Pitäisikö dyslipidemialääkkeet saada erityiskorvattaviksi?

Valtaosasta dyslipidemioiden hoitoon tarkoitetuista lääkeostoista saa nykyisin sairausvakuutuksesta peruskorvauksen. Lääkitys voi olla suhteellisen kallista. Uusi näyttö lääkehoidon hyödyistä on käynnistänyt pohdinnan näiden lääkkeiden erityiskorvattavuuden laajentamisesta. Seuraavassa apulaisprofessori Jorma Viikarin puheenvuoro.

Jorma Viikari

Tautiluokitus uudistuu, miksi ja miten?

Kansainvälinen tautiluokitus (International Classification of Diseases; ICD) perustuu 1800-luvun lopulla alkaneeseen perinteeseen. Varhaisimmat tautiluokituksen versiot käsittelivät ainoastaan kuolemansyitä. Maailman terveysjärjestön (WHO) vuonna 1948 julkaisemasta 6. versiosta lähtien luokitus ja kansainvälinen tilastointi on ulotettu myös muihin kuin kuolemaan johtaviin sairauksiin. Lääketieteen kehitys ja tarve entistä tarkempien tilastojen tuottamiseen ovat johtaneet tautiluokituksen säännölliseen uusimiseen. Tautiluokituksen 9. versio otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1987 alussa, mutta WHO:n alkuperäinen luokitus (ICD-9) oli julkaistu jo vuosikymmenen alussa. Siksi luokituksesta puuttuu esimerkiksi immuunikato (AIDS) täysin. Työ uuden luokituksen kehittämiseksi onkin aloitettu jo 1980-luvun alkupuolella. Sen tuloksena WHO julkaisi ICD-10:n systemaattisen osan 1992 ja aakkosellisen osan 1994.

Martti Virtanen

Förnyad sjukdomsklassifikation, hur och varför?

Den internationella klassifikationen av sjukdomar (International Classification of Diseases; ICD) har sitt ursprung redan i slutet av 1800-talet. De tidigaste versionerna av klassifikationen upptog endast dödsorsaker. Sedan Världshälsoorganisationen WHO gav ut den sjätte versionen år 1948 har klassifikationen och internationell statistik även omfattat andra än dödliga sjukdomar. Den medicinska utvecklingen och behovet av allt noggrannare statistik har medfört att klassifikationen numera regelbundet förnyas. De nionde versionen (ICD-9) togs i bruk i Finland i början av år 1987, men WHO hade gett ut den redan i början av 1980-talet. Därför saknas t.ex. immunbristsyndrom (aids) helt i i ICD-9. Redan i början av 1980-talet inleddes också arbetet på en ny version och år 1992 publicerade WHO den systematiska delen av ICD-10 medan den alfabetiska delen utkom i fjol.

Kokemuksia paklitakselin käytöstä levinneen rintasyövän hoidossa

Paklitakseli on suuria odotuksia herättänyt lääke levinneen rintasyövän hoitoon. Sen tehoa on tutkittu pienillä potilasmäärillä, eivätkä tulokset sen vuoksi ole vielä varmoja. Seitsemästä syövänhoidon keskuksesta kootut tiedot osoittavat paklitakselin tehon vaatimattomaksi. Vain 7 %:lle hoidetuista potilaista saatiin osittainen hoitovaste.

Guillermo Blanco, Väinämö Nikkanen, Mirja Heikkinen, Pekka Kangas, Marita Turunen, Asta Lantto, Lars Lindholm, Leena Helle, Abdel Maiche, Antti Jekunen, Martti Flander

HIV-positiivinen potilas - välttämätön taakka vai haaste?

Vähän aikaa sitten saatoimme lukea uutisen, jonka mukaan äidiltään HIV-tartunnan saanut lapsi oli todistettavasti parantunut. Toivoa HIV-tartunnan saaneille tuovat myös tapaukset, joissa infektio ei ole edennyt oireiseen vaiheeseen niin nopeasti kuin on luultu: nämä pitkään selviytyneet potilaat pysyvät oireettomina jopa yli 15 vuotta.

Jorma Paavonen, Anne-Marie Vartti, Eeva Sipiläinen

Tekonivelkirurgian taloudellisia vaikutuksia

Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa, että keräämällä perustiedot on mahdollista laatia malli jonkin kirurgisen toimenpiteen taloudellisista vaikutuksista ja löytää keinoja hyöty-kustannussuhteen ja tuotto-kustannussuhteen parantamiseksi.

Juha Nevalainen

Vanhusten paksu- ja peräsuolisyöpä

Tutkimuksessa selvitettiin kolorektaalisyövän esiintymisen muutokset Lounais-Suomen alueella vuodesta 1970 vuoteen 1990 sekä tutkittiin vanhusten paksu- ja peräsuolisyövän erityispiirteitä sekä iän vaikutusta 5-vuotiseloonjäämislukuihin. Lisäksi selvitettiin immunologisen ulosteveritestin (Fecatwin-S/FECA-EIA) käyttöä oireisten vatsapotilaiden diagnostiikassa.

Matti Kemppainen

EVO-rahat kuuluvat yliopistosairaaloille

Valtio korvasi vuoteen 1993 saakka yliopistosairaaloille lääketieteellisestä tutkimuksesta ja lääkärikoulutuksesta aiheutuvia ylimääräisiä kuluja maksamalla 12 % näiden sairaaloiden käyttökustannuksista erityisvaltionosuutena (EVO-raha). Vuoden 1994 alusta erityisvaltionosuuden maksuperusteet muutettiin laskennallisiksi. Lääketieteelliset tutkinnot ja tieteelliset julkaisut pisteytetään ja kertyneiden pisteiden määrä ratkaisee yliopistosairaalan saaman EVO-rahan määrän. Vuosille 1994-96 säädettiin turvamääräys, jonka mukaan sairaalan valtionosuus ei saa pienentyä kuin korkeintaan 3 % vuodessa. Tänä vuonna valtio maksaa EVO-rahaa 670,2 miljoonaa mk, josta HYKS saa noin 240 miljoonaa mk, muut yliopistosairaalat 100-110 miljoonaa mk ja Lastenlinna 11,4 miljoonaa mk.

Specialersättningen till universitetssjukhusen

Fram till år 1993 betalade staten universitetssjukhusens extra kostnader för medicinsk forskning och utbildning genom en särskild statsandel som uppgick till 12 procent av sjukhusens driftskostnader. Från år 1994 betalas statsandelarna dock på kalkylmässiga grunder. Antalet medicinska examina och medicinska publikationer vid sjukhuset poängsätts och antalet poäng avgör storleken på universitetssjukhusets s.k. specialersättning. För åren 1994-96 tillkom en bestämmelse enligt vilken sjukhusets statsandelar inte får minska med mer än 3 procent om året. I år utbetalar staten 670,2 miljoner mark i specialersättning av vilka HUCS får c. 240 miljoner medan övriga universitets-sjukhus får 100-110 miljoner och Barnets Borg 11,4 miljoner mark.

DNA:n korjausentsyymi - vuoden molekyyli

Arvovaltainen yhdysvaltalainen Science-lehti on pitänyt tapanaan valita vuoden molekyylin. Valinta on ollut usein yllättävä. Aikaisemmista tulee mieleen ainakin p53-proteiini ja typpioksidi (NO). Uusin, vuoden 1994 valinta on DNA:n korjausentsyymi (Science 1994;266:1925). Se ei itse asiassa ole yksi molekyyli, vaan ryhmä DNA:n korjauksessa tarvittavia proteiineja. Näiden tarkkaa lukua ei vielä tunneta, oma arvioni liikkuu 50-l00 polypeptidin määrässä.

KELAn vuonna 1994 maksamat lääkekorvaukset

Lääkekorvauksia sai vuonna 1994 KELAn tilastotietojen mukaan 61 prosenttia väestöstä. Taulukossa 1 on esitetty lääkekorvauksia saaneiden lukumäärät viime vuonna ja korvaukset kahden viime vuoden ajalta.

Sinikka Rajaniemi

Köydenvetoa psykiatrisen sairaanhoidon peruslinjoista

Helsingin psykiatrisen sairaanhoidon järjestelyistä riidellään estottomasti - jälleen kerran. Vaikka kyseessä onkin päällisin puolin "kylätappelulta" näyttävä kiista, sen pohjalta löytyy jossain määrin koko maan psykiatrisen sairaanhoidon ongelmia.

Dragkamp om grundprinciperna för psykiatrisk sjukvård

Än en gång slåss man ohämmat om hur den psykiatriska sjukvården i Helsingfors skall arrangeras. Trots att det förefaller att handla om lokalt käbbel, bottnar frågeställningen otvi-velaktigt i problem som gäller den psykiatriska sjukvården i hela landet.

Lamotrigiini - uusi lääke partiaalisen epilepsian hoitoon

Suomessa sai maaliskuussa myyntiluvan uusi epilepsialääke lamotrigiini (LTG). Se on hyväksytty käytettäväksi lisälääkkeenä partiaalisissa (pesäkkeellisessä eli fokaalisessa) epilepsioissa, silloin kun kohtauksia ei saada riittävästi hallittua tavanomaisilla epilepsialääkkeillä. Lamotrigiinia suositellaan toistaiseksi vain epilepsian hoitoon perehtyneen neurologian tai lastenneurologian erikoislääkärin tai kehitysvamma-alan erityispätevyyden saaneen lääkärin määrättäväksi tai heidän aloittamaansa hoitoon.

Tapani Keränen

Sekä potilas että teollisuus hyötyvät EU:n lääkevalvonta takaa turvallisuuden ja laajat markkinat

Euroopan unionin lääkearviointiviraston kautta hoidettava keskitetty lääkevalvonta hyödyttää sekä potilasta että teollisuutta: potilas tietää, että lääkkeet on tutkittu tarkkaan, teollisuus puolestaan voi hakea myyntilupaa kerralla koko unionin alueelle. Suomen lääkevalikoimaa uusi järjestelmä laajentanee jonkin verran.

Selkävoittoon tarvitaan tutkimusta

Selkäsairaudet aiheuttavat teollistuneissa maissa suuria taloudellisia menetyksiä. Suomessa selkäsairauksien hoidon vuotuisiksi kustannuksiksi on eri laskutavoilla arvioitu 10-20 miljardia markkaa. Ruotsalaisen arvion mukaan selkäsairauksien hoitokustannukset ovat miljoonaa asukasta kohti vuodessa noin 150 miljoonaa markkaa, sairauslomista aiheutuvat kustannukset noin 1 500 miljoonaa markkaa ja ennenaikaisista eläkkeistä aiheutuvat kustannukset noin 850 miljoonaa markkaa. Kustannusten jakauma on selvästi erilainen kuin muissa sairauksissa, joissa suorat hoitokustannukset ovat yleensä noin 30 % ja epäsuorat kustannukset 70 % kokonaiskustannuksista. Selkäsairauksien hoidossa suorien kustannusten osuus on vain 5 %.

Hilkka Riihimäki, Hannu Alaranta

Forskning - ett vapen i kampen mot ryggsjukdomar

Den industrialiserade världen åsamkas stora ekonomiska förluster genom ryggsjukdomar i befolkningen. I Finland har man genom olika sätt att räkna kommit fram till att vården av individer med ryggproblem kostar samhället 10-20 miljarder mark årligen. Enligt en svensk kalkyl är behandlingskostnaderna vid ryggsjukdomar cirka 150 miljoner mark för varje miljon invånare och år, sjukskrivningarna kostar cirka 1 500 miljoner mark och förtidspensionerna slukar cirka 850 miljoner mark. Dessa kostnader fördelas på ett helt annat sätt än vid andra sjukdomar - man brukar räkna med direkta behandlingskostnader på cirka 30 procent och indirekta kostnader på 70 procent totalt sett. Vid behandling av ryggsjukdomar är andelen direkta kostnader endast 5 procent.

Uusia muotoja lääkärien täydennyskoulutukseen?

Lääkärien jatkuva täydennyskoulutus (CME, Continuous Medical Education) on hyvin ajankohtainen keskustelunaihe meillä ja muualla. Siihen kaivataan parempaa systemaattisuutta ja turvattua rahoitusta. CME:n tulisi perustua vapaaehtoisuuteen; ammattitaidon ylläpitäminen on lääkärin eettinen velvollisuus. CME:ltä kaivataan myös uusia yksilöllisiä oppimisen muotoja.

Pirjo Kannisto, Hannu Halila

Uusi lääkevalmiste B-hemofiliaan ja muutos oraaliseen antikoagulanttihoitoon liittyvän vuodon hoitoon

Kotimainen valmiste, Bemofil on saanut äskettäin myyntiluvan. Se korvaa Veripalvelun F IX -injektiokuiva-aineen, jonka valmistus ja myynti lopetetaan.

Vesa Rasi

Tilavist - uusi silmälääke allergiseen konjunktiviittiin

Keväällä tuli myyntiin uusi silmälääke Tilavist, jonka vaikuttava aine on 2-prosenttinen nedokromiili. Se kuuluu toisen polven syöttösolun vakauttajiin ja on kromoglikaattia tehokkaampi tulehduksen hillitsijä mm. kausiluonteisessa allergisessa konjunktiviitissa.

Osmo Kari