Voiko lääkärintodistukseen luottaa?

Julkisuuteen on runsaan kuukauden sisällä tullut kaksi oikeudenkäyttöön liittyvää tapausta, joissa lääkärintodistuksilla on ollut merkittävä osuus. Palomieslakon aikana pyrki viisi lakkopaikalla ollutta palomiestä välttämään hätätyökutsun kuulemisen. Seuranneen syyteharkinnan yhteydessä neljä heistä esitti tuolle ajalle osuvan sairauslomatodistuksen, joista ainakin kaksi käytettävissä olevien tietojen mukaan oli kirjoitettu takautuvasti. Toisessa tapauksessa kolme talousrikoksesta syytettyä oli poissa tuomion julistamisistunnosta lääkärintodistuksen perusteella. Nämä tapaukset ovat johtaneet esittämään otsikossa mainitun kysymyksen.

Santero Kujala

Är läkarintyget trovärdigt?

Inom loppet av en dryg månad har massmedierna uppmärksammat två rättsfall där läkarintyg spelat en framträdande roll. Under brandkåriststrejken undvek fem brandmän på en strejkbelagd arbetsplats att reagera på en kallelse till nödarbete. Detta ledde till åtalsprövning varvid fyra av brandmännen företedde läkarintyg över att de varit sjukskrivna vid den aktuella tidpunkten. Åtminstone två av intygen hade veterligen utfärdats retroaktivt. I det andra fallet uteblev tre personer som åtalats för ekonomiska brott från rätten då domen avkunnades och hänvisade då till läkarintyg. Dessa fall motiverar rubrikens fråga.

Muutoksen aika gynekologisessa kirurgiassa

"Mitä - tehtiinkö hänelle vielä silloin laparotomia". Tätä retorista lausahdusta tullee uusi kirurgiaa harjoittava sukupolvi vuosituhannen vaihteen jälkeen käyttämään aikaisemmista ja vielä 90-luvullakin tehdyistä vatsan alueen leikkauksista. Muutokset kirurgisessa leikkaustoiminnassa etenevät tällä hetkellä jo niin laajalla rintamalla ja sen verran nopeasti, ettei ole väärin olettaa moista ihmettelyä kollegoilta vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua.

Juha Mäkinen

Förändringens tid inom gynekologisk kirurgi

Vadå? Laparotomi ännu på den tiden? Detta retoriska utrop kan förmodligen motses från den nya generation som sysslar med kirurgi efter detta årtusende vad gäller den slags operationer i bukregionen som utfördes tidigare och ännu var aktuella under 90-talet. Förändringarna inom den kirurgiska verksamheten avancerar i dagsläget på så bred front och så pass snabbt att utrop av detta slag sannolikt är en realitet om låt säga tio år.

Maali, jäähy ja "life time care"?

Viime kuukausina suomalainen jääkiekko on saanut julkisuutta, jota kukaan ei haluaisi. Kaksi huipputason jääkiekkoilijaa on saanut pelin tiimellyksessä kaularankavamman ja mitä ilmeisimmin vaikean tetraplegian. Tällainen vammautuminen on aina katastrofi sekä vammautuneelle itselleen että hänen omaisilleen. Myös katsojat ovat järkyttyneet tapahtuneesta. Jääkiekon luonnetta joudutaan jälleen arvioimaan ja pohtimaan ehkäiseviä toimenpiteitä.

Antti Dahlberg, Hannu Alaranta

Mål, utvisning och "life time care"

Under de senaste månaderna har finländsk ishockey fått publicitet av icke önskvärt slag. Två ishockeyspelare på toppnivå har under pågående match skadat halsryggraden och av allt att döma ådragit sig svår tetraplegi. En skada av detta slag är katastrofal såväl för den drabbade som för de anhöriga. Även publiken är chockad över det inträffade. Ishockeyn som sådan behöver än en gång ses över och förebyggande åtgärder övervägas.

Rankkaa kirjoittelua terveydenhuollostamme

Maan päälehti on lähtenyt räväkkään keskusteluun maamme terveydenhuollosta. Tammikuisen sunnuntailiitteen kirjoitusten otsikointi linjaa keskustelun sisältöä: "Maassa 401 sairaalaa ja yhtä monta ongelmapesäkettä", "Potilasjonot ovat politikoinnin välineitä", "Kukaan ei uskalla katsoa terveydenhuollon tulevaisuuteen". Pari päivää myöhemmin julkaistu pääkirjoitus kyseenalaistaa nykyisen sairaanhoitopiirijakomme, hoidon porrastuksen toimimattomuus todetaan viittauksella terveyskeskusten vuodepaikkojen ja kroonikko-osastojen riittämättömyyteen, jolloin potilaita hoidetaan kalliisti erikoissairaanhoidon käytävillä. Tulosvastuuajattelu saa rankan tuomion: "Tulosvastuun tähden kaikki lääkärit eivät enää hoida potilaan sairautta, vaan keräävät pisteitä tutkimuksista ja hoidoista, joihin kaikkiin tullaan eri päivinä". Ainoana positiivisena asiana mainitaan kustannusten väheneminen muutamana viime vuonna. Pari päivää myöhemmin eräs kollega väittää lehden yliöartikkelissa suomalaislääkärien olevan tippumassa taitojensa takia eurojunasta, ja että "yksi englantilainen huippukirurgi voisi leikata vuodessa enemmän potilaita kuin HYKS (22 kirurgia) yhteensä".

Taito Pekkarinen

Hårda ord om vår sjukvård

Landets största tidning har startat en utmanande debatt om den finländska hälso- och sjukvården. Rubrikerna för artiklarna i en söndagsbilaga i januari anger tonen: "Vi har 401 sjukhus och lika många problemhärdar","Patientköer är politiska redskap","Ingen vågar skåda in i sjukvårdens framtid". Några dagar senare publiceras en ledare som ifrågasätter den nuvarande indelningen i sjukvårdsdistrikt. Tidningen konstaterar också att den nuvarande nivåstruktureringen i vården inte fungerar och att det finns för litet vårdplatser vid hälsocentralernas sjukhus och för få kronikeravdelningar, varför patienterna vårdas dyrt i de specialiserade sjukhusens korridorer. Resultatan-svarstänkandet får en hård dom: "På grund av resultatansvaret sköter inte alla läkare längre patientens sjukdom utan samlar poäng genom undersökningar och behandlingar till vilka man skall komma olika dagar." Som det enda positiva draget noteras att kostnaderna minskat under de senaste åren. Några dagar senare skriver en kollega i en stort uppslagen artikel att de finländska läkarna kun-skapsmässigt håller på att missa eurotåget och att "en brittsk toppkirurg opererar fler patienter under ett år än alla HUCS (22) kirurger tillsammans."

Maailman lääkevuosi 1995

Vuosi 1995 oli lääketeollisuudelle toiveikas, sillä markkinat kasvoivat keskimäärin 8 prosenttia. Samaan aikaan kaikki länsimaat etsivät keinoja lääkekulujen kasvun hillitsemiseksi. Lääkemaailmalle tunnusomaisia olivat lukuisat yritysostot ja -fuusiot, jotka ovat samalla muuttaneet myynnin kärjessä olevien yritysten järjestystä. Nelisenkymmentä uutta lääkeainetta tuli markkinoille, eniten syövän ja sydänsairauksien hoitoon. Nämä ja monet muut tiedot löytyvät tuoreesta SCRIP-lehden aikakausliitteestä.

Timo Klaukka

Lasten kärsimykset eivät ole vain kiinalaisten ongelma

Kiinalaisten lasten orpokotien barbaarisista menettelytavoista maailmalle levinnyt tieto on kuohahduttanut voimakkaasti ainakin ns. hyvinvointivaltioiden kansalaisten mielialoja. Muutaman kansainväliseen levitykseen menneen televisio-ohjelman jälkeen Kiinan ihmisoikeustilanne on noussut lyhyessä ajassa kansainvälisen huomion kohteeksi lähes samaan tapaan kuin aikaisemmin opiskelijaliikehdinnän verisen tukahduttamisen jälkeen. Virallisen Kiinan vastaväitteistä huolimatta voinee pitää varmana, että tuhansia tyttölapsia jätetään Kiinan orpokodeissa kylmäverisesti heitteille, hoidon puutteeseen, nälkiintymään ja nääntymään hengiltä. Ensisijaiset syyt tähän ovat miesvaltainen kulttuuriperinne ja maassa noudatettu yhden lapsen perhepolitiikka. Tilanteen täytyy olla kiinalaisten viranomaisten tiedossa, mutta sitä katsotaan vähintäänkin läpi sormien, ellei peräti hiljaisesti suositella.

Barn i nöd är inte bara kinesernas problem

Uppgifterna som delgivits världen om den barbariska behandlingen av kinesiska barnhemsbarn har fått känslorna att svalla åtminstone i s.k. välfärdsstater. Efter ett par TV-program som fått global spridning har frågan om mänskliga rättigheter i Kina på kort tid blivit föremål för internationellt intresse, nästan på samma sätt som efter blodbadet då studenternas demokratirörelse i tiden kvästes. Trots officiella dementier från kinesiskt håll torde det stå klart att tusentals flickebarn på kinesiska barnhem kallblodigt lämnas åt sitt öde, undanhålls vård, får svälta och plågas till döds. De primära orsakerna till detta är den mansdominerade kulturtraditionen och familjepolitiken som tillåter endast ett barn per familj. Situationen måste vara bekant för kinesiska myndigheter men antingen ser man, lindrigt uttryckt, mellan fingrarna eller ger sitt tysta bifall.

Säästetäänkö erikoissairaanhoito toimintakyvyttömäksi?

Julkinen keskustelu hakee mielellään epäkohtia, puutteita ja tehottomuutta. Se nostaa huomattavasti harvemmin esille positiivisia asioita, joita esimerkiksi Suomen terveydenhuollossa on poikkeuksellisen paljon. Terveydenhuoltomme kaksi poikkeuksellisen lihavaa vuosikymmentä päättyivät 1990-luvun alussa rahan puutteeseen. Valtionosuuksien maksatusjärjestelmä uudistettiin ja niitä on supistettu voimakkaasti. Kunnat ajautuivat rahavaikeuksiin verotulojen romahdettua vuosikymmenen alussa. Erikoissairaanhoito joutui nopeasti negatiivisen huomion kohteeksi julkisia varoja runsaasti - joidenkin mielestä jopa tuhlailevasti - käyttävänä järjestelmänä. Kuntien varojen käytöstä päättävien mieliin vakiintui käsitys, että kuntien rahoitusvaikeuksia voidaan olennaisesti korjata, kunhan vain erikoissairaanhoito saadaan säästämään. Näitä puheita on varmasti pidetty lähes jokaisen erikoissairaalan hallinnossa.

Taito Pekkarinen

Förlamas specialsjukvården av sparandet?

Massmedierna tar gärna upp missförhållanden, brister och ineffektivitet men fokuserar däremot betydligt mera sällan debatten till positiva företeelser, som det t.ex. finns ovanligt gott om i hälso- och sjukvården. Två för vår hälso- och sjukvård sällsynt goda årtionden avslutades tvärt i början av 1990-talet då pengarna tog slut. Systemet för utbetalning av statsandelar förnyades och statsandelarna skars ned betydligt. Då också skatteintäkterna samtidigt minskade kraftigt blev kommunernas ekonomi synnerligen ansträngd. Som storkonsument av offentliga medel framstod specialsjukvården snart i negativ dager. De kommunala beslutsfattarna fick för sig att kommunernas ekonomiska problem kunde lösas endast ifall sjukvården kunde förmås att spara.

Työkyvyn arviointikoulutuksesta uutta muotoa täydennyskoulutukseen

Eläkelainsäädäntöömme tehtiin vuoden 1996 alussa joukko uudistuksia, joiden tavoitteena oli varmistaa eläketurvan rahoituksen riittävyys myös pitkällä aikavälillä. Merkittävimmät periaatteelliset muutokset koskevat työkyvyttömyyseläkkeitä. Lääkäreillä on keskeinen asiantuntijarooli potilaidensa toiminta- ja työkyvyn arvioinnissa ja siten muutokset koskevat suoraan suurinta osaa potilastyötä tekevistä lääkäreistä. Itse asiassa työkyvyn arvioinnissa käytetyn svB-lomakkeen uudistamisen (SLL 35/95) myötä jokainen työkykyarviota tekevä lääkäri törmää myös uuteen työkyvyn arviointikäytäntöön.

Jukka Kivekäs, Hannu Halila

Ruotsi uudistamassa lääkekorvausjärjestelmäänsä Tavoitteena kustannustietoisuuden lisääminen

Ruotsin lääkekorvausjärjestelmää tulisi kehittää siten, että kustannustekijät otettaisiin nykyistä enemmän huomioon. Asiaa pohtinut komitea ehdottaa myös, että potilaiden maksamaa osuutta lääkekustannuksista lisättäisiin ja lääkekorvaukset porrastettaisiin potilaan lääkekustannusten mukaan. Lääkekorvausten rahoitus tulisi siirtää sairausvakuutukselta terveydenhuollolle. Lääkkeiden käytön rationaalisuutta edistettäisiin informaation ja reseptirekisterien avulla. Potilaan omavastuuta lisäämällä valtio pyrkisi säästämään lähes miljardi kruunua vuodessa.

Timo Klaukka, Sinikka Rajaniemi

Lääkäritkin mukaan tulopoliittiseen sopimukseen

Lääkäriliiton valtuuskunta hyväksyi neuvottelutuloksen päivystyskiistan ratkaisemiseksi ja samalla myös tulopoliittisen sopimuksen suurella äänten enemmistöllä uudenvuoden aatonaattona 30.12. - kreivin aikaan, sillä lain mukaan tuposopimuksen mukaiset, indeksiehdon ja ansiokehitystakuujärjestelmän sisältävät sopimukset oli solmittava vuoden loppuun mennessä. Lääkärikartelli puolestaan hyväksyi sopimuksen kokouksessaan heti tämän jälkeen. Sopimus koskee noin 12 000:ta kuntien palveluksessa olevaa lääkäriä, eläinlääkäriä ja hammaslääkäriä. Lääkärit ovat nyt tehneet kolmannen sopimuksensa oman sopimusalansa puitteissa sen jälkeen, kun ns. "lääkärisopimus" astui voimaan marraskuussa 1993. Sopimuksen työntekijäosapuolina toimivat puolestaan lääkärikartelli ja AKAVA-JS, joka aloitti toimintansa vasta vuosi sitten tammikuussa. Onkin syytä tarkastella uuden järjestelmän taustoja ja toimivuutta.

Markku Äärimaa

Läkaravtal till slut

Läkarförbundets fullmäktige sammanträdde två dagar före årsskiftet och godkände med klar röstmajoritet förhandlingsresultatet i jourtvisten och samtidigt anslutningen till den inkomstpolitiska uppgörelsen. Beslutet fattades i grevens tid eftersom inkomstuppgörelsens indexvillkor och följsamhetsgaranti endast gällde avtal som ingåtts före årets slut. Läkarkartellen godkände för sin del avtalet kort efter det att Läkarförbundet tagit ställning. Det nya läkaravtalet omfattar nu omkring 12 000 kommunalt anställda läkare, tandläkare och veterinärer. Det är det tredje egna avtalet på läkarområdet sedan november 1993. Arbetstagarna företräds av Läkarkartellen och AKAVA-OS, som inledde sin verksamhet först för ett år sedan. Det finns alltså nu anledning att granska det nya avtalssystemets bakgrund och funktionsduglighet.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030