Lääkelaitos: Ei syytä vaihtaa kolmannen polven e-pillereitä

Lääkelaitos ei suosita kolmannen polven ehkäisytablettien vaihtamista muuhun ehkäisytablettiin. Lääkelaitoksen mukaan ehkäisytablettien käyttöön liittyvä lisääntynyt laskimoveritulpan vaara on vähäinen ohjeiden mukaisessa käytössä ja pienempi kuin raskauteen liittyvä laskimoveritulpan vaara. Lääkelaitos toteaa myös, että vaikka toisen ja kolmannen polven valmisteiden välinen suhteellinen ero voi vaikuttaa merkittävältä, absoluuttinen ero riskissä on pieni.

Heli Mikkola

Lääketieteen Nobel solusyklin säätelyn tutkijoille

Tämänvuotinen Nobelin lääketieteen ja fysiologian palkinto jaetaan kolmen tutkijan, amerikkalaisen Leland H. Hartwellin ja englantilaisten R. Timothy Huntin ja Paul M. Nursen kesken. Palkinnon perusteena on heidän tutkimuksensa solusyklin säätelystä, josta he ovat tunnistaneet avainmolekyylejä.

Marian sairaalan ruuhkia setvitään yhä

Marian sairaalan tarvitsemasta osastotilasta pitäisi tehdä ratkaisuja muutamassa viikossa, sanoo Helsingin terveysviraston toimitusjohtaja Matti Toivola.

Vahvat vitamiinit tulivat luontaistuotekauppoihin

Ainakin yksi luontaistuotteita myyvä yritys on jo ryhtynyt mainostamaan ja kauppaamaan vitamiinivalmisteita, jotka olivat aiemmin lääkeluettelon perusteella sallittuja vain apteekkimyynnissä.

Ulla Järvi

Kasvot psyykkisille sairauksille

Mielenterveysyhdistys Helmi ry. haluaa nostaa psyykkisesti sairastuneet esiin niin, että psyykkiset sairaudet nähtäisiin sairauksina muiden joukossa. Kasvot mielen sairaudelle -kampanja näkyy lokakuussa mm. televisiossa.

Astma ja allergia selittävät lasten pitkäaikaissairastavuuden lisääntymisen

Kelan ja Stakesin väestötutkimusten mukaan 0-14-vuotiaiden lasten pitkäaikaissairastavuus on selvästi lisääntynyt vuosien 1987 ja 1996 välisenä aikana. Tämä selittyy miltei täysin astman ja allergioiden lisääntymisellä, ja nämä sairaudet ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Vanhempien sosiaalinen asema ei juurikaan näytä olevan yhteydessä lasten sairastavuuteen.

Pentti Takala, Timo Klaukka, Ossi Rahkonen

Peptidit verenpaineen säätelyssä

Biologisesti aktiiviset peptidit, kooltaan muutamista aminohapoista muutamiin kymmeniin aminohappoihin, osallistuvat elimistössä useiden fysiologisten toimintojen, mm. verenpaineen säätelyyn. Endogeenisten peptidien lisäksi verenpaineeseen voivat vaikuttaa myös ravinnon proteiineista pilkkoutuvat ruoansulatuskanavasta verenkiertoon imeytyvät peptidit.

Marika Sipola, Heikki Vapaatalo

Trisomiaseulonnan nykytila

Raskaana olevat naiset toivovat, että sikiön kehityshäiriöt voitaisiin todeta jo varhain. Tavallisin kehitysvammaisuuden syy on 21-trisomian aiheuttama Downin oireyhtymä. Nykytietämyksen valossa sen lupaavin seulontamenetelmä näyttää olevan varhainen seulonta biokemiallisia merkkiaineita, äidin ikää ja sikiön niskaturvotuksen mittausta käyttäen. Näyttö alkuraskauden seulonnan tehokkuudesta on jo varsin vahva.

Pekka Taipale, Seppo Heinonen

Vaikean epilepsian hoito

Epilepsian lääkehoidon ensisijaisena tavoitteena on saada kohtaukset loppumaan aiheuttamatta häiritseviä sivuvaikutuksia. Yli puolet potilaista saadaan oireettomiksi yhdellä lääkkeellä ja heidän lisäkseen joukko potilaita kahden lääkkeen yhdistelmähoidolla. Mikäli kohtauksia edelleen esiintyy, voidaan puhua vaikeasta epilepsiasta. Tällöin tulee harkita leikkaushoitoa tai kokeilla uusien kehittyneiden lääkehoitomahdollisuuksien myötä parantunutta rationaalista monilääkehoitoa.

Aarne Ylinen

Koulun yhteisöllisyys - väline vaikuttaa nuoren terveeseen kasvuun

Koululuokan sosiaalisella ilmapiirillä on suuri merkitys nuoren itsetunnon kehitykselle ja menestymiselle koulutyössä. Ongelmille taas on tunnusomaista, että ne pysyvät pitkään ulkopuolisilta piilossa, mutta ilmenevät nuoren epämääräisenä oireiluna. Kuopiossa tehdyssä koulutyön kehittämiskokeilussa painotettiin koulun yhteisöllisyyttä. Oppilaat osallistuivat luokkien sääntöjen laadintaan ja valvontaan, ja opettajat saivat vertaistukea toisilta saman luokka-asteen opettajilta. Kokeilussa todettiin, että erityisesti 7. luokalla alkavien ongelmien ennakoiminen on tärkeää oppilaan tasapainoisen kehityksen turvaamisen kannalta.

Eila Laukkanen, Liisa Oranen, Sirpa Shemeikka