78592 osumaa

Kuopion yliopiston Meditekniasta uutta potkua tutkimukselle ja elinkeinoelämälle

Vuoden alussa toimintansa aloittanut tutkimuskeskus Mediteknia kokoaa Kuopion yliopistossa saman katon alle farmaseuttisen, kliinisen ja elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskukset. Kuopion yliopistolla on yli neljännesvuosisadan kokemus suomalaisten kansansairauksien tutkimuksesta. Soveltavan tutkimuksen Mediteknia vahvistaa yliopiston perustutkimusta ja antaa myös kipakan piristysruiskeen Savon elinkeinoelämälle.

Ulla Toikkanen

Suomalaisten lääkärien tupakointi vuosina 1990-2001 sekä suhtautuminen tupakointiin potilastyössä

Lääkärien päivittäinen tupakointi väheni 1990-luvun alkupuolella, mutta on pysynyt viime vuosina ennallaan. Vuonna 2001 päivittäin tupakoi 7 % mieslääkäreistä ja 4 % naislääkäreistä. Lääkärit kehottivat aktiivisesti savuttomuuteen potilaita, joilla jo oli tupakointiin liittyvä sairaus, mutta terveitä tupakoitsijoita kehotettiin lopettamaan harvemmin. Naislääkärit kehottivat useammin kuin mieslääkärit raskaana olevia ja ehkäisypillereitä käyttäviä potilaita luopumaan tupakasta. Tupakoivat lääkärit kehottivat potilaitaan lopettamaan polttamisen harvemmin kuin tupakoimattomat. Lääkärien osallistuminen terveyskasvatukseen vaikuttaa melko vähäiseltä, vaikka suurin osa arvioi tietonsa ja taitonsa riittäviksi.

Noel C. Barengo, Tuulikki Uusitalo, Markku Myllykangas, Patrick Sandström, Vesa Jormanainen

Sydämen kroonisen vajaatoiminnan diagnosointi ja hoito Yhteenveto Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) suosituksesta

Sydämen vajaatoiminnan kansanterveydellinen merkitys lisääntyy väestön ikääntyessä ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden määrän kasvaessa. Euroopan Kardiologisen Seuran (ESC) vuonna 2001 julkistamissa ohjeissa korostetaan sydämen vajaatoiminnan toteamista objektiivisin keinoin, ensisijaisesti sydämen kaikukuvauksen avulla. Hoidossa sovelletaan elämäntapoihin kohdistuvaa neuvontaa, lääkehoitoa, mekaanisia laitteita ja kirurgisia hoitomuotoja. Lääkehoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Lääkehoidossa tulee pyrkiä sellaisiin annoksiin, joiden on voitu osoittaa parantavan potilaiden ennustetta.

Tiina Heliö, Jyrki Olkinuora, Lasse Lehtonen, Jyri Lommi, Markku S. Nieminen

Ateroskleroosin varhaismuutokset lapsilla ja nuorilla

Valtimokovettumataudin riskitekijät ennustavat jo lapsuudessa varhaisia valtimomuutoksia ja riskitekijöihin voidaan vaikuttaa lapsuusiässä suoritetuilla interventioilla. Varhaisia valtimomuutoksia voidaan tutkia ultraäänimenetelmien avulla myös lapsilla ja siten arvioida yksilöllistä riskiä. Kun halutaan tutkia oireettomien henkilöiden ateroskleroosia, käytettävissä ovat valtimoiden endoteelitoiminnan tutkiminen ja verisuonten seinämäpaksuuden mittaaminen. Tulevaisuudessa noninvasiiviset ultraäänitutkimukset saattavat helpottaa päätöksiä hoidon aloittamisesta.

Mikko Järvisalo, Olli Raitakari

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat