Kansantautien riskitekijöistä selvitys: Hyvä kehitys katkolla?

Suomalaisten kolesterolipitoisuudet ovat lakanneet pienenemästä, tupakointi on lisääntynyt ja väki pulskistuu edelleen. Ruokavalio ei ole enää muuttunut terveellisemmäksi. Työikäisten miesten sydäntautikuolleisuus on vähentynyt 1960-luvulta lähtien, mutta nyt väheneminen näyttää pysähtyneen.

Koskinen harkitsisi erikoissairaanhoidon siirtämistä valtiolle

Oikeusministeri Johannes Koskisen (sd) mielestä erikoissairaanhoidon siirtämistä valtion vastuulle pitää harkita, jos sairaanhoitopiirit eivät pysty hoitamaan tehtäväänsä. Koskisen näkemyksestä kertoi viime maanantain Hämeen Sanomat.

Kosteusvaurioita joka toisessa rakennuksessa?

Lääkäreiden pitäisi nykyistä paremmin pystyä arvioimaan ympäristötekijöiden aiheuttamaa sairastumisriskiä ja tehdä johtopäätöksiä altistumisen ja oireilun välisistä syy- yhteyksistä, arvioi Helsingin yliopiston kliinisen allergologian professori Tari Haahtela.

Anne Ernsten

Tuoreet suomalaistutkimukset kumoavat uskomuksia: Vastoinkäymiset ja masennus eivät lisää rintasyöpäriskiä

Koettu stressi tai ahdistuneisuustaipumus eivät lisää rintasyövän vaaraa, vaikka sellainen käsitys elää sitkeänä. Nyt kansainväliset selvitykset ovat saaneet vahvistusta Suomessa tehdyistä laajoista seurantatutkimuksista.

Anne Ernsten

Alaikäisten huumehoitopaikka Hyvinkäälle?

Lapsille ja nuorille tarkoitettu 12-paikkainen huumehoitolaitos on suunnitteilla Hyvinkäälle. Toteutuessaan yksikkö olisi Uudenmaan suurin.

Pogostantautia ympäri maata

Seitsemän vuoden tauon jälkeen Suomessa on ollut jälleen pogostantautiepidemia. Tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu noin 450 tautitapausta, jotka ajoittuvat pääasiassa elo-syyskuulle. Epidemia on levinnyt maahan rannikkoseutua myöten, vaikka suurin osa tapauksista onkin itäisessä Suomessa.

Pirkanmaalla valmistellaan alueellista kuvantamiskeskusta

Pirkanmaalla aletaan valmistella alueellisen kuvantamiskeskuksen perustamista. Tavoitteena on, että keskus olisi toiminnassa vuoden 2004 alussa. Päämääränä on saada kuvantamiseen liittyvät suuret investoinnit tehokkaaseen käyttöön.

Omat antibioottimme

Meistä jokainen on pieni mutta puuhakas lääketehdas. Antibiootit ovat tuotteemme. Ilman niitä emme tulisi toimeen, sillä vedämme henkeemme kymmenentuhatta bakteeria minuutissa, suolistossamme lymyää pari kiloa bakteereita ja suoliston ulkopuolella vielä parisataa grammaa (1). Elimistö tarvitsee normaalin bakteerikantansa, mutta jotenkin se on pidettävä kurissa. Keskeisten elimien ja veren on pysyttävä steriileinä. Jos omien bakteerien valvonta ei pidä, voi syntyä vakaviakin infektioita, esimerkiksi suolistobakteerien aiheuttama pyelonefriitti ja sepsis. Kuoleman jälkeen tämä kontrolli kuitenkin pettää ja vainaja alkaa lahota sisältä päin. Elintärkeä on myös kyky puolustautua ulkoa tulevalta bakteerihyökkäykseltä. Mitä keinoja on käytössä?

Pekka Leinonen

Lanneselän välilevytyrän leikkaus päiväkirurgisesti Alustava 11 potilaan selvitys

Kirurgian menetelmien kehittyessä yhä useampia leikkaushoitoa vaativia vaivoja hoidetaan päiväkirurgisesti. Päijät-Hämeen keskussairaalaan valmistuu päiväkirurginen yksikkö vuonna 2004, ja tutkimuksessa haluttiin selvittää onnistuuko myös lanneselän välilevytyrän poistoleikkaus päiväkirurgisesti. Yhdestätoista leikkauspotilaasta kolme jäi erilaisten syiden vuoksi sairaalaan yön yli. Yhdelle potilaalle tehtiin uusintaleikkaus kolmen viikon kuluttua. Kaikki leikkauspäivänä kotiutuneet potilaat olivat tyytyväisiä valittuun toimintatapaan. Kirjoittajat toteavat, että päiväkirurgisista toimenpiteistä välilevytyräleikkaukset tulee suorittaa aamulla ensimmäiseksi ja niiden postoperatiiviseen kipulääkitykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Raimo Niskanen, Sari Willman-Tuominen, Pirkko Setälä

Päihteiden käytön diagnostiikka

Koska päihteiden aiheuttamien terveyshaittojen paraneminen on todennäköisempää, jos oireet tunnistetaan varhain, päihteiden käytöstä pitää kysyä potilaalta systemaattisesti ja sopia myös jatkoseurannasta. Alkoholin suurkulutuksen toteamisessa kannattaa käyttää apuna laboratoriokokeita, ja niiden merkitys on viime aikoina korostunut esimerkiksi ajokyvyn arvioinnissa. Huumausaineiden käytön diagnostiikassa anamneesin ja kliinisten havaintojen ohella käytetään virtsasta tehtäviä osoituskokeita, joiden tulokset tulee varmistaa kvantitatiivisilla jatkomäärityksillä. Huumetestauksen kysymyksenasetteluja tulisi selkiyttää ja käytännön järjestelyihin tarvitaan lisää valmiuksia.

Onni Niemelä