Lääketieteellisiin tiedekuntiin hyväksyttiin enemmän

Tänä syksynä lääkärinopintonsa aloittaa 550 opiskelijaa, joka on noin 70 enemmän kuin viime vuonna. Helsinki on edelleen yliopistoista vetovoimaisin, pyrkijöitä sinne oli 534, vaikka aloituspaikkojen määrä pysyi ennallaan, eli sadassa. Tänä vuonna lisättiin eniten aloituspaikkoja Kuopioon, 25 paikkaa, seuraavaksi Tampereelle, 20 paikkaa, Ouluun 15 paikkaa ja Turkuun 10. Hakijoiden määrä on edellisistä vuosista hiukan vähentynyt Helsingissä, Turussa ja Oulussa, mutta Tampereella ja Kuopiossa määrä on lisääntynyt. Yhteensä hakijoita oli tänä vuonna 2 211, kun viime vuonna heitä oli 2194. Sisäänpääsyprosentti oli Helsingissä 19, Tampereella 22, Turussa 26, Kuopiossa 28 ja Oulussa 31.

Anders Jahren nuoren tutkijan palkinto dosentti Leena Ala-Kokolle

Yhdessä Ala-Kokon kanssa nuoren tutkijan palkinnon saa ruotsalainen kantasolututkija apulaisprofessori Jonas Frisén Tukholman Karolinska Institutetista.

Pelkkää lumetta (Pääkirjoitus SLL 33/2001)

Tieteellisesti pätevämpi selko lumevaikutuksesta saadaan vertaamalla lumeryhmää ja kokonaan hoitamatta jätettyä ryhmää oikealla tavalla satunnaistetuissa tutkimuksissa. Sellaisia löytyi toistasataa ja niihin kuului 40 erilaista kliinistä tilaa tai sairautta (1). Käytetty lume oli farmakologinen (esim. tabletti), fysikaalinen (esim. manipulaatio) tai psykologinen (esim. keskustelu). Tulokset yllättivät. Kun tutkimuksissa arvioitiin hoitojen joko–tai-vaikutusta (binaarinen), ei lumeesta ollut subjektiivista eikä objektiivista apua. Vähintään kolmesti oli selvitetty esimerkiksi lumeen tehoa pahoinvointiin, depressioon ja tupakasta vierottamiseen. Kun hoidon tehon mittari oli jatkuva (ei-binaarinen), potilaat hyötyivät lumeesta hieman subjektiivisesti – erityisesti pienissä tutkimuksissa – mutta eivät taaskaan objektiivisesti. Apu oli kuitenkin sangen vähäinen: esimerkiksi kivun helpottuminen 6,5 mm visuaalisella 100 mm:n asteikolla. Muita näihin tutkimuksiin kuuluneita vähintään kolmesti selvitettyjä tiloja olivat lihavuus, astma, verenpainetauti, unettomuus ja ahdistuneisuus.

Lääkärilakko on loppunut (pääkirjoitus SLL 33/2001)

Lääkärit ovat palanneet tämän lehden numeron ilmestyttyä normaaleihin töihinsä. Lakko oli poikkeuksellisen pitkä ja sen vaikutukset ovat tuntuvia paitsi lääkäreiden palkkakehitykseen, toivon mukaan myös terveydenhuollon toimintamahdollisuuksiin ja työmarkkinamekanismeihin. Lääkärien lakko koetteli yllättävän paljon sekä tuposopimusjärjestelmää että koko työmarkkinamekanismiakin. Normaalit työmarkkinariitojen sovittelujärjestelmät eivät tahtoneet riittää, ja korkeimmalla poliittisella tasolla keskusteltiin vakavasti jo poikkeuksellisista lainsäädäntötoimista. Lääkäriliiton ehdotuksesta valtiovaltakin joutui puuttumaan peliin, kun työministeri nimitti sovittelulautakunnan.

Valtuuskunta äänesti selvästi sopimuksen puolesta

Raportti kokouksesta Lääkärilehden nrossa 33/2001, s. 3170-3171

Yhteenveto lääkärisopimuksesta Lääkärilehdessä

Yhteenveto lääkärisopimuksesta löytyy Lääkärilehdestä 33/2001, s. 3172-3173.

Lääkärilakko on loppunut

Lääkärien yli viiden kuukauden mittaiseksi venähtänyt lakko on loppunut sopimukseen, joka antaa lääkäreille laskentatavasta riippuen kustannusvaikutuksiltaan 10,5-11,1 %:n palkankorotukset tammikuun 2003 lopussa päättyvällä sopimuskaudella. Vaikka sopimus ei toteuta Lääkäriliiton alkuperäistä palkankorotustavoitetta tai työolosuhteiden parannustoiveita, valtuuskunta hyväksyi äänestyspäätöksellä 42 puolesta 11 vastaan sovittelulautakunnan ehdotuksen sopimukseksi. Valtuuskunnan päätökseen vaikuttivat ratkaisevasti myös monet sopimuksen teksteihin saadut parannukset. Kokonaistilanne huomioon ottaen sopimuksen hyväksyminen arvioitiin lakon jatkamista ja parin viikon päähän suunniteltua laajentamista järkevämmäksi.

Jaakko Karvonen, Heikki Pälve, Markku Äärimaa

Läkarstrejken är slut

Läkarstrejken som pågick över fem månader har nu avslutats då man enats om ett avtal som under den avtalsperiod som sträcker sig fram till januari 2003 ger läkarna löneförhöjningar med kostnadsverkningar på 10,5-11,1 procent beroende på beräkningsätt. Även om avtalet inte motsvarar det löneförhöjningsmål som Läkarförbundet ursprungligen satte och inte heller infriar alla förhoppningar om bättre arbetsförhållanden, så godkände förbundets fullmäktige förlikningsnämndens avtalsförslag efter en omröstning där 42 ledamöter röstade för avtalet och 11 emot. De många förbättringar som åstadkommits i avtalstexten hade en avgörande inverkan på fullmäktiges beslut. Med hänsyn till helheten ansåg fullmäktige det förnuftigare att godkänna avtalet i stället för att fortsätta strejken och utvidga den efter ett par veckor som planerat var.

Jaakko Karvonen, Heikki Pälve, Markku Äärimaa

Pelkkää lumetta

Lumehoitoa on pidetty lääkärin arvokkaana instrumenttina. Lumeen on kuvattu auttavan subjektiivisesti - ja jopa objektiivisesti - noin kolmannesta potilaista. Suotuisia vasteita on saatu hyvinkin erilaisissa sairauksissa, mm. kiputiloissa, astmassa, verenpainetaudissa ja sydäninfarktissakin. Päätelmät ovat perustuneet yleensä potilaan tilan muutokseen tutkimuksen alun ja lumehoitojakson välisenä aikana. Tuolloin lumevaikutusta ei voida erottaa esimerkiksi taudin luonnollisesta kulusta eikä tilastollisista harhoista (1).

Pekka Leinonen

Valtuuskunta äänesti selvästi sopimuksen puolesta Jokaisen lääkärin korotus ei ole yhtä suuri; sellainen on työmarkkinamarkka

Viime perjantaina Lääkäriliiton valtuuskunta äänesti selvin numeroin 42-11 uuden lääkärisopimuksen puolesta. Puheenjohtaja Heikki Pälve korosti, että jossain vaiheessa kaupat on tehtävä, ja 17.8. oli tullut aika pistää nimet alle.

Ulla Järvi