Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden anemian hoito Suomalainen hoitosuositus

European Renal Association/European Dialysis and Transplantation Association (ERA/EDTA) on yhteistyössä nefrologisten asiantuntijoiden kanssa aloittanut European Best Practice Guidelines in Nephrology-projektin, jonka ensimmäisessä vaiheessa laadittiin ohjeet munuaisten vajaatoimintaan liittyvän anemian hoidosta.

Finnish Best Practice Guidelines (Fbpg) Työryhmä Kaj Metsärinne, Carola Grönhagen-Riska, Jukka Mustonen, Marja Ala-Houhala, Markku Asola, Erkki Lampainen, Marjatta Linnanvuo-Laitinen, Kai Rönnholm, Heikki Saha

Inaktivoitu influenssarokote on turvallinen astmaa sairastaville

Astmaatikoilla saattaa paitsi flunssa, niin itse influenssakin aiheuttaa melkoisia ongelmia: perussairaus voi pahentua ja komplikaatiot ovat toisinaan kiusallisempia kuin terveillä. Toisaalta influenssarokotteen on pelätty aiheuttavan juuri astman pahenemista. Pari vuosikymmentä sitten A-viruksen istuttamista käytettiinkin testinä bronkiaalisen hyperreaktiviteetin syntymekanismeille.

Hannu Puolijoki

Vesirokko on vakava tauti

Saksassa kerättiin tiedot kaikistavuonna 1997 sairaalahoitoa vaatineista vesirokon komplikaatioista muuten terveillä lapsilla. Kysely lähti kaikkiin maan 485 lastensairaalaan joka kuukausi. Vastausprosentti oli huimat 93,4 % ja tapauksia kertyi 119, yhtä paljon tyttöjä ja poikia. Komplikaatioiden ilmaantuvuudeksi saatiin 8,5/100 000 lasta/vuosi. Kuolemantapauksia ei ollut. Komplikaatioita esiintyi eniten alle 10-vuotiailla, infektiokomplikaatioiden ja serebelliittien esiintymishuippu osui 4-vuotiaisiin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Inhaloidulla beeta2-agonistilla väljyyttä ruokatorven alempaan sulkijaan

Gastroesofageaalisen refluksin ja astman yhteydestä on hiljattain tarkastettu Turussa väitöskirja, jossa refluksi todettiin varsin yleiseksi astmaatikoilla. Amerikkalaistutkimuksessa havaittiin yhdeksällä terveellä hengitettävän salbutamolin vähentävän ruokatorven alemman sulkijan tonusta ja supistumiskykyä; löydös oli annosriippuvainen. Tutkijat päättelivät, että myös happorefluksin todennäköisyys kasvaa potilailla, jotka käyttävät enemmän tätä lääkitystä, ja pohtivat, onko lääkityksestä johtuva lisääntyvä refluksi pahentamassa astmaa ja toisaalta haittaamassa hoidon onnistumista mm. akuuttitilanteissa, jolloin yleensä inhaloidaankin suuria annoksia sympatomimeettejä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sauna parantaa sydänpotilaiden endoteelin toimintaa

Japanilaiset tutkijat ovat selvittäneet päivittäisen saunahoidon (15 min, 60 C) vaikutuksia endoteelin toimintaan 25 keski-ikäisellä miehellä, joilla oli sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä. Heidän endoteelitoimintansa oli huonompi (p < 0,0001) kuin 10:llä täysin terveellä verrokkimiehellä. Kahden viikon saunahoito korjasi huomattavasti (p < 0,001) riskiryhmän endoteelin toimintaa. Tutkijat päätyivät suomalaisesta näkökulmasta varsin rohkeaan päätelmään, että sauna saattaa ehkäistä valtimon kovettumataudin kehittymistä. Lieneekö suomalaisilla epidemiologeilla lisätietoa aiheesta?

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Mikä urbaanielämässä aiheuttaa skitsofreniaa?

Useissa tutkimuksissa on todettu, että skitsofrenia on kaupungeissa yleisempää kuin maaseudulla. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa kontrolloitiin myös muuttoliikkeen vaikutus ja havaittiin, että sitä mukaa kun syntymäpaikan kaupungistuneisuusaste kasvoi, suureni myös skitsofrenian riski; kun harvimmin asutulla alueella syntyneiden riski oli 1,0, pääkaupunkiseudulla syntyneiden riski oli 1,7-2,3-kertainen. Yksilötasolla voimakkain skitsofrenian riskitekijä oli edelleen perheenjäsenellä todettu skitsofrenia, mutta väestötasolla kaupungissa syntyminen vaikuttaa eniten. Mitkä kaupunkielämän tekijät sitten ovat tämän löydöksen takana, on edelleen epäselvää.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Myös Suomessa skitsofrenian riski on muuttunut

Myös suomalaistutkijat ovat poistorekisteritietojen perusteella selvittäneet urbanisaation yhteyttä skitsofrenian ilmaantuvuuteen ja havainneet, että 1960-luvun puoliväliin mennessä merkittävää eroa ei ollut, mutta 1960-luvun loppupuolella kaupungeissa syntyneillä skitsofrenia on yleisempää kuin maaseudulla syntyneillä. Paljon voimakkaampi oli kuitenkin yhteys asuinalueeseen: Itä- ja Koillis-Suomessa skitsofrenian ilmaantuvuus oli noin 3 kertaa niin suuri kuin lännempänä. Geneettisten tekijöiden kasautuminen voi selittää alueellisia eroja, mutta toisaalta myös raskaudenaikaisten riskitekijöiden kasautuminen heikomman kehitystason alueille. Ihannoitu 1960-luku näyttää kuitenkin tuoneen muassaan kaupunkielämän kirot myös syrjäiseen Suomeen.

Raimo Kr Salokangas

Uusia aseita anthraxia vastaan

Viime aikoina julkisuuden valokiilassa paistatelleen Bacillus anthracisin virulenssi perustuu kapseliin ja kolmesta proteiinista koostuvaan toksiinikompleksiin. Protektiivinen antigeeniproteiini (PA) vastaa kompleksin sitoutumisesta solukalvojen pinnan reseptoriin. Isäntäelimistön proteaasien avustuksella 7 PA-molekyyliä asettuu kehään solun pinnalle. Tähän muodostelmaan tarttuvat sitten ödeemitekijä (OF) ja letaalitekijä (LF). Koko ryväs endosytoidaan rakkulaan, jonka sisällön matala pH muuntaa PA-kehän ominaisuuksia niin, että se pystyy penetroimaan rakkulan seinämän ja vapauttamaan OF:n ja LF:n solulimaan. Anthraxin toksiinit iskevät hanakasti makrofageihin. OF on adenylaattisyklaasi, joka häiritsee fagosytoosiprosessia ja muitakin immuunivasteen keskeisiä tapahtumia. LF on puolestaan sinkistä riippuvainen proteaasi, joka pilkkoo mitogeenien aktivoiman proteiinikinaasin kinaasia (MAPKK). Tämä johtaa makrofagien hajoamiseen, ja suuria määriä aktiivisia välittäjäaineita vapautuu. Seurauksena on endotoksiinisokin kaltainen tilanne ja kuolema.

Matti Viljanen

Masennuspotilaat tarvitsevat sekä psykiatrista että somaattista hoitoa

Yksittäisiin potilasaineistoihin perustuvissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sekä yksisuuntaiseen että kaksisuuntaiseen masennukseen liittyy lisääntynyt kuolleisuus. Väestörekisterit mahdollistavat sairastavuus- ja kuolleisuustietojen liittämisen toisiinsa ja koko väestön tutkimisen.

Raimo Kr Salokangas

Masennuslääkkeiden käytön kasvu näyttää hidastuneen

Masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt 1990-luvulla nopeasti kaikkialla länsimaissa. Vuoden 2001 tammi-syyskuussa kasvu on kuitenkin ollut vähäisempää kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Islanti käyttää Pohjoismaista näitä lääkkeitä selvästi eniten, ja Suomessa ja Tanskassa kulutustaso on matalin. Masennuslääkkeiden hinnat vaihtelevat suuresti, joten lääkevalinnat vaikuttavat kustannuksiin huomattavasti.

Timo Klaukka, Erkka Syvälahti, Juhana E. Idänpään-Heikkilä