78805 osumaa

Joulupuu on rakennettu myös antioksidanteista

Kuusipuu on näin joulun aikaan muutoinkin arvossaan, mutta se on myös osoittautunut mielenkiintoiseksi terveyden kannalta. Evoluution aikana puihin on kehittynyt tehokkaita fenolisia suoja-aineita, ja joitain vuosia sitten tällaisia yhdisteitä, lignaaneja, havaittiin olevan huomattavan paljon kuusen sisäoksissa, siis puunrungon sisään jäävissä oksankohdissa. Lignaaneista toivotaan löytyvän bioaktiivisia aineita terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin.

Marianne Jansson

Alzheimerin taudin rokote

Alzheimerin taudin hoitoon saattaa löytyä yllättävä ja tehokas keino: rokote neurotoksista amyloidin beetaproteiinia vastaan (1). Alzheimerin taudin molekyylipatologia tunnetaan jo kohtalaisen hyvin. Beetaproteiinin kookkaampi esiaste on ankkuroitunut solukalvoon. Kalvosta beetaproteiinin lohkaisee liukenevaksi ja erittyväksi kaksi entsyymiä, beeta- ja gammasekretaasi. Irronneet beetaproteiinimolekyylit takertuvat toisiinsa, muodostuu aivotoimintaa häiritseviä valkuaissäikeitä, ja aivoihin sakkautuu Alzheimerin taudin tyypillisiä amyloidiplakkeja. Nämä tuhoavat erityisesti muistin asetyylikoliinijärjestelmän hermosoluja. Ensimmäiset aivojen kognitiivisen toiminnan rappeutumisen oireet näkyvät vasta parinkymmenen vuoden kuluttua ensimmäisistä neuropatologisista löydöksistä, ja sen jälkeen muistivaikeudet etenevät 7-10 vuodessa kuolemaan johtavaan dementiaan (2).

Pekka Leinonen

Lapsena tehty valtasuonten transpositioleikkaus ja nykyinen elämänlaatu ja -tilanne

Valtasuonten transpositio on vaikea synnynnäinen sydänvika, joka korjataan leikkauksella varhaislapsuuden aikana. Kyselytutkimuksessa selvitettiin potilaiden elämänlaatua ja sosiaalista selviytymistä, kun he olivat vähintään 16-vuotiaita. Vaikka osa nuorista vietti samanlaista normaalia elämää kuin muutkin ikätoverinsa, on tietyillä elämänlaadun osa-alueilla kuitenkin selkeästi nähtävissä eroja normaaliväestöön verrattuna. Viisi nuorta oli niin sairasta, etteivät he opiskelleet tai olleet työssä. Kirjoittajat korostavat, että on tärkeä tiedostaa sydämen toiminnan mahdollisesti huonontuvan vuosien kuluessa ja seurantaan sekä esim. ammatinvalintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Helena Hämäläinen, Christian Johansson, Tuula Toikka, Harri Sintonen, Henrik Ekblad, Heikki Sairanen, Eero Jokinen

Reflektorinen sympaattinen dystrofia Tunnista ajoissa suhteettoman kipeän, huonoliikkeisen, turvonneen käden sairaus

Reflektorinen sympaattinen dystrofia (RSD) eli complex regional pain syndrome-1 (CRPS I) on raajan kipuoireyhtymä, johon liittyy toiminnan huononeminen ja autonomisen hermoston säätelyhäiriö. RSD liittyy yleensä vammoihin, usein distaaliseen radiusmurtumaan. Oireyhtymässä kipu lisääntyy suhteettoman suureksi vamman laatuun nähden, käden nivelet turpoavat, niiden liike vaikeutuu ja iho on lämmin, kuiva ja punoittava. Paras tapa hoitaa RSD:tä on estää se varmistamalla mahdollisimman aikainen ja riittävä mobilisaatio, kipulääkitys ja lääkinnällinen kuntoutus. Vaikeissa tapauksissa tarvitaan aina sairaalahoitoa.

Martti Vastamäki

Opiaattiriippuvuuden näyttöön perustuva hoito ja lääkärin etiikka

Lääkärinvala velvoittaa käyttämään tutkimustiedon ja kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä, kunnioittamaan potilaan tahtoa ja täyttämään lääkärin velvollisuuden jokaista kohtaan. Tiedon lisääntyessä valan noudattamisen pitäisi olla entistä helpompaa, mutta esteenä ovat usein asenteet ja rahan puute. Lyhyet vieroitushoidot on osoitettu opiaattiriippuvaisen potilaan kokonaiskuntoutumisen kannalta tehottomiksi, mutta silti niitä käytetään suomalaisessa päihdehoidossa. Toisaalta korvaushoitoon opiaattiagonisteilla on meillä suhtauduttu torjuvasti, vaikka tieteellinen näyttö sen tehosta on vahva. Asenteiden ja tieteellisen näytön välinen kuilu on johtanut eettiseen ongelmaan, joka ulottuu yksittäisistä potilastapauksista asiantuntijoihin, virkamiehiin ja päätöksentekijöihin.

Mikko Salaspuro

Aleksitymian pysyvyys - uutta tietoa

Aleksitymiaa, kyvyttömyyttä tunnistaa ja kuvata omia tunteita, pidettiin alun perin pysyvänä persoonallisuudenpiirteenä. Tämä käsitys on kuitenkin pohjautunut varsin lyhyisiin seurantoihin ja pieniin sekä valikoituneisiin aineistoihin. Tuoreimmat yleisväestöstä ja depressiopotilaista tehdyt seurantatutkimukset kyseenalaistavat käsityksen aleksitymian pysyvyydestä. Niiden perusteella kyky tunnistaa ja kuvata tunteita voi korjaantua mm. masennuksen onnistuneen hoidon kautta.

Kirsi Honkalampi, Johannes Lehtonen, Heimo Viinamäki

Lyhyesti: Ammattiautoilu ei vaurioita välilevyä

Suomalaisesta kaksosrekisteristä löytyi 45 monotsygoottista kaksosparia, joista toinen parikki harjoitti ammattimaista autoilua, toinen ei. Ryhmien välillä oli yli viisinkertainen ero altistumisessa autolla-ajoon. Tämä ero ei kuitenkaan heijastunut mitenkään magneettikuvauslöydöksiin: molemmissa ryhmissä oli saman verran välilevyn rappeutumaa nimakavälistä riippumatta. Myös selkäoireita oli molemmissa ryhmissä saman verran. Tutkimus tukee viimeaikaisia, muilla menetelmillä saatuja tuloksia, joiden mukaan runsaskaan autolla-ajo ei vaurioita selän välilevyjä.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat