Lyhyesti: Antibioottia vanhempien toivomuksesta?

Viiden arkansasilaisen lastenlääkärin vastaanotolla testattiin, voiko odotushuoneessa pyörivällä videolla vaikuttaa vanhempien odotuksiin siitä, kirjoittaako lääkäri antibioottikuurin flunssaiselle lapselle. Asianmukaista antibioottien käyttöä käsittelevän videon katsoneiden vanhempien odotukset muuttuivat verrattuna niihin vanhempiin, jotka eivät katsoneet videota. Mielenkiintoista oli se, että lääkärien antibiootinkirjoituskäytäntöön vanhempien odotusten muuttuminen ei vaikuttanut mitenkään. Vaikka tutkimuksen kontrolliasetelmaa voisi hieman arvostella, on artikkelin viesti selvä: jos kirjoitamme antibiootteja löysäkätisesti, katsokaamme peiliin.

Marjo Renko

Lyhyesti: Kaupungistuminen lisää psykoottisuutta

Usein esitetyn väitteen mukaan maaseutuelämä on mielenterveyden kannalta suotuisampaa kuin eläminen kaupungissa. Hollantilaisessa väestötutkimuksessa selvitettiin psykoottisten häiriöiden ja niitä lievempien psykoottisten oireiden esiintyvyyttä tutkittavien asuinpaikan kaupungistumisasteen mukaan. Tällöin kävi ilmi, että sekä psykoottisten häiriöiden ja niitä lievempien psykoottisten oireiden esiintymisen välillä oli merkitsevä korrelaatio ja että molemmat olivat sitä yleisempiä, mitä kaupungistuneempi tutkittavan asuinpaikka oli. Vaikka muuttoliikkeen vaikutusta ei tutkimuksessa voitu sulkea pois, näyttävät tulokset tukevan ajatusta, jonka mukaan kaupungistuminen lisää psykoottisten häiriöiden määrää.

Raimo Kr Salokangas

Istukkaproteiini sepelvaltimotaudin merkkiaineena

Sepelvaltimoiden ahtautumisen vaikutuksia seurataan elektrofysiologisin menetelmin, isotooppikartoituksin, kaikututkimuksin ja pääasiassa sydänlihaksen hypoksiaa ja nekroosia kuvaavin biokemiallisin mittauksin. Valtimoa ahtauttavan ateroskleroottisen kasauman koostumuksessa ja rakenteessa tapahtuu muutoksia ennen lihasnekroosiin johtavan tukoksen syntymistä. Koska useimmat sairauden biokemialliset tutkimukset seuraavat varsin myöhäisiä prosessin aiheuttamia vaurioita, on haluttu etsiä epästabiilin sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktiin johtavan tilan varhaisempia diagnostisia merkkejä.

Pertti Kirkinen

Beeta2-agonistilla suotuisaa vaikutusta hengitysteiden remodeling-ilmiöön astmassa?

Referoin hiljattain tutkimusta, jossa todettiin antibiootilla saadun vaikutusta astmapotilaan hengitysteiden limakalvojen turvotukseen (SLL 36/2001, s. 3588). Tuoreesta kirjallisuudesta löytyy toinenkin varsin mielenkiintoinen työ, jossa osoitetaan myös inhaloitavalla beeta2-agonisti salmeterolilla olevan saamantyyppistä verisuonivaikutusta.

Hannu Puolijoki

Pienten lasten depressiiviset äidit hoidon piiriin

Depressiivisten äitien lapset kärsivän monimuotoisista emotionaalisista ja käyttäytymisen häiriöistä. Vähemmän tiedetään siitä, miten äidin depression ajoittuminen lapsen iän suhteen vaikuttaa lapsen häiriökäyttäytymisen laatuun.

Raimo Kr Salokangas

Bronkiaalinen yliärtyvyys lisääntymässä entisen DDR:n alueella

Itä- ja Länsi-Saksan välillä todettiin menneinä vuosina eroja mm. allergisten sairauksien esiintymisessä: itäisellä puolella astman, bronkiaalisen yliärtyvyyden ja allergisen nuhan esiintyminen oli yllättäen vähäisempää. Syytä tähän on etsitty.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Kuumekouristukset rokottamisen jälkeen

Etenkin hinkuyskärokotteeseen on liitetty neurologisten sivuvaikutusten mahdollisuus. Yhdysvalloissa seurattiin kouristusten ilmaantumista lähes 700 000 lapsen joukossa, jossa osa sai PDT-rokotteen ja osa MPR-rokotteen. Verrokkeja ei ollut äskettäin rokotettu. Kumpikin rokote lisäsi kouristuksen riskiä. PDT:n jälkeen kuumekouristus tuli rokotuspäivänä, MPR:n jälkeen vasta 1-2 viikon kuluttua. Kuumekouristusten yleisyys oli PDT:llä 6-9 ja MPR:llä 25-34/100 000 lasta. Kouristukset olivat tyypillisiä kuumekouristuksia eikä lapsilla ollut myöhemmin taipumusta kouristuksiin. Mitään neurologisia poikkeamia ei myöskään havaittu.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Paniikkihäiriön ja sosiaalisen fobian hoidossa tulee pyrkiä täydelliseen oireettomuuteen

Italialaisessa tutkimuksessa seurattiin onnistuneesti altistushoidolla hoidettuja potilaita, jotka sairastivat agorafobista paniikkihäiriötä ja sosiaalista fobiaa. Keskimäärin 6-8 vuotta kestäneen seurannan perusteella paniikkipotilaista 23 % ja fobiapotilaista 13 % sairastui uudelleen. Molemmissa aineistoissa persoonallisuushäiriön esiintyminen, välttämiskäyttäytyminen ja bentsodiatsepiinien käyttö hoidon päättyessä ennakoivat uudelleensairastumista. Itse hoidon tuloksia voidaan pitää hyvinä. Samalla on syytä korostaa, että hoidossa tulisi pyrkiä täydelliseen oireettomuuteen sillä intervention jälkeiset residuaalioireet (välttämiskäyttäytyminen ja bentsodiatsepiinien käyttö) ennakoivat uudelleensairastumista, kuten on laita mm. depression kohdalla.

Raimo Kr Salokangas

Dyspepsiaan ja refluksitautiin tarvitaan hoitosuositukset

Erilaiset ylävatsaoireet ovat yleisiä erityisesti avohoidon lääkäreiden vastaanotoilla, ja myös apteekeissa vaivojen taustaa ja hoitoa joudutaan selvittelemään usein. Dyspepsian käsittelyn selkeä, näyttöön perustuva ohjeistus kuitenkin puuttuu. Britanniassa on hoitosuosituksen turvin saatu hyviä tuloksia ja rahaakin on säästynyt.

Arja Helin-Salmivaara, Timo Klaukka

Urotensiini-II, uusi verisuonivaikuttaja

Urotensiini-II on uusi kiinnostava hormoni, jonka fysiologinen merkitys ihmisessä alkaa vasta nyt avautua, vaikka siitä tiedetään aika paljon koe-eläimillä tehdyn tutkimuksen perusteella. Urotensiini-II-salpaajasta voi tulla seuraavan sukupolven superlääke metabolista oireyhtymää vastaan.