Ranskan tyyris terveydenhoito kustannuskriisissä

Ranskan terveydenhoito sai erinomaisuudessaan WHO:n maavertailussa kolme vuotta sitten ensimmäisen sijan. Kustannuskriisissä apua etsitään nyt geneeristen lääkkeiden suosimisesta ja lääkkeiden hintojen laskemisesta. Halpojen geneeristen lääkkeiden markkinoille pääsyä nopeutetaan ja niiden hinnan on oltava 28-50 % alkuperäislääkkeitä halvempia. Sairausvakuutuksen korvauksista poistetaan vähemmän tärkeitä lääkehoitoja. Ranskan tutkiva lääketeollisuus laskee menettävänsä varoja innovaatioiden kehittämisestä, mikä heikentää maan kilpailukykyä ja kääntyy myös lopulta potilaita vastaan, jos heille ei tule tarjolle uusia tehokkaampia ja turvallisempia lääkehoitoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sytokiininestäjät herkistävät tuberkuloosille

Useat uudet nk. sytokiininestäjät kuten etanersepti (Enbrel, Wyeth), adalimumabi (Humira Abbott) ja infliksimabi (Remicade, Schering-Plough) ja interleukiini 1:n estäjä anakinra (Kineret, Amgen) altistavat potilaan infektioriskille ja myös tuberkuloosille. Kyseisiä lääkkeitä käytetään mm. reumatautien hoidossa. Ruotsissa on todettu näihin lääkkeisiin liittyen 15 tuberkuloositapausta, joista kymmenessä potilaalla epäiltiin latentin tuberkuloosin aktivoitumista ja tapauksissa oli mukana myös miliaarituberkuloosia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsin lääketeollisuus vähentää tukeaan konferensseihin

Ruotsin lääketeollisuus kustantaa tulevaisuudessa vain puolet lääkäreiden matka- ja hotellikustannuksista, jotka liittyvät tieteelliseen kokoukseen osallistumiseen. Neuvoa on kysytty myös yleiseltä syyttäjältä, jotta yleisesti hyväksyttävä kustannuksien kompensaatioraja löytyisi. Toisesta puoliskosta lääkäreiden osallistumiskustannuksista vastaa työnantaja eli terveyssektori. Myös Norjassa ja Saksassa lääketeollisuus suunnittelee supistuksia tieteellisiin kokouksiin osallistuvien kustannuksien korvaamiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uuden tromboosilääkkeen hyväksyntä kompuroi

Tällä palstalla kerrottiin (SLL 2004; 59:664) Ranskan hyväksyneen uuden tromboosilääkkeen ksimelagatranin (Exenta, AstraZeneca), jonka piti tulla lähiaikoina muihinkin EU-maihin nk. tunnustamismenettelyn kautta. Nyt valmistaja on peruuttanut hakemuksensa Britanniassa ja Irlannissa, koska nämä maat eivät ole hyväksyneet Ranskassa vahvistettua tuoteselostetta. Syyksi epäillään maksafunktioiden muutoksia, joita on tavattu monissa lääkkeen kliinisissä tutkimuksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kuudelle terveystyöntekijälle kuolemantuomio Libyassa

Yksi lääkäri Palestiinasta ja viisi bulgarialaista hoitajaa on tuomittu kuolemaan Libyassa. Syytteen mukaan he ovat antaneet HIV:n tartuttamaa verta lähes 400 lapselle, joista 40 kuoli.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Latviassa pannaan 326lääkevalmistetta

Euroopan yhteisön jäseneksi toukokuun alussa liittynyt Latvia poistaa myynnistä 326 lääkevalmistetta, koska niiden valmistuksessa ei ole noudatettu hyvän tuotantotavan periaatteita. Lääkkeistä 93 on peräisin Venäjältä, 54 Valkovenäjältä, 49 Ukrainasta ja 34 Bulgariasta. Muutama lääke on peräisin mm. Intiasta, Vietnamista, Saksasta, Makedoniasta, Sveitsistä, Ranskasta ja Puolasta. Uusien jäsenmaiden lääkevalikoimassa tulee tapahtumaan suuria muutoksia, kun EU:n normeja ryhdytään nyt noudattamaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsi korjailee EPO-lausuntoaan

Tällä palstalla kerrottiin (SLL 2004;58: 1045) syöpäpotilaiden EPO-hoitotutkimuksien keskeyttämisistä, koska hoidon epäiltiin heikentävän sytostaattien ja sädehoidon tehoa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko meillä varaa pitää Someron mallia pannassa?

Uutissivuilla Lääkärilehden numerossa 21-22/2004 (s. 2221) Liisa Koivula kertoi Someron mallin olevan edelleen pannassa. Sen olivat tyrmänneet laittomana sekä peruspalveluministeri Liisa Hyssälä että lääninlääkäri Jukka Kärkkäinen Länsi-Suomen lääninhallituksesta. Someron kaupunginjohtajan Leo Haltsosen mukaan järjestelyyn oltiin tyytyväisiä ja jopa erikoissairaanhoidon menotkin kääntyivät laskuun. On tietysti oikein, että yhteiskunta viranhaltijoittensa kautta valvoo laillisuuden toteutumista, mutta ei kai lain perimmäinen tarkoitus voi olla järkevän, kaikkia osapuolia hyödyttävän toiminnan estäminen. Eikö lakia pitäisi tältä kohden korjata? Onhan meillä 200 lajitoveria täysaikaisesti tätä tehtävää täyttämässä.

Timo Paavilainen

Rintakipupotilas terveyskeskuksen päivystyksessä

53 vuotta täyttänyt nainen hakeutui terveyskeskuksen ensiapupäivystykseen samana aamuna alkaneen puristavan rintakivun takia. Samanlaista kipua oli esiintynyt jo useampana aamuna, mutta nyt kipu tuntui kovempana ja oli jatkunut tavallista pitempään. Potilas oli suhteellisen terve ja oli muutamaa viikkoa aiemmin mm. hiihtänyt pitkiä matkoja.

Hannu Koponen

Peliriippuvuus

Raha-automaattiyhdistys järjesti taannoin seminaarin, jossa pohdittiin maassamme järjestettävää rahapelitoimintaa ja siihen liittyvien haittojen, mm. peliriippuvuuden ongelmia. RAY:llähän on raha-automaattien, kasinopelien ja pelikasinojen yksinoikeus maassamme, perustuen rahojen käyttöön yleishyödyllisiin tarkoituksiin tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjä. RAY harjoittaa pelitoimintaa yhteistyössä lähes 7 000 yrittäjän kanssa, sekä omissa pelisaleissa ja pelikasinossaan. Joka toinen suomalainen käyttää RAY:n tarjoamia pelipalveluja. Valtiolle ja sosiaalialan järjestöille ohjautuu noin 70 % RAY:n liikevaihdosta (vastaavat luvut ovat esim. Espanjassa 40 % ja Hollannissa vain 20 %). Sitä mukaa kuin rahapelit yleistyvät ja monipuolistuvat, kasvavat myöskin haittatekijät. Seminaarissa arveltiin, että noin kahdella prosentilla pelaajista on jonkinasteinen peliriippuvuus. Tämä merkitsee, että noin 65 000 henkilöllä on ainakin jonkinlaisia vaikeuksia pelaamisensa kanssa.

Claes Andersson