Umpikuja Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon kehittämishankkeessa?

Kun HYKS:n liittämistä Helsinkiin pohtineen UURAS-toimikunnan työ keväällä 1994 osoittautui mahdottomaksi, sosiaali- ja terveysministeriö kehotti HYKS-neuvottelukuntaa tekemään Uudenmaan alueen erikoissairaanhoidon rakennemuutoksesta yksilöidyn toimenpidesuunnitelman aikatauluineen. Toimenpideohjelmassa piti karsia päällekkäisiä toimintoja, selkiyttää työnjakoa ja alentaa erikoissairaanhoidon kustannustasoa.

Har specialsjukvårdens reformplaner i Nyland gått i baklås?

När UURAS-kommitténs arbete beträffande anslutning av HUCS till Helsingfors körde fast våren 1994, anmodade social- och hälsovårdsministeriet HUCS-delegationen att skissera en detaljerad åtgärdsplan jämte tidsramar för en strukturomvandling av den specialiserade sjukvården i Nylandsregionen. Handlingsprogrammet skulle syfta till att gallra ut överlappande funktioner, reda ut arbetsfördelningen och sänka kostnadsnivån i specialsjukvården.

Dekstropropoksifeenin aiheuttamat myrkytyskuolemat

Dekstropropoksifeenia käytetään kivun hoitoon erityisesti reuma- ja selkäsairauksissa. Dekstropropoksifeeni aiheuttaa tunnetusti lääkeriippuvuutta, ja se on jo pitkään ollut selvästi väärinkäytetyin lääke, opiaatti ja huume ikään kuin lammasten vaatteissa. Vuonna 1994 dekstropropoksifeeni aiheutti Suomessa ennätykselliset 71 kuolemantapausta. Kirjoittajat pitävät myrkytystapausten määrää aivan liian suurena.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä

Laatu terveydenhuollossa

Hyvää hoitoa ja korkeata laatua on perinteisesti arvostettu terveydenhuollossa. Lääketieteellinen tutkimustyö on tähdännyt uusien ja laadukkaampien hoitomenetelmien kehittämiseen. Myös lääkärin eettiset ohjeet ovat velvoittaneet: "Lääkärin tulee pitää yllä ja kartuttaa tietojaan ja taitojaan, ja hänen tulee suositella vain lääketieteellisen tiedon ja kokemuksen perusteella tehokkaina ja tarkoituksenmukaisina pidettyjä tutkimuksia ja hoitoja."

Juha Metso

Kvalitet i vården

I hälso- och sjukvården har man traditionellt satt värde på god vård och hög kvalitet. Den medicinska forskningen har sökt och utvecklat nya och bättre behandlingsformer. Också läkarens etiska regler har inneburit en förpliktelse: "Läkaren skall upprätthålla och förkovra sina kunskaper och sitt kunnande och han skall endast rekommendera undersökningar och behandlingar som i enlighet med medicinsk vetenskap och beprövad erfarenhet anses effektiva och ändamålsenliga".

Lymen borrelioosi

Tietoisuus borrelioosista on parissa vuodessa levinnyt laajalle sekä terveydenhuoltohenkilökunnan että ainakin rannikko- ja saaristoalueen väestön keskuudessa. Liekö tähän yhtenä syynä se, että tämän taudin välittäjän voi nähdä paljain silmin, päinvastoin kuin monia muita taudinaiheuttajia. Tässä kirjoituksessa käsitellään lyhyesti borrelioosin eri ilmenemismuotoja sekä erityisesti sitä, miten oireisiin, löydöksiin ja laboratoriotuloksiin pitäisi suhtautua.

Jarmo Oksi

Terveydenhuolto ja hallitusohjelma

Päämisteri Lipposen hallitus kasattiin pikavauhtia pääsiäisen alla, ja uuden hallituksen ohjelma tuli saman tien julkiseksi. Ohjelmaa on luettu eri tahoilla tarkasti ja ehkä epätietoisinakin monen asiapaperiin kirjatun tahdonilmauksen merkityksestä ja sisällöstä. Eletäänhän nyt aikaa, jolloin kepeitten vaalilupausten huuma on ohi ja on aika siirtyä konkreettiseen lainsäädäntötyöhön. Kääntelipä Lipposen hallituksen ohjelmaa niin taikka näin, terveydenhuollon neljän lähivuoden tulevaisuudenkuva jää kovin epäselväksi.

Hälso- och sjukvården i regeringsprogrammet

Statsminister Lipponen fick ihop sin regering i ilfart före påsk och samtidigt offentliggjordes det nya regeringsprogrammet. Det har studerats noggrant på olika håll och kanske ofta utan att man riktigt vetat vad de inskrivna viljeyttringarna egentligen avser eller står för. Nu när euforin efter de flyktiga vallöftena ebbat ut är tiden kommen för konkret lagstiftningsarbete. Hur man än vänder på Lipponenregeringens program så förblir bilden av de närmaste fyra åren mycket oklar, åtminstone vad hälso- och sjukvården beträffar.

Lääketieteellistä tutkimusta koskevaa lainsäädäntöä kehitetään

Vaikka Suomessa onkin jonkin verran normistoa ihmisiin kohdistuvasta lääketieteellisestä tutkimuksesta, se on osin puutteellista ja hajallaan eri laeissa ja säädöksissä. Tämän korjaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä ehdottaa lakia, jolla säädeltäisiin ihmiseen sekä ihmisen alkioon ja sikiöön kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta. Kokoavan säädöksen antaminen on perusteltua. Varsinaisia puutteita on erityisesti säädöksissä, jotka koskevat geenitekniikan sekä alkion ja sikiön käyttöä tutkimustoiminnassa.

Taito Pekkarinen

Ny lagstiftning om medicinsk forskning på väg

De olika föreskrifter om medicinsk forskning på människa som finns i vårt land är i dagens läge bristfälliga och dessutom spridda på olika författningar. En arbetsgrupp inom social- och hälsovårdsministeriet har därför utarbetat ett förslag till en ny lag som reglerar medicinsk forskning på männniska, mänskligt embryo eller foster. En sådan sammanfattande lag är motiverad med tanke på bristerna särskilt i de författningar som behandlar genteknik samt forskning på embryo eller foster.

Taito Pekkarinen

Kohonneen verenpaineen yhdistelmähoito

Vaikka käytössämme on useita tehokkaasti vaikuttavia verenpainelääkkeitä, verenpaineen hoitotilanne on maassamme huolestuttavan huono. Ainoastaan pieni osa verenpainepotilaista on riittävässä hoidossa. Lääkkeetöntä hoitoa tulisi tehostaa ja potilaiden hoitomyöntyvyyttä parantaa. Potilailla, joilla näidenkään toimien jälkeen verenpaine ei laske riittävästi, tulee käyttää yhdistelmähoitoa. Käytettävissämme on useita tehokkaita yhdistelmiä. Joillakin potilailla yhdistelmähoidossa päästään parempaan hoitomyöntyvyyteen käyttämällä kiinteitä yhdistelmiä. On kuitenkin muistettava, että diureetti-diureetti-yhdistelmää lukuunottamatta yhdistelmähoito (myös kiinteät yhdistelmät) ei kuulu potilaan aloitushoitoon, vaan verenpaineen hoito aloitetaan lääkkeettömällä hoidolla, johon tarvittaessa yhdistetään monoterapialääkehoito.

Ilkka Kantola

Terveyttä teeseistä?

Suomen Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt liitolle 12 terveydenhuoltoa koskevaa teesiä, jotka se esittää edelleen valtuuskunnan kevätkokouksen käsiteltäväksi. Teeseillä pyritään kiteyttämään liiton terveyspoliittisen toiminnan periaatelinjaukset, mutta varsinaiseksi ohjelmajulistukseksi niitä ei pidä ymmärtää. Teesien laatimisen tausta on joulukuussa 1992 muistionsa luovuttaneen Lääkäriliiton hallituksen asettaman työryhmän työ. Valinnanvapautta ja perusturvaa terveydenhuollossa pohtinut työryhmä esitti tuolloin terveydenhuollon kehittämisen keskeisiksi tavoitteeksi kahta asiaa: jokaiselle tulee taata hyvä terveyden- ja sairaanhoidon perusturva maksukyvystä riippumatta ja potilaalla tulee olla oikeus valita lääkärinsä. Työryhmä nosti keskusteluun terveydenhuollon vakuutuspohjaisen rahoitusjärjestelmän, jota ideaa on kehitelty sittemmin edelleen. Viimeisen rahoitusjärjestelmän kehittämistä koskevan toimeksiannon hallitus antoi vuoden 1994 alussa uudelle työryhmälle, joka on valmistellut nyt käsittelyyn tulleet terveydenhuollon teesit.

Taito Pekkarinen

Teser om bättre vård

Finlands Läkarförbunds styrelse har godkänt ett förslag till tolv teser om hälso- och sjukvården. Förbundets fullmäktige skall i sin tur ta ställning till teserna vid sitt vårmöte i april. Teserna skall precisera förbundets hälsopolitiska riktlinjer men inte uppfattas som någon programförklaring. Bakgrunden är det betänkande om valfrihet och grundtrygghet i hälso- och sjukvården som en hälsopolitisk arbetsgrupp inom förbundet skrev för tre år sedan. Gruppen uppställde två viktiga mål: att varje medborgare oberoende av betalningsförmåga skall tillförsäkras grundläggande hälso- och sjukvårdstjänster samt att patienten skall ha rätt att välja sin läkare. Arbets-gruppen tog också upp diskussionen om försäkringsbaserad finansiering av hälso- och sjukvården. Finansieringsfrågan vidareutvecklades av en ny arbetsgrupp som Läkarförbundets styrelse tillsatte i fjol. Denna grupp har formulerat teserna, som publiceras på finska i detta nummer och på svenska i nästa nummer i anslutning till referatet från styrelsemötet den 11 april.

Litalginin käyttö urologiassa

Munuaiskoliikki on kovimpia kipuja, joiden kohteeksi ihminen voi joutua. Se on yleensä seurausta kiven aiheuttamasta virtsatietukoksesta. Hoidon tavoite on nopea kivun poisto riittävän pitkäksi ajaksi ilman haitallisia sivuvaikutuksia. Ihanteellinen hätätila-analgeetti poistaa kivun alle 15 minuutin kuluessa lääkkeen antamisesta ja vaikuttaa tehokkaasti vähintään kaksi tuntia. Lisäksi sillä on hyvä kardiovaskulaarinen siedettävyys eikä se lamaa hengitystä.

Ossi Lindell

Syövän vaihtoehtohoidot lääketieteen näkökulmasta

Suomessa on 100 000 ihmistä, joilla on elämänsä aikana ollut syöpä tai jotka parhaillaan sairastavat sitä. Heistä noin puolet käyttää jossakin sairautensa vaiheessa myös vaihtoehtohoitoja: hoitomuotoja, joiden tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu lääketieteen vaatimusten mukaisesti. Suurin osa lääkäreistä ei ole perehtynyt vaihtoehtohoitoihin, vaikka Suomen Lääkäriliiton teettämän selvityksen mukaan monille lääkäreille esitetään hoitoja koskevia kysymyksiä varsin usein. Luotettavia tietoja vaihtoehtohoidoista on ollut vaikea saada.

Harri Vertio, Veijo Saano

Mitä lääkkeeksi sydänneuroosiin?

Elämässä saattaa olla tapahtumia, joiden aiheuttama jännitys ja hätä heijastuvat itsesäätävän hermoston välityksellä sydämen toimintaan ja tuntemuksiin. Tämä taas voi saada potilaan huolestumaan yhä lisää. Syntyy paha noidankehä. Tyypillistä "sydänneuroosille" on, että oireet ovat usein pahempia levossa kuin jotakin tehdessä. Toiminnallisessa häiriössä oireita yleensä dramatisoidaan, kun taas elimellistä sydänvaivaa sairastava on pikemminkin pidättyväinen ja asiallinen.

Matti Viukari

Depressio ja työkyky

Masennustiloja on tutkittu paljon, mutta masennustilasta aiheutuvaan työkyvyn heikentymiseen ei juuri ole kiinnitetty huomiota. Asia on kuitenkin ajankohtainen: depressio on tuoreen selvityksen mukaan yleisin työkyvyttömyyseläkkeeseen johtava syy Suomessa. Masennustilan vuoksi myönnetyt eläkkeet ovat vuosina 1987-1993 lähes kolminkertaistuneet ja samasta syystä johtuvat sairauspäivärahakaudet lähes nelinkertaistuneet. Tähän ryhmään kuuluvan sairauden vuoksi oli eläkkeellä vuonna 1987 hieman runsaat 5 000 henkeä, mutta vuoden 1993 lopussa jo noin 13 500 henkeä. Toistaiseksi myönnettyjä eläkkeitä oli 8 602, määräaikaisia 3 314. Lisäys oli suurin 45-54-vuotiaiden ryhmässä. Yksilöllisiä varhaiseläkkeitä oli 1 533. Yksilölliset varhaiseläkkeet, joita kaiken kaikkiaankin on myönnetty melko vähän, eivät siis lisäystä selitä.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030