Migreeniä aiheuttava geenivirhe sadoilla tuhansilla suomalaisilla

Tilastomatemaattisten menetelmien avulla voidaan selvittää potilaiden sekä heidän terveiden lähisukulaistensa DNA-näytteistä sairaudelle altistavan geenin tai useiden altistavien geenien todennäköisiä sijaintipaikkoja kromosomistossa. Tutkijat ovat sulkeneet pois noin 99,5 % ihmisen kymmenistä tuhansista geeneistä, ja jatkotutkimus keskittyy noin kahteensataan jäljellä olevaan geeniin.

Aorttaläppäproteesin asennus katetrin avulla – TAVI

Aorttaläpän ahtauma on merkittävä vanhenevan väestön terveysongelma ja yleisin kajoaviin toimenpiteisiin johtava läppävika.

Mikko Savontaus, Tuija Ikonen, Matti Niemelä, Jaana Isojärvi, Maija Saijonkari, Tapani Keränen

Huolestuttaako ehdotus päästää poliisi potilasasiakirjoihin?

Kollegat vastasivat Lääkärilehden gallupiin Turun Lääketiedepäivillä 7. marraskuuta.

Tuomas Keränen

Missä ne lääkärit ovat?

Lääkäriliitto on tehnyt vuodesta 1984 lähtien vuosittain lääkärikyselyn. Kysely on lähetetty kaikille lääkäreille, ja tavoitteena on ollut tarkistaa liiton lääkärirekisterin tiedot sekä samalla selvittää myös lääkärien näkemyksiä ajankohtaisista asioista. Lomakkeella kysytään työhönsijoittumista yhtenä tutkimuspäivänä, lääkärin päätointa, sivutoimia ja mahdollisen työstä poissaolon syitä. Vastaamisaktiivisuus on ollut kiitettävä, tämän vuoden kyselyssä 87 %. Nöyrin kiitos tästä upeasta tuloksesta on syytä osoittaa kaikille vastaajille!

Santero Kujala

Vart tar läkarna vägen?

Läkarförbundet har sedan år 1984 årligen gjort en läkarenkät som riktats till samtliga läkare. Ändamålet med enkäterna har varit att uppdatera förbundets läkarregister och samtidigt kartlägga läkarkårens syn på olika aktuella frågor. En viktig del av enkäten gäller varje läkares arbetssituation under en viss dag och frågor ställs om huvudtjänst, bisysslor och orsakerna till en eventuell frånvaro från arbetet. Läkarnas svarsaktivitet har varit berömvärd och svarsprocenten i årets enkät uppgick till hela 87 procent. Alla som svarat är här värda ett ödmjukt tack för det fina resultatet!

Santero Kujala

Luulotauti, sairaus sekin

Luulosairaus (hypokondria) on vaikea elämän laatua heikentävä krooninen sairaus (1). Lääkärin veren se saa kohisemaan, sillä sekä tutkimukset että potilaan hoito vaikuttavat toivottomilta: mitään ei löydy, mikään ei auta. Kaiken huipuksi hoitoyrityksetkin usein vain pahentavat tilannetta; houkuttelevat esiin uusia oireita, sivuvaikutuksia, potilaan ajatusmaailmassa lääkäriä syyllistäviä komplikaatioita. Ajan myötä potilas-lääkärisuhde monesti tulehtuu pahanpäiväisesti. Onneksi tässäkin tuoreet tutkimukset ovat onnistuneet ainakin jossain määrin linjaamaan, mitä pitäisi tehdä - tai ainakin mitä ei pitäisi tehdä (1).

Pekka Leinonen

CP:n yleiskokous kokoontui Helsingissä Euroopan lääkäreiden yhteistyö hakee vielä muotoaan

Mitä yhteistä voi olla Turengin terveyskeskuslääkärillä ja Lissabonin lastensairaalan ylilääkärillä?

Ulla Järvi

CP:n uusi puheenjohtaja tulee pienestä kylästä Itävallasta

CP:n uusi puheenjohtaja on Reiner Brettenthaler, joka on toiminut järjestön varapuheenjohtajana. Hän toiminut aktiivisesti Itävallan lääkärikamarissa ja CP:n lisäksi myös muissa kansainvälisissä lääkärijärjestöissä.

Stressiherkkyys ja ympäristö ennustavat sydänsairauksien suurentunutta riskiä

Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on tutkimusryhmänsä kanssa löytänyt kehitysmallin, jossa lapsen omat ominaisuudet ja ympäristön piirteet selittävät monia psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen häiriöitä. Joillakin ihmisillä tämä kehityksen häiriö kääntyy sydän- ja verisuonitaudiksi.

Ulla Toikkanen

Parjanne: Terveyspalvelujen aika verkottua

Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne näkisi mieluusti nykyisten terveyspalvelujen verkottuvan tiiviimmin. Valtakunnallisilla terveyskeskuspäivillä Tampereella viime viikolla puhunut Parjanne totesi kunnallisten terveyspalveluiden rakenteiden optimaalisen koon vaativan uutta miettimistä.