Depression och arbetsförmåga

Depressionstillstånd har varit föremål för omfattande studier, men den försämring av arbetsförmågan som de orsakar har inte fått särskilt mycket uppmärksamhet. Ändå är frågan aktuell: enligt en färsk utredning är depressionstillstånd i Finland den vanligaste orsaken till att invalidpensioner beviljas. De pensioner som beviljats på denna indikation har under åren 1987-1993 i det närmaste tredubblats och sjukskrivning-arna av samma skäl har nästan fyrdubblats. Till följd av depressionssjukdomar var år 1987 drygt 5 000 personer pensionerade och i slutet av 1993 var siffran redan cirka 13 500. De pensioner som beviljats tillsvidare uppgick till 8 602, visstidspensionerna var 3 314. Ökningen var störst i åldersgruppen 45-54 år. Antalet beviljade individuella förtidspensioner var 1 553. De är alltså sammantaget ganska få och förklarar inte den stigande trenden.

Mikrobilääkehoito Suomessa: ensimmäinen erä

Tehonsa säilyttävään ja turvalliseen mikrobilääkitykseen pyrittäessä pitää jatkuvasti seurata paitsi mikrobien lääkeherkkyyksiä myös mikrobilääkkeiden käyttöä. Koska bakteerien resistenssin lisääntyminen on maailmanlaajuisesti viime vuosina ollut huolestuttavaa, tämä seuranta on organisoitu Suomessa mikrobilääkehoidon strategioita suunnittelevan MIKSTRA-ohjelman muodossa (1).

Pentti Huovinen

Antibiotikabehandling i Finland: första ronden

Behandling med antimikrobiella medel som dels förblir effektiva, dels är säkra förutsätter kontinuerlig uppföljning av mikrobernas känslighet för farmaka och av de strategier som tillämpas vid förskrivning av antibiotika. Eftersom ökad bakterieresistens har konstaterats världen över under senare år har man i Finland gått in för att följa ett handlingsschema, det s.k. MIKSTRA-programmet, vid planering av antibiotikastrategier (1).

Epikriisikäytäntö eurokuntoon

Terveydenhuollon tietoverkkojen kehittäminen on otettu EU:ssa yhdeksi lähivuosien painopistealueeksi. Tähän liittyen selvitettiin 15:ssä Euroopan maassa vuonna 1992 lähete- ja palautekäytäntöjä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tutkimuksen mukaan epikriisi lähetetään Euroopassa keskimäärin 78 %:ssa tapauksista lähettävälle lääkärille kahden viikon kuluessa siitä, kun sairaalalääkäri on tavannut potilaan. Vain 8 %:ssa tapauksista epikriisi ei ollut tullut vielä kahden kuukauden kuluttua.

Arto Vehviläinen, Esko Kumpusalo, Jorma Takala

Gabapentiini

Gabapentiiniä sisältäville tableteille on myönnetty myyntilupa helmikuussa 1995. Lääke on hyväksytty käytettäväksi epilepsian hoitoon osittaisia kohtauksia saavilla potilailla, jotka eivät ole saaneet riittävää apua vanhemmista epilepsialääkkeistä. Lääkettä saavat määrätä neurologian, neurokirurgian ja lastenneurologian erikoislääkärit. Sitä suositetaan käytettäväksi vain yhdessä vanhempien epilepsialääkeiden kanssa.

Ali H. Bardy

Bentsodiatsepiineja harkiten

Lääkärien on otettava päävastuu bentsodiatsepiinien ongelmakäytön ennaltaehkäisystä. Bentsodiatsepiineja hankitaan niin hoidolliseen käyttöön kuin väärinkäyttöönkin yleensä lääkäreiltä. Laittomilla keinoilla, apteekkiryöstöillä ja salakuljetuksella, hankittavien lääkemäärien osuus kokonaiskäytöstä on pieni.

Riitta Turunen

Hengitystietulehduksiin liittyvät värekarvojen rakennemuutokset

Hengitysteiden limakalvojen pintaa peittää lähes kaikkialla mikroskooppisen pienet värekarvat. Värekarvat liikkuvat aaltomaisesti ja kuljettavat limaa ja hengitysteihin kulkeutuneita vieraita hiukkasia pois limakalvolta suojaten sen soluja. Normaalia värekarvatoimintaa pidetään tärkeimpänä hengitysteiden suojamekanismina. Värekarvojen toimintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten liman ominaisuudet, tulehdukset, hengitysilman ominaisuudet, kemikaalit ja lääkeaineet. Värekarvojen toimintahäiriöt johtavat toistuviin ja pitkittyneisiin hengitystieinfektioihin. Hengitysteiden tulehduksissa värekarvojen rakenteessa on todettu muutoksia, jotka heikentävät niiden normaalia toimintaa ja samalla koko limakalvon suojamekanismi häiriintyy.

Elina Toskala

Opioidien hengitysvaikutukset ja farmakokinetiikka lapsilla

Opioidit ovat peruslääkkeitä kaiken ikäisten potilaiden kohtalaisen ja voimakkaan kivun hoidossa. Hengityslaman pelko on kuitenkin pitkään estänyt opioidien tehokkaan käytön lapsipotilailla. Sopivien metodien puute on estänyt asian tutkimisen viime vuosiin asti.

Katri Hamunen

Työllistämistuet vähenevät -soveltaminen väljenee

Yksityiskohtaisesti rajatuista työllistämistuista siirrytään huhtikuun alusta viiteen väljemmin määriteltyyn tukimuotoon. Mahdollisuus yhdistää työllistämistuki muihin työvoimapalveluihin, kuten koulutukseen ja kuntoutukseen, paranee.

Ei estolääkitystä turistiripuliin

Mikrobilääkkeiden laajamittainen käyttö turistiripulin estolääkityksenä on tulella leikkimistä, varoitteli apulaisprofessori Heikki Peltola Lääkäriseura Duodecimin tiedotustilaisuudessa. Turistiripulin saa joka vuosi arviolta 30 000-50 000 suomalaista. Ensimmäiset askeleet rokotteen kehittämiseksi on Peltolan mukaan jo otettu, mutta tuloksia joudutaan vielä odottelemaan. Estohoito sen sijaan olisi mahdollinen fluorokinoloneilla, ja estolääkitystä kyselevät matkailijat ovat dosentti Pentti Huovisen mukaan kasvava ongelma.

Hedelmällisyyden edistäminen terveydenhuollon haasteena

Raskauden ehkäisyyn ja keskeytyksiin painottuneen perhesuunnittelun oikeutuksesta kiistellään useissa maissa. Suomessa perhesuunnittelu on ollut hyväksyttyä jo 1970-luvun alusta alkaen. Korkeatasoiset ehkäisyneuvonta- ja raskaudenkeskeytyspalvelut yhdessä ihmissuhde- ja sukupuolikasvatuksen kanssa ovat tuottaneet erinomaisia tuloksia.

Matti Rimpelä

Fertilitetsvård - en utmaning

Är familjeplanering som främst omfattar förebyggande eller avbrytande av graviditet berättigad? Det är en omtvistad fråga i många länder. I Finland har familjeplanering varit accepterad sedan början av 1970-talet. Vi har också nått utomordentligt goda resultat genom att preventivrådgivningen och abortvården hållit hög standard och kombinerats med sexualupplysning och handledning i mänskliga relationer.

Uuden tupakkalain velvoitteet - näytön paikka myös terveydenhuollolle

Suomi oli tiennäyttäjä edistyksellisyydellään säätäessään tupakkalain 1976; sittemmin on moni maa säätänyt Suomen lakia tiukempaa lainsäädäntöä. Terveyden edistämistyön täytyy onnistuakseen löytää toimiva tasapaino pakon ja vapaaehtoisuuden välillä. Suomessakin on kokemusta siitä, miten turvavyöt otettiin käyttöön pelkillä suosituksilla, mutta lainsäädännön velvoitteiden myötä turvavyön käyttö yleistyi kaksinkertaiseksi. Nyt on varmasti oikea hetki lisätä pakotteita myös tupakoinnin vähentämiseksi. Maaliskuun alussa voimaan astuneiden tupakkalain muutosten tavoitteena on toisaalta estää nuoria aloittamasta tupakointia ja toisaalta korostaa tupakoimattoman oikeuksia puhtaaseen ilmaan. Lain tiukkuus rajoittaa tupakointia varsinkin työpaikoilla mitä ilmeisimmin varsin radikaalisti.

Klas Winell

Kliinisen lääketutkimuksen tulosten arviointi

Lääkelaitokselle ilmoitetaan vuosittain 250-300 kliinistä lääketutkimusta. Potilailla tehtävien kliinisten lääketutkimusten tarkoituksena on selvittää tutkittavan lääkkeen tehoa, haittavaikutuksia sekä soveltuvuutta hoitoon. Lääkehoitokäytännön muotoutumiseen vaikuttavat tieteellisissä kokouksissa esitetyt kannanotot, yleiskatsausten kirjoittajien mielipiteet sekä asiantuntija-arviot. Kliiniset lääketutkimukset muodostavat kuitenkin rationaalisen perustan lääkehoitoa koskeville suosituksille. Lääkevalintaa tekevän lääkärin onkin hyvä kyetä omakohtaisesti arvioimaan ammattilehdissä julkaistujen alkuperäistutkimusten luotettavuutta ja kliinistä merkittävyyttä. Seuraavassa esitetään eräitä näkökohtia tämän arvioinnin helpottamiseksi.

Risto Huupponen

85-vuotias Suomen Lääkäriliitto

Lääkärien järjestötoiminta juontaa juurensa 1800-luvun alkupuolelta. Vakiintuneen toiminnan virstanpylväitä ovat Finska Läkaresällskapetin perustaminen 1835 ja alun pitäen opiskelijayhdistykseksi tarkoitetun Lääkäriseura Duodecimin perustaminen 1881. Vuosituhannen lopussa toimi myös useampia paikallisia lääkäriyhdistyksiä. Järjestöjen jakaantuminen kielikysymyksen perusteella alkoi 1900-luvulle tultaessa hajottaa lääkärikuntaa, ja tästä syntyi tarve lääkärien yhteiselle järjestölle. Suomen Yleistä Lääkäriliittoa perustamaan 28.2.1910 kokoontui noin 60 lääkäriä.

Taito Pekkarinen

85-åringen Finlands Läkarförbund

Våra läkarorganisationer har sitt ursprung i början av 1800-talet. År 1835 grundades Finska Läkaresällskapet och år 1881 uppstod läkaresällskapet Duodecim, som ursprungligen var avsett att bli en studentförening. I slutet av århundradet tillkom även ett flertal lokala läkarföreningar. Eftersom läkarna organiserat sig på språklig grund ledde detta till ökad splittring inom yrkeskåren. I början av 1900-talet stärktes behovet av en gemensam organisation. Den 28 februari 1910 samlades omkring 60 läkare för att grunda Finlands Allmänna Läkareförbund.

Laskimoperäinen säärihaava - kalliisti hoidettu kansantauti

Säärihaavan sairastaa elämänsä aikana 1-2 % väestöstä, ja taudin esiintyvyys lisääntyy jyrkästi 65-70 ikävuoden jälkeen. Kunakin hetkenä Suomessa on noin 10 000 henkilöllä avoin säärihaava. Vaikka valtimoviat lisääntyvät iän myötä, valtaosalla heistä on laskimoperäinen säärihaava.

Christer Jansén, Kaisa Nissinen-Paatsamala

Sertraliini, uusi depressiolääke

Uusi serotoniiniselektiivinen depressiolääke, sertraliini (Zoloft) on saanut myyntiluvan Suomessa. Sertraliini on ollut käytössä parin vuoden ajan USA:ssa ja vuoden 1990 lopulta asti Englannissa, jossa sillä on hauska kauppanimi (Lustral).

Erkka Syvälahti

Kilpailu terveydenhuollossa edistyy hitaasti

Vuonna 1993 voimaan astunut valtionosuuslainsäädäntö antoi kunnille vapaat kädet järjestää terveyspalvelunsa haluamallaan tavalla. Toki tämä mahdollisuus oli ollut periaatteessa jo aikaisemminkin, mutta koska kunta olisi menettänyt näistä palveluista valtionosuudet, ostopalvelujen käyttö jäi vanhan lainsäädännön aikana käytännössä vähäiseksi. Kun valtionosuuslainsäädännön uudistusta valmisteltiin, oletettiin, että kunnat ryhtyisivät käyttämään saamaansa vapautta innolla ja kilpailuttamaan palvelujen tuottajia aktiivisesti. Näin ei näytä kuitenkaan käyneen. On arvioitu, että viime vuonna ainoastaan 10 % terveydenhuollon toiminnasta oli kilpailutettua.

Aarne Pasanen, Taito Pekkarinen

Konkurrensen i hälso- och sjukvården avancerar långsamt

Den nya lagstiftningen om statsandelar som trädde i kraft år 1993 gav kommunerna fria händer att ordna sin hälso- och sjukvård. I princip fanns denna möjlighet redan tidigare, men för att inte gå miste om statsunderstödet så utnyttjade kommunerna köptjänster endast i begränsad omfattning. Under beredningen av statsandelsreformen räknade man med att kommunerna aktivt skulle utnyttja sin nya frihet och öppna hälso- och sjukvården för konkurrens. Den här utvecklingsmodellen har tydligen inte förverkligats. En upp-skattning visar att endast tio procent av vården var konkurrensutsatt i fjol.