta välittömästi ennen ateriaa. Lispro-insuliini ei kuitenkaan yksin riitä parantamaan hoitotasapainoa. Erityishuomiota on kiinnitettävä pitkävaikutteisen insuliinin annosteluun ja välipaloihin ja lisäksi tarvitaan huolellista verensokerien omaseurantaa. Valmiste tulee erityiskorvattavaksi syyskuun alussa.

Tapani Rönnemaa, Jorma Viikari

Pohjoismaiset terveystilastot yksissä kansissa

Pohjoismaisen lääketieteellisen tilastokomitean NOMESKOn vuosittainen tilastokirja on jälleen ilmestynyt. Tällä kertaa tilastot ovat vuodelta 1994.

Pohjois-Karjala-projekti - neljännesvuosisata työtä sepelvaltimotaudin voittamiseksi

Sepelvaltimotaudin poikkeuksellisen suuri kansanterveydellinen merkitys tiedostettiin Suomessa 1950-luvun loppuvuosina. Lääkärikunta tunnisti arkityössään taudin yleisyyden ja sen aiheuttamat ongelmat. Lisää tietoa saatiin seuraavalla vuosikymmenellä julkaistusta seitsemän maan tutkimuksesta ja kansainvälisistä kuolinsyytilastoista, jotka osoittivat suomalaisten sepelvaltimotautikuolleisuuden yhdeksi maailman suurimmista. Samalla varmistui Kanniston jo 1940-luvulla tekemä havainto, jonka mukaan sepelvaltimotauti oli selvästi yleisempi Itä- kuin Länsi-Suomessa.

Jussi Huttunen

Nordkarelen-projektet - arbete under ett kvartssekel för att bekämpa kranskärlssjukdom

Under 1950-talets sista år blev det uppenbart att kranskärlssjukdom var ett betydande problem för folkhälsan i Finland. Läkarkåren konstaterade i sin kliniska verksamhet sjukdomens höga frekvens och de problem den medförde. Mer kunskap erhölls under följande decennium från den så kallade Seven Countries' Study och ur internationellt statistiskt material om dödsorsaker. Det framgick att finländarna låg i täten bland världens länder avseende dödlighet till följd av kranskärlssjukdom. Samtidigt säkrades den observation som Kannnisto gjort redan under 1940-talet, nämligen att av koronar hjärtsjukdom var klart vanligare i östra än i västra Finland.

Kelan vuonna 1995 maksamat lääkekorvaukset

Lääkekorvausmenot kasvoivat viime vuonna 10 % edellisvuotisesta. Kokonaissumma oli 2 707 miljoonaa markkaa. Korvausten kasvuun on useita syitä, mm. lääkehoidon uudistuminen. Tilastotietoja aiempiin verrattaessa on otettava huomioon lääkekorvausjärjestelmän muutokset.

Sinikka Rajaniemi