Kuntaliitto tukee pääministeriä Kansallinen terveydenhuollon pelastusprojekti käyntiin

- Pääministerin ehdotus terveydenhuollon kansallisesta pelastusprojektista on käynnistettävä mahdollisimman pian. Uhkaava työvoimapula, henkilöstön vähäinen määrä, työuupumus ja odotettavissa olevat työmarkkinaongelmat uhkaavat koko julkisen terveydenhuollon perustaa, toteaa Kuntaliiton puheenjohtaja Hannes Manninen.

HUS neuvottelee kuntien kanssa jonojen purkamisesta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on aloittanut jäsenkuntiensa kanssa neuvottelut, joissa selvitetään kuntien halukkuutta ja mahdollisuuksia lyhentää ei-kiireellisiä leikkausjonoja lääkärilakkoa edeltäneelle tasolle.

Lääketieteellisiin tiedekuntiin hyväksyttiin enemmän

Tänä syksynä lääkärinopintonsa aloittaa 550 opiskelijaa, joka on noin 70 enemmän kuin viime vuonna. Helsinki on edelleen yliopistoista vetovoimaisin, pyrkijöitä sinne oli 534, vaikka aloituspaikkojen määrä pysyi ennallaan, eli sadassa. Tänä vuonna lisättiin eniten aloituspaikkoja Kuopioon, 25 paikkaa, seuraavaksi Tampereelle, 20 paikkaa, Ouluun 15 paikkaa ja Turkuun 10. Hakijoiden määrä on edellisistä vuosista hiukan vähentynyt Helsingissä, Turussa ja Oulussa, mutta Tampereella ja Kuopiossa määrä on lisääntynyt. Yhteensä hakijoita oli tänä vuonna 2 211, kun viime vuonna heitä oli 2194. Sisäänpääsyprosentti oli Helsingissä 19, Tampereella 22, Turussa 26, Kuopiossa 28 ja Oulussa 31.

Anders Jahren nuoren tutkijan palkinto dosentti Leena Ala-Kokolle

Oulun kollageenitutkimusryhmässä toimiva dosentti Leena Ala-Kokko on saanut tämänvuotisen Anders Jahren nuoren tutkijan palkinnon. Ala-Kokon tutkimusaluetta ovat rustokollageenit ja niiden geenivirheiden osuus välilevysairauksissa.

Kantasolut askarruttivat eurooppalaisia lastentautien tutkijoita Kantasolusiirroilla vakiintunut asema lasten veri- ja syöpätautien hoidossa

Helsinkiin kokoontui elokuussa noin 350 lastentautien tutkijaa eri puolilta Eurooppaa keskustelemaan alaa koskevista ajankohtaisista teemoista, joista keskeisiä puheenaiheita olivat kantasoluhoidot ja -tutkimus. Euroopan lastentautien tutkijoiden yhdistys jakoi myös nuoren tutkijan palkinnot, jotka saivat LL Tiina Asikainen HUS:n Lasten ja nuorten sairaalasta ja LK, tutkija Heikki Lukkarinen Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksesta.

Ulla Toikkanen

Kuntoutustarve lannerangan välilevytyräleikkauksen jälkeen

Lannerangan välilevytyräleikkauksessa olleista potilaista 85 % ilmoitti selkä- ja alaraajakivun vähentyneen kohtalaisesti tai lähes kokonaan kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen. Noin kolmasosa potilaista koki kuitenkin selkä- ja alaraajaoireiden edelleen heikentävän suorituskykyä. Lannerangan liikkuvuus ekstensioon ja selkälihasvoimat olivat kivuliailla merkitsevästi huonommat kuin oireettomilla. Yli 50-vuotiaat hyötyivät leikkauksesta harvemmin kuin nuoremmat. Toimintakyvyltään heikentyneet ja kivu-liaat potilaat voisivat hyötyä aktiivisista kuntoutustoimenpiteistä.

Jari Ylinen, Arja Häkkinen, Ilkka Kiviranta, Ulla Tarvainen, Arto Herno, Olavi Airaksinen

Kirurgisen päivystyspotilaan kipulääkitys

TAYS:n kirurgian ensiapupoliklinikassa selvitettiin potilaiden ja hoitajien kokemuksia kipulääkityksestä ja kivunhoidon menetelmistä. Kipulääkitys osoittautui vaihtelevaksi, eikä yhtenäistä käytäntöä lääkkeistä tai lääkkeenantotavoista ollut. Potilaat saivat kivun lievitystä, mutta monien potilaiden kohdalla lääkitys ei ollut riittävää. Keskimäärin potilaat odottivat kipulääkitystään reilun tunnin. Potilaista 64 % piti saamaansa kipulääkitystä riittävänä, mutta hoitajien mielestä riittävä lääkitys oli vain 29 %:lla potilaista. Yhtenäiset lääkitysohjeet ja kipumittarin käyttö voisivat tehostaa kivunhoitoa.

Sanna Kauppinen, Kari-Matti Hiltunen

Kaularangan kliininen tutkimus

Kaularangan kliininen tutkimus perustuu toiminnallisen anatomian tuntemukseen. Kaularangan eri osien anatomiset erityispiirteet mahdollistavat löydöksen anatomisen lähtökohdan määrittämisen kohtalaisella tarkkuudella. Kun toiminnallisen anatomian tuntemus ohjaa kliinistä tutkimusta, jatkotutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä on helpompi suunnata. Anamneesin tärkeyttä osana kliinistä tutkimusta ei voi koskaan korostaa liikaa.

Karl-August Lindgren

Tieteelliseen näyttöön perustuva sydämen vajaatoiminnan lääkehoito

Tähänastiset tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että sydämen vajaatoiminnan hoidon kulmakivet ovat ACE:n estäjät ja beetasalpaajat. Angiotensiini II -reseptorien salpaajia voidaan käyttää, mikäli ACE:n estäjistä tulee hankalia sivuvaikutuksia. Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat hyötynevät myös spironolaktonista ja digitaliksesta. Kalsiuminherkistäjistä toiveet kohdistuvat lähinnä levosimendaaniin. Suomessa sydämen vajaatoimintapotilaiden tieteelliseen näyttöön perustuva lääkehoito toteutuu paremmin kuin monessa muussa maassa, muttei silti vielä läheskään parhaalla mahdollisella tavalla.

Matti Niemelä, Keijo Peuhkurinen

Käytämmekö psykoosilääkkeitä järkevästi?

Psykoosien hoitojärjestelyistä ja psykoosilääkkeiden käyttökelpoisuudesta kertyy nopeasti uutta käytännön toimintaan sovellettavissa olevaa tietoa, ja sen käyttöönotto on tärkeää psykoosien hoitotulosten parantamiseksi. Millainen on psykoosipotilaan lääkehoidon tarkoituksenmukainen toteutus ja mitkä ovat lääkehoidon kehitystarpeet?

Hannu Koponen, Matti Isohanni