78602 osumaa

Huumausaineiden käyttö nousussa Alankomaissa

Alankomaat on soveltanut jo vuosia liberaalia huumausainepolitiikkaa, jonka on väitetty jarruttaneen tai jopa vähentäneen maan huumeongelmaa. Noin 18 000 teini-ikäisen keskuudessa tehty seurantatutkimus osoitti, että kannabiksen käyttäjien määrä oli lisääntynyt 15,6 %:sta 17 %:iin verrattuna tilanteeseen neljä vuotta sitten ja 20-24 vuotiaista 42 % oli käyttänyt kannabista ja 8,6 % kokaiinia, kun vastaavat prosenttiosuudet neljä vuotta sitten olivat 32 ja 3,9 %.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä saa monenlaista tietoa

Suurin osa elintarvikkeista myydään nykyään valmiiksi pakattuna. Ostaja valitsee elintarvikkeen pakkausmerkintöjen ja mahdollisesti mainonnasta saamansa mielikuvan perusteella. Valinnassa vaikuttavat ostajan tiedot ja arvot. Joillekin ruoan kotimaisuus ja tuoreus on tärkeää, toiset ostavat luomutuotteita ympäristöarvojen vuoksi, joidenkin on terveytensä vuoksi vältettävä allergisoivia ainesosia ja jotkut haluavat terveyden ylläpitämiseksi ostaa vähän rasvaa, sokeria tai suolaa sisältäviä elintarvikkeita. Pakkausmerkinnöistä löytyy vastauksia moneen eri kysymykseen.

Auli Suojanen

Veteraanin väsymys

Pienessä maalaiskunnassa yksityisvastaanottoa pitävä yleislääkäri istui odottamassa kaupunkiin vievää aamubussia. Viereen kaarsi auto, josta astui ulos tuttu nainen. Hän kertoi isänsä kaatuneen pari viikkoa sitten. Mies ei kyennyt pitämään reisiproteesiaan reiden tyvessä olevan ison mustelman ja tyngän kivun takia. Tytär oli huolissaan isänsä kunnon huononemisesta ja hengenahdistuksesta muutaman päivän aikana.

Juhani Miettola, Pekka Mäntyselkä

Monikulttuurista terveysmosaiikkia Kulttuurien kohtaamisessa auttaa kysyminen ja ymmärtäminen

Maahanmuuttajat poikkeavat toisistaan kulttuurisen ja uskonnollisen taustansa, koulutuksensa, kielitaitonsa, sosiaaliluokkansa, taloudellisen asemansa, maahantulosyynsä ja maassaoloaikansa suhteen. Stereotyyppiset käsitykset maahanmuuttajista voivat kohtalokkaasti vaikeuttaa vuorovaikutusta. Jo uskonnonkin vaikutus voi olla moninainen. Esimerkiksi islamiin liittyvät tulkinnat voivat olla erilaisia eri maista tulevilla muslimeilla ja uskonnon merkitys yksittäisille ihmisille vaihtelee.

Tuula Vainikainen

Rintasyövän hoitoketjun kehittäminen

Rintasyövän diagnostiikkaa, hoitoa ja seurantaa voi kehittää monin eri tavoin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä aloitettiin rintasyövän hoitoketjun kehittämisprojekti vuonna 1998. Hoitoketjuajattelu on hallinnut viime vuosina monien yksittäisten tauti- tai potilasryhmien hoidon kehittämistä, mutta sen toimivuudesta ei ole kovinkaan paljon tietoa. Rintasyöpä on yleisyytensä ja vakavuutensa vuoksi hyvä esimerkki siitä, miten hoitoketjun prosessoinnin avulla voidaan havaita diagnostiikassa ja hoidossa esiintyviä puutteita ja korjata ketjun huonosti toimivia osia.

Kaija Holli

Puhelimitse annetut hoito-ohjeet ja niistä laskuttaminen

Lääkärinpalkkioista maksetaan sairausvakuutuslain mukaan korvaus, joka perustuu vakuutetulle aiheutuneisiin kustannuksiin. Kelalta on tiedusteltu, miten lääkärin tulisi menetellä periessään maksua puhelimitse tai postitse annetuista hoito-ohjeista, jotta sairausvakuutuslain edellytykset korvauksen maksamiselle täyttyisivät. Hoito-ohjeet annetaan myöhemmin esimerkiksi silloin, kun potilaskäynnillä on tehty tutkimuksia (esimerkiksi Papa-koe), joiden tuloksia on jääty odottamaan.

Tiina Telakivi

Kansalaisyhteisön sosiaalinen pääoma heijastuu vireyteen

Haittaavaa päiväaikaista väsymystä esiintyy ruotsinkielisellä väestöllä merkitsevästi vähemmän kuin suomenkielisellä väestöllä. Unettomuutta ja muita unihäiriöitä esiintyy kummassakin kieliryhmässä yhtä paljon, eikä myöskään nukkumisen määrässä ole eroa. Tulokset ilmenivät, kun vertasimme nukkumiskäyttäytymisen, unihäiriöiden, päiväaikaisen väsymyksen ja uupumuksen esiintymistä terveystekijöiden suhteen valikoiduissa keski-ikäisissä suomen- ja ruotsinkielisissä väestöissä, jotka asuvat samoissa kunnissa Varsinais-Suomessa.

Markku T. Hyyppä, Erkki Kronholm

Ihmisen elimien ja kudoksien käyttö lääketieteelliseen tutkimukseen

Laki ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, jäljempänä laki) tuli voimaan 1.9.2001. Lain edellyttämät toimintaluvat oli haettava vuoden kuluessa lain voimaantulosta eli viimeistään 1.9.2002. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on kuvata uuden lain merkitystä tutkijoille. Laissa tähdennetään, että pääsääntöisesti tutkija tarvitsee aina luvan, kun elimiä ja kudoksia käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen. Ensisijaisesti lupa pyydetään potilaalta, jolta elimet tai kudokset on otettu, erityistapauksissa edellytetään myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen lupaa. Tämä kirjoitus perustuu pääasiassa lakiin ja hallituksen esitykseen (93/2000).

Heli Tuomola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat