76171 osumaa

Terveysliikuntatoimikunta: Joka kolmas suomalainen liikkuu liian vähän

Liikunnan positiivisista terveysvaikutuksista saatu näyttö on ollut ohjenuorana sosiaali- ja terveysministeriön Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietinnössä. Toimikunta esittää merkittävää lisäpanostusta terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen. Ehdotuksen mukaan tulisi tähän tarkoitukseen käyttää vuoteen 2005 mennessä noin 20 miljoonaa markkaa (3,4 miljoonaa euroa) enemmän vuosittain. Terveysliikunta ei kuulu kunnassa vain yhden hallinnonalan vastuulle, vaan voimavarat tulisi suunnata siihen monelta eri taholta, kuten terveydenhuollosta, liikunta-, sosiaali-, ympäristö- ja rakennustoimesta.

Maira Palosuo

Lastenneuvolan terveydenhoitaja vauvaperheen tuen tarpeen havaitsijana

Vauvaperheisiin suunnatun, mahdollisimman monet perheet tavoittavan ja peruspalvelujen kautta toteutettavan ennaltaehkäisevän pienten lasten mielenterveystyön ja sen tutkimuksen tarve on ilmeinen. Tampereella aloitettiin 1997 lastenneuvolaan sijoittuva Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa - tutkimusprojekti, jossa lastenneuvolan terveydenhoitajan toimintaan pienten, alle 2-vuotiaiden lasten mielenterveyspalvelujen antajana pyritään vaikuttamaan. Projektissa terveydenhoitajilla annettu lisäkoulutus lisäsi odotusten mukaisesti terveydenhoitajien valmiuksia käsitellä vanhempien kanssa vauvaan, perheeseen ja perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia.

Kaija Puura, Tuula Tamminen, Mirjami Mäntymaa, Eija Virta, Merja-Maaria Turunen, Anna-Maija Koivisto

Neurosarkoidoosi - kliinisradiologinen diagnostinen haaste

Sarkoidoosi esiintyy yleisimmin keuhkoissa, mutta 5-10 %:lla potilaista se todetaan myös keskushermoston alueella. Pelkästään keskushermostoon rajoittunut sarko-idoosi on sen sijaan äärimmäisen harvinainen. Neurosarkoidoosin oireet ja löydökset ovat moninaiset, mikä voi vaikeuttaa diagnoosiin pääsemistä. Laboratoriotutkimukset yksinään eivät ole diagnostisia. Magneettikuvaus on neurosarkoidoosin diagnostiikassa hyvin sensitiivinen tutkimus, mutta sen spesifisyys on huono. Keskushermostoon rajoittuneessa sairaudessa aivoista tai aivokalvosta leikkauksen yhteydessä otettava kudosnäyte onkin ainoa keino päästä täysin varmaan diagnoosiin.

Michaela K. Bode, Tapani Tikkakoski, Seppo Tuisku, Hannu Tuominen

Olkaluun varren murtuman hoito

Vaikka olkaluun varren murtuma on varsin harvinainen, jokseenkin kaikki avoterveydenhuollon lääkärit joutuvat joskus tekemisiin sen hoidon kanssa. Valtaosa vähäisen vammaenergian aiheuttamista olkaluun varren murtumista on keskialueen yksinkertaisia poikkimurtumia ja voidaan hoitaa konservatiivisesti avoterveydenhuollossa. Raaja immobilisoidaan useaksi viikoksi, mieluiten sopivaan ortoosiin, samalla muistaen olka- ja kyynärnivelen liikeharjoitteet. Kirurginen arvio on aiheellinen, mikäli asento jää alkuvaiheessa huonoksi tai luutumista ei ole havaittavissa kuuden viikon jälkeen. Pirstaleisissa ja viistoissa murtumissa kirurginen arvio on aiheellinen jo alkuvaiheessa.

Jarkko Pajarinen, Jan-Magnus Björkenheim

Lasten nivelvaivat

Lasten nivelvaivat käsittävät laajan joukon erilaisia ja siten myös eri tavoin oirehtivia yhteen tai useampaan niveleen paikallistuvia vaivoja. Nivelvaiva voi olla kiputuntemus joko levossa tai rasituksessa, toisaalta se voi olla myös jäykkyyden tunne nivelessä. Lisäksi sairas nivel saattaa olla muu kuin missä oireet tuntuvat; esimerkiksi selkävaivat saattavat tuntua lonkassa ja lonkkavaivat reiden alueella ja polvessa. Ennusteen kannalta on ensiarvoisen tärkeää erottaa vaivojen joukosta kiireellistä hoitoa vaativat.

Merja Malin

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030