Ikääntyneiden epilepsia yleistyy

Epilepsiaa on perinteisesti pidetty erityisesti lasten ja nuorten sairautena ja uusia tapauksia on ilmennyt yleisimmin alle yhden vuoden iässä. Väestön ikääntyessä myös epilepsian esiintyminen elämän koko kuvassa muuttuu. Nyt eniten sairastuvat yli 75-vuotiaat. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan, että epilepsiaan sairastuvista jo kolmannes on vanhuksia. Ikäihmisillä epilepsian taustalla olevat yleisimmät sairaudet ovat aivoverenkiertohäiriöt sekä dementoivat sairaudet.

Reetta Kälviäinen

Röntgenlähete juridisena asiakirjana

Lähete, otetut kuvat ja lausunto ovat perinteisesti muodostaneet röntgentutkimuksen. Nämä kaikki tarvitaan, jotta tutkimus on täydellinen juridisesti. Röntgenlähete on ollut välttämätön paha, jonka joku (amanuenssi, hoitaja, joskus lääkäri) kiireesti on tehnyt ennen tutkimusta.

Seppo Soimakallio, Juhani Pyhtinen

Radiologinen toiminta Venäjällä tilastojen valossa Lähialueyhteistyö

Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu kansallinen strategia terveysalan kansainväliseen yhteistyöhön. Siinä Suomi tukee EU:n ja WHO:n tavoitteita ja toimenpiteitä terveysstrategiassa. Suomella on erityisasema Venäjän suhteen, kun Suomen ja Venäjän välinen raja on samalla Euroopan unionin raja. Terveysolosuhteet Venäjällä ovat heikentyneet ja tarttuvat taudit lisääntyneet. Radiologisesta toiminnasta Venäjällä ei ole paljoa tietoa käytettävissä. Suomessa on tietoa ja osaamista, jota voitaisiin hyvin hyödyntää Venäjällä.

Antti Servomaa

Millaista on seksuaalisuus eri kulttuureissa?

Vilkastuneen maahanmuuton seurauksena Suomi on muuttumassa yhä monikulttuurisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Terveydenhoitohenkilökunta tapaa hyvin erilaisista oloista lähtöisin olevia ihmisiä ongelmineen. Myös seksuaalisuuteen liittyvien asioiden käsittelyyn tulisi olla valmiuksia vastaanotoilla. Tietoa ja kunnioitusta toisen kulttuuria kohtaan tarvitaan ja myös omaa asennoitumista seksuaalisuuteen olisi hyvä pohdiskella. Avoin ja rehellinen seksuaaliasioista puhuminen ja neuvominen ja tarvittaessa myös Suomessa vallitsevista seksuaalioikeuksista valistaminen kuuluu terveydenhoitohenkilökunnan velvollisuuksiin ja myös meille vieraista kulttuureista tulleiden oikeuksiin.

Marketta Tuppurainen

Ny hälsovårdsplan och WHO-nätverk i Ungern satsar på prevention och primärvård

Den ungerska regeringen har lanserat ett stort reformprogram för landets hälso- och sjukvård. Det sträcker sig över en 10-årsperiod, 2001-2010. Prevention är ett topprioriterat område. Reformprogrammet är oerhört viktigt och nödvändigt. Ungrarna har den lägsta förväntade livslängden bland OECD-länderna. Men det räcker inte att förbättra vården utan ungrarna måste nu också förändra sin livsstil, betonar dr Pál Géher, statssekreterare för hälso och sjukvården i en intervju.

Åke Landquist

WHO:s arbete förankrat i ett heltäckande nätverk i Ungern

Sedan 1991 har WHO ett s.k. sambandskontor i Budapest. Organisatoriskt lyder det under WHO:s regionala kontor för Europa, som ligger i Köpenhamn. Budapest-kontoret ligger i samma hus som hälsovårdsministeriet, några kvarter från parlamentet. Sambandskontoret öppnades i tiden av av dr Marianne Szatmari, som fortfarande är chef och som berättar om hur nätverket nyggts upp.

Åke Landquist

Viruksia, matoja, Troijan hevosia

Paras rokotus tietokoneviruksia vastaan on tieto. Jos käyttäjät tuntevat viruksien toimintatavat, he pystyvät estämään virusten leviämisen.

Erkki Karjalainen

Ei pelkästään metadonia

Metadonista on hyötyä vaikean heroiiniriippuvuuden hoidossa, mutta ei siinä kaikki. Tarvitaan myös psykososiaalista hoitoa ja farmakologista neuvontaa. Englantilainen psykiatri Nicholas Seivewright käsittelee monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti opioidikorvaushoitoa. Korvaushoidon lisäksi puhutaan vieroituksesta, huumeista irti pääsemisestä ja palvelujen järjestämisestä. Metadonin lisäksi käydään läpi muut korvaushoitolääkkeet ja muiden huumeiden kuin opioidien väärinkäytön hoito.

Kari Poikolainen

Vilkaisu: Aborteista ja elämästä

Lääkärin paras opettaja on elämä. Kosketus elämään on kuuntelemista ja sen kautta saatua yhteyttä toiseen. Oululainen synnytysylilääkäri Arto Vuorjoki on pitkän uransa aikana kuunnellut erityisen huolellisesti ja myötäelävästi raskaudenkeskeytystä hakemaan tulleita potilaitaan ja kirjassaan välittää kokemuksensa lämpimästi lukijoille. Samalla hän kertoo elämästään kouluajoista eläkevuosiin ja rakkaista harrastuksistaan ja innoittajistaan, oopperasta ja ornitologiasta. Vuorjoki on pitkän uransa aikana nähnyt sekä aborttilainsäädännön että potilaiden muutoksen. Pohjimmiltaan hyvin usein parisuhteen laatu on osoittautunut painavimmaksi seikaksi raskauden kohtalosta päätettäessä. Vuorjoen ääni on kirjassa viisas, rauhallinen ja tuomitsematon: jos abortin takana olevat ongelmat tiedostetaan ja yritetään ratkaista, ei keskeytettykään raskaus ole mennyt hukkaan.

Pekka Leinonen

Tarvitaanko aluepolitiikkaa terveydenhuollossa?

Muutama viikko sitten toimittaja kierteli televisiokameran kanssa pitkin Marian sairaalan ahtaita käytäviä ja haastatteli odottavia potilaita. Odotusajat olivat käsittämättömiä. Lääkärit ja hoitajat työskentelivät asiallisesti ja rauhallisesti. Seuraavana aamuna käytiin keskustelua tilanteeseen johtaneista syistä ja haettiin ratkaisuja. Erääksi syyksi esitettiin helsinkiläisten vääristynyttä tapaa käyttää erikoissairaanhoidon palveluita. Kukaan ei vaatinut todellista aluepolitiikkaa, joka tukisi ihmisten toimeentuloa muualla kuin ruuhka-Suomessa tai muutamassa kasvukeskuksessa.

Pirkko Valtola