Lääkevuosi 1996 Suomessa

Vuonna 1996 lääkkeiden tukkumyynti kasvoi edellisvuodesta 11 %. Keskimääräistä enemmän kasvoivat reseptilääkkeiden markkinat kun taas itsehoitolääkkeiden ja niistä erityisesti vitamiini- ja hivenainevalmisteiden kauppa kävi suhteellisen huonosti. Reseptilääkkeistä menestyivät hyvin depressiolääkkeet, lipidilääkkeet ja mahahaavalääkkeet. Burana nousi sekä rahana että pakkauksina mitattuna myyntitilastojen ykkösnimeksi. Tiedot ilmenevät Suomen Lääkedata Oy:n tuottamasta tilastosta.

Timo Klaukka, Erkki Alanko

Potilaan oikeus valita lääkärinsä on laatutavoite

Potilaan oikeutta valita hoitava lääkärinsä pidetään yleisesti oikeana ja hyväksyttävänä asiana ja terveyspolitiikan tavoitteena. Sen periaate on lausuttu julki mm. Maailman lääkäriliiton WMA:n julistuksissa, ja myös Suomen Lääkäriliiton kannanotoissa potilaan valinnanoikeuden kunnioittamista on korostettu toistamiseen, sekä Lääkäriliiton julkistaessa pari vuotta sitten terveydenhuoltoa koskevat teesinsä että tuoreessa ehdotuksessa terveydenhuollon tilaaja-tuottajamallin kokeilemisesta.

Taito Pekkarinen

Dementialääkkeet - pillereistäkö apu muistihäiriöön?

Dementoivien tautien ehkäisystä ja lääkehoidosta on viime vuosina keskusteltu vilkkaasti. Kliiniseen käyttöön on tullut ensimmäinen oireenmukainen Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettu lääke ja useita uusia lääkkeitä on tiiviin tutkimustyön alla. Potilaat ja omaiset esittävät lääkäreille usein toiveita ja kysymyksiä uusista hoitomuodoista. Tämän katsauksen tarkoitus on auttaa käytännön lääkäriä vastaamaan noihin pyyntöihin ja valottaa tämän hetkistä tilannetta dementoivien tautien ehkäisyn, lääkehoidon ja seurannaisvaikutusten hoidossa.

Petteri Viramo

Ilokaasuhoito ja lääketieteen etiikan rajat

Alkoholivieroitusoireiden ja alkoholismin hoidossa on ilokaasu saanut jalansijaa kansainvälisesti tarkastellen vain Etelä-Afrikassa ja Suomessa. Huolestuttavaa tilanteessa on, että ilokaasuhoito on leviämässä maassamme ennen kuin sen tehosta ja turvallisuudesta on saatu pitävää tieteellistä näyttöä. Tällä hetkellä ilokaasuhoito näyttää kuuluvan jo useamman yksityisen hoitolaitoksen hoitovalikoimaan. Myös kunnallisten hoitojärjestelmien kiinnostus sen aloittamiseen on lisääntynyt. Eräissä viimeisimmissä ilokaasuhoitoa käsittelevissä katsauksissa ja kirjoituksissa hoidon keksijä ja hoitoa markkinoivat laitokset ovat ruvenneet mainostamaan sitä tehokkaana lääkkeenä myös ns. alkoholihimoon. Esitetyt indikaatioluettelot pitävät sisällään jopa erilaisia psykiatrisia diagnooseja. Onkin aiheellista kysyä, missä määrin ilokaasuhoito koettelee lääketieteen etiikan rajoja.

Mikko Salaspuro, Hannu Alho

Lustgasbehandling och den medicinska etikens gränser

Lustgas är som behandlingsmetod vid alkoholabstinens och alkoholism enligt en internationell översikt etablerad endast i Sydafrika och Finland. Det är bekymmersamt att behandling med lustgas håller på att breda ut sig i vårt land innan tillräckligt säkra vetenskapliga bevis om metodens effekt och säkerhet framlagts. För närvarande förefaller lustgasbehandling redan ingå i behandlingsarsenalen på flera privata sjukvårdsinsrättningar. Även inom den kommunala vårdsektorn förefaller intresset för att börja tillämpa metoden ha ökat. I några av de senaste översikterna och publikationerna om lustgasterapi har metodens upphovsmän samt marknadsförande inrättningar börjat utannonsera behandlingen som ett effektivt läkemedel även vid s.k. spritbegär. De anförda indikationerna inkluderar till och med olika slags psykiatriska diagnoser. Det finns alltså anledning att fråga sig i vilken utsträckning lustgasbehandling tangerar gränserna för medicinsk etik.

Sertindoli - uusin psykoosilääke

Sertindoli on uusi tulokas skitsofrenian hoitoon. Se on aivojen limbis-kortikaalisten alueiden dopamiini D2- ja serotoniini 5HT2A -reseptorien salpaaja, kuten myös kaksi muuta uutta psykoosilääkettä, risperidoni ja olantsapiini. Vaikutusmekanisminsa vuoksi näiden uusien antipsykoottien neurologiset haittavaikutukset ovat vähäisemmät kuin vanhojen neuroleptien. Sertindolin tärkeimmät haittavaikutukset ovat asentohypotensio ja huimaus, lisäksi se voi pidentää QT-aikaa. Klotsapiinin asemaa hoitoon reagoimattoman skitsofrenian hoidossa uudet tulokkaat eivät ilmeisesti vielä horjuta.

Erkka Syvälahti

Kuntien terveydenhuoltomenojen erot oikeisiin kehyksiin

Ei ole mikään uutinen, että sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vaihtelevat suuresti kunnittain. Tässä asiassa runsaasti mainetta saanut Helsinki käytti sosiaali- ja terveyspalveluihin vuonna 1995 yhteensä runsaat 12 000 markkaa asukasta kohti, kun taas piskuiset Pornainen ja Askola selvisivät palveluista noin 6 500 markalla asukasta kohti. Terveydenhuollolla ja sosiaalitoimella on useita samaan väestönosaan kohdistuvia toimintoja. Kustannuseroista käytävä keskustelu keskittyy voittopuolisesti terveydenhuoltoon ja vain niihin sosiaalitoimen osa-alueisiin, joiden toiminnat eniten sivuavat terveydenhuoltoa eli vanhustenhuoltoon, alkoholiongelmaisten ja mielenterveyspotilaiden hoitoon. Ongelma jää enimmäkseen terveydenhuollon vastuullisten toimijoiden harteille, vaikka kustannuseroihin vaikuttavat myös muut kuin edellä mainitut sosiaalitoimen sektorit.

Taito Pekkarinen

Rätt perspektiv på variationer i kommunala sjukvårdsutgifter

Det är ingen nyhet att hälso- och sjukvårdens och socialväsendets kostnader per invånare varierar betydligt i olika kommuner. År 1995 använde t.ex. Helsingfors drygt 12 000 mark per invånare för social- och hälsovård medan de små kommunerna Borgnäs och Askola klarade sig med c. 6 500 mark per invånare. Hälso- och sjukvården och socialväsendet betjänar i många fall samma befolkningsgrupp. Diskussionen om kostnadsvariationerna inriktas vanligen på sjukvård och sådan socialvård som tangerar hälso- och sjukvårdssektorn, dvs. äldreomsorg, alkoholistvård och omsorg om mentalvårdspatienter. Problemet belastar i första hand de ansvariga för sjukvårdssektorn även om kostnadsskillnaderna påverkas också av andra sektorer av socialväsendet än de nyssnämnda.

Kysely lääkkeistä lääkäreille

Yliopiston Apteekki esitti vuoden 1997 Lääkäripäivillä näyttelyosastollaan vierailleille lääkäreille kyselyn, jossa tiedusteltiin mielipiteitä erilaisista ajankohtaisista, lääkkeisiin liittyvistä seikoista. Vastauksia kertyi 301. Vastaajista 31 % työskenteli terveyskeskuksessa, 29 % sairaalassa, 16 % oli yksityislääkäreitä ja loput muita lääkäreitä. Naisten osuus oli 62 %. Aineiston pienuuden vuoksi tuloksia ei voi yleistää koskemaan suomalaisia lääkäreitä, mutta niistä saa tuntumaa lääkärien mielipiteiden vaihtelusta.

Sari Eerikäinen, Timo Klaukka

Erityislupalääke ei aina odottele apteekin hyllyllä

Vuonna 1995 Lääkelaitos myönsi yli 11 000 rekisteröimättömän lääkkeen erityislupaa. Noin puolet niistä oli tarkoitettu yksityishenkilöille avohoidon lääkitykseen.

Sirpa Peura

Reseptilääkkeiden 10 kärjessä Pohjoismaissa 1995

Reseptilääkesuosikit vaihtelevat maasta toiseen. Viiden Pohjoismaan 10 eniten myydyn lääkeaineen listalla oli vuonna 1995 yhteensä 21 eri ainetta. Suurten kansantautien, kuten verenkiertoelinsairauksien, depression ja astman, hoidossa käytetyt lääkeaineet hallitsivat kaikkien maiden tilastoja mahahaavalääkkeiden ohella.

Timo Klaukka

Tilaaja-tuottajamalli ja terveydenhuollon rahoitusrakenteen uudistaminen

Terveydenhuollon kustannuskriisi on johtanut kaikkialla maailmassa palvelujen rakenteen, toimivuuden ja tehokkuuden uudelleenarviointiin. Tätä kehitysvaihetta on kuvattu terveydenhuollon kolmanneksi vallankumoukseksi. Tieteellisten hoitomenetelmien kehittyminen loi ensin perustan terveyspalvelujen järjestelmälliselle tuottamiselle. Toinen vallankumous toteutui, kun terveydenhuollon saatavuus ulotettiin koskemaan tasapuolisesti koko väestöä. Nyt huomion keskipisteenä ovat laatu, kustannusten hallinta, priorisointi ja terveydenhuollolle julkisen talouden supistuessa annettava yhteiskunnallinen painoarvo.

Kari Pylkkänen

Beställar-producentmodellen och vårdens finansiering

Hälso- och sjukvårdens kostnadskris har över-allt i världen medfört omvärderingar av vårdsystemets uppbyggnad, funktionsförmåga och effektivitet. Detta utvecklingsskede har även kallats den tredje revolutionen på hälso- och sjukvårds-området. Då de vetenskapliga vårdmetoderna utvecklades lades grunden för en systematisk produktion av hälso- och sjukvårdstjänster. Då tillgängligheten på hälso- och sjukvård utökades att jämlikt omfatta hela befolkningen innebar det en andra revolution. Nu är det kvalitet, kostnadskontroll, prioritering och hälso- och sjukvårdens roll i ett samhälle med en krympande offentlig ekonomi som är i focus för intresset.

Lääkemainonta arvioitavana

Lääkemainonta on viime aikoina saanut osakseen julkisuutta ja kritiikkiä. Aihetta on hiljattain tutkittu usealla eri menetelmällä. Mielipiteet ja tutkimustulokset mainonnan määrästä ja vaikutuksista ovat osin ristiriitaisia. Kuluttajat toivovat mainoksilta enemmän informaatiota ja vähemmän kaupallisuutta.

Timo Klaukka

Tilanne lääkemainonnan valvonnassa

Yleisölle suunnattu lääkemarkkinointi on edelleen aktiivista. Osa lääkeyrityksistä etsii uusia toteutuskeinoja ja koettelee samalla sekä omaehtoisen valvonnan että viranomaisen kykyä pitää mainonta määräysten ja yhteisesti sovittujen ohjeiden mukaisena. Lääkemarkkinoinnin valvontakunta ja sen molemmat tarkastusvaliokunnat ovat olleet työllistettyjä, kuten aikaisempinakin vuosina. Vuonna 1996 antoi yleisömainonnan tarkastusvaliokunta kymmenkunta lehtimainonnan keskeytyskehoitusta ja useampi kuin joka kolmas televisiomainos olisi keskeytetty, jos mainos olisi rakennettu ennakkotarkastukseen tuodun ensimmäisen käsikirjoitusversion mukaisesti. Vastaava osuus oli yli puolet vuonna 1994, joka on ollut valvonnan kannalta toistaiseksi ongelmallisin vuosi.

Timo Klaukka

Lääkealan paineet

Sosiaali- ja terveyspolitiikan yleiset tavoitteet sekä erityiset terveyspolitiikan linjaukset pitäisi voida projisoida myös lääkealan toimintaraameiksi. Tähän liittyy kuitenkin ongelmia, joista pienin ei ole se, että lähes koko lääkeala muusta terveydenhuollosta poiketen perustuu yksityiseen elinkeinotoimintaan. Toiminnan tuloksena syntyvät lääkkeet ja lääkepalvelut maksaa pääosin yhteiskunta.

Hannes Wahlroos

Pressad läkemedelsbransch

De allmänna syftemålen för social- och hälsovårdspolitiken samt i synnerhet gränsdragningarna inom hälsopolitiken borde kunna utgöra ramar även för läkemedelsbranschens agerande. Detta är emellertid förknippat med problem inte minst på grund av att nästan hela läkemedels-branschen, i motsats till hälso- och sjukvården för övrigt, baseras på privat företagsamhet. De läkemedel och den läkemedelsservice som verksamheten genererar finansieras huvudsakligen av samhället.

Miten aikuisiän diabeteksen hoitotuloksia voitaisiin parantaa

Aikuistyypin diabetes on eräs yleisimmistä pitkäaikaissairauksistamme, ja sen esiintyvyys on edelleen lisääntymässä. Sairaus siihen liittyvine liitännäissairauksineen kuormittaa taloudellisesti merkittävästi terveydenhuoltoa. Lisäksi monilla potilailla tauti johtaa terveyden menettämiseen, ennenaikaiseen raihnaisuuteen ja lyhentää elinikää. Taudin perussyyt ovat edelleen epäselvät, mutta tärkeitä tekijöitä ovat perinnöllinen alttius ja taudille altistavat elämäntavat. Myös sikiökautisella ravitsemuksella voi olla merkitystä. Näistä voimme vaikuttaa ainoastaan elämäntapoihimme. Keskeisiä aikuistyypin diabeteksen vaaratekijöitä ovat lihavuus ja erityisesti keskivartalolihavuus, liikunnan puute ja runsasrasvainen ruoka. Suomalaiset ovat jatkuvasti lihomassa, ja tämä merkitsee myös aikuistyypin diabeteksen yleistymistä. On arvioitu, että vuonna 1940 aikuistyypin diabeetikkoja oli maassamme vain 6 000, vuonna 1970 heitä oli 80 000 ja vuonna 1990 jo 130 000. Mikäli ehkäiseviin toimenpiteisiin ei selvästi nykyistä enemmän panosteta, voi 15 vuoden kuluttua maassamme olla jo yli 200 000 aikuistyypin diabeetikkoa.

Matti Uusitupa

Hur kan behandlingsresultaten vid vuxendiabetes förbättras?

Vuxendiabetes, typ 2 diabetes, är en av våra vanligaste kroniska sjukdomar och fortsätter att öka i prevalens. Sjukdomen och därtill relaterade komplikationer utgör en ansenlig ekonomisk belastning för hälso- och sjukvården. Hos ett flertal patienter leder sjukdomen dessutom till förlust av hälsan, förtida skröplighet och kortare livstid. Sjukdomens grundläggande orsaker är fortfarande oklara men ärftlig benägenhet samt en livsföring som predisponerar för sjukdomen spelar en viktig roll. Näringen under fosterstadiet kan även ha betydelse. Bland angivna orsaker kan vi endast påverka våra levnadsvanor. Centrala riskfaktorer för vuxendiabetes är fetma, i synnerhet bukfetma, brist på motion samt fettrik kost. Finländarna blir allt fetare, vilket samtidigt medför en ökad förekomst av vuxendiabetes. Uppskattningsvis fanns år 1940 endast 6 000 vuxendiabetiker i vårt land, år 1970 var antalet 80 000 och år 1990 så stort som 130 000. Om satsningarna på förebyggande åtgärder inte blir klart större än hittills kan antalet vuxendiabetiker om 15 år överstiga 200 000.

Ruotsin lääkekorvauksiin suuria muutoksia

Vuoden 1997 alussa muuttui Ruotsin lääkekorvausjärjestelmä olennaisella tavalla. Lisäksi lääkehoidon julkinen rahoitus tullaan vuoden 1998 alussa siirtämään kokonaisuudessaan maakuntien (landstinget) tehtäväksi, kun siihen asti korvaukset maksaa keskitetysti Riksförsäkringsverket. Uudistuksilla pyritään toisaalta turvaamaan potilaille välttämätön lääkehoito, toisaalta hillitsemään lääkekustannusten kasvua.

Timo Klaukka