Lyhyesti: Kolarin jälkeiset unihäiriöt ennakoivat traumaperäistä stressireaktiota

Unihäiriöt ovat tyypillisiä traumaperäisestä stressireaktiosta kärsivillä potilailla, mutta niiden suhdetta häiriön puhkeamiseen ei ole tutkittu prospektiivisesti. Israelilaisessa tutkimuksessa seurattiin 102:ta liikenneonnettomuudessa ollutta henkilöä vuoden ajan. Heistä 26:lla (25 %) täyttyivät traumaperäisen stressireaktion kriteerit, vertailuryhmässä ei kenelläkään. Stressireaktioon sairastuneilla oli kuukauden kuluttua kolarista unihäiriöitä enemmän kuin muilla kolarissa olleilla ja vertailuryhmässä. Traumaperäinen stressireaktio on siis varsin yleinen autokolarista selvinneillä, ja vielä kuukauden kuluttua kolarista ilmenevät unihäiriöt voivat merkitä sitä. Tässä vaiheessa aloitettu aktiivinen hoito voikin estää häiriön kehittymisen pidemmälle.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Bakteerit harrastavat seksiä solujemme sisällä

Bakteerit voivat vaihtaa geenejään konjugaatiolla, jossa esimerkiksi mikrobilääkeresistenssiä aiheuttavat geenit siirtyvät luovuttajalta saajalle erityistä sex-pilusta pitkin. Tromssalaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että geenien siirtymistä voi tapahtua bakteerien ollessa eukaryoottisolun sisällä. Löydös selittää sen, miksi resistenssin siirtymistä näyttää tapahtuvan erityisesti tehokkaasti virulenttien bakteerien kesken. Bakteerin on osoitettava melkoista kuntoa virulenssinsa suhteen solun sisään päästäkseen. Seksin harrastaminen solun sisällä takaa sen, ettei arvokasta geenimateriaalia siirretä turhanpäiväisiin partnereihin.

Matti Viljanen

Antibiooteista ei rutiinimaista etua astman hoidossa

Antibiootteja on käytetty melko surutta astman pahenemisvaiheen hoidossa. Viime aikoina uudet havainnot mm. klamydiainfektiosta astman mahdollisena taustatekijänä ovat saattaneet jonkin verran lisätä antibioottien käyttöä. Coloradossa tehtiin nyt 55:n kroonista stabiilia astmaa sairastavan aineistosta selvitys, jossa katsottiin PCR-tekniikalla Mycoplasma pneumoniaen ja Chlamydia pneumoniaen esiintyvyyttä; yhteensä löydöksiä oli 31 potilaalla eli 55 %:lla. Muita tutkittuja mittareita olivat mm. ventilaatiofunktiot, sinusten tietokonetomografia, sytokiinimääritykset biopsioista ja BAL-nesteestä. Potilaille annettiin joko lumelääkettä tai klaritromysiiniä 500 mg kahdesti vuorokaudessa kuuden viikon ajan.

Hannu Puolijoki

Tyhjenevä pesä on naiselle helpotus

Varsinkin psykoanalyyttinen psykiatria on korostanut, että lasten lähtö kotoa voi johtaa ns. tyhjän pesän ilmiöön, jonka kotiin jäävät äidit kokevat raskaaksi ja masennusta aiheuttavaksi. Käytännön kokemus on pikemminkin päinvastainen: tuntuu helpottavalta, kun on saanut lapset siihen ikään, että he voivat kokeilla siipiensä kantavuutta kodin ulkopuolella. Näkemysten vastakkaisuus johtunee siitä, että psykiatrit näkevät potilaita, joiden psyykkinen sairastuminen liittyy usein johonkin muutosvaiheeseen, mutta enemmistö ihmisistä selviytyy muutoksista tulematta psykiatrin luo.

Raimo Kr Salokangas

Foramen ovalen katetrisulku - aivohalvauksen uusiutumisen uusi ehkäisykeino

Avoimen foramen ovalen katsotaan altistavan paradoksaalisen embolisaation välityksellä aivohalvaukselle. Vaaran suuruudesta ja hoitovaihtoehdoista ei ole yksimielisyyttä. Koska vaaratekijän poistaminen katetritekniikalla on nykyään mahdollista ja varsin helppoakin, julkaisevat yksittäiset keskukset kokemuksiaan eteisväliseinän reiän sulkemisesta.

Juhani Airaksinen

Histamiini monitahoinen immuunivasteen säätelijä

Histamiinin keksiminen vuonna 1911 perustui paljolti sen voimakkaisiin verisuonivaikutuksiin. Vaikka vuosikymmenien varrella histamiinin tunnettujen vaikutusten kirjo on laajentunut, pidetään sitä käytännössä lähinnä kiusantekijänä, jonka vaikutuksia yritetään estää.

Matti Viljanen

Lyhyesti: ASD:n sulku - katetri vai kirurgia?

Keskellä eteisväliseinää sijaitsevan aukon (ASD secundum) sulku katetritekniikalla yleistyy nopeasti. Amerikkalaisessa tutkimuksessa selviteltiin toimenpiteen onnistumista 29 lastenkardiologian keskuksessa: 442 potilasta valitsi katetrisulun, 154 potilasta ohjautui leikkaukseen lähinnä niissä 8 keskuksessa, joissa ei tehty katetrisulkuja. Katetrisulku onnistui 96 %:lle halukkaista, leikkaus kaikille. Kumpaankaan toimenpiteeseen ei liittynyt kuolleisuutta. Lieviä komplikaatioita oli hivenen enemmän leikkausryhmässä (24 % vs 7 %, p < 0,001) ja sairaalahoitoaika oli luonnollisesti pitempi. Vuoden kontrollissa 98,5 % katetrisuluista todettiin täydellisiksi. Katetrisulku näyttää siis olevan turvallinen ja tehokas ASD:n sulkumenetelmä, ja se on Suomessakin korvaamassa leikkaushoitoa valikoiduissa tapauksissa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Perifeeristen ilmateiden tukkeumaa primaarisessa pulmonaarihypertensiossa

Primaarinen pulmonaarihypertensio on harvinainen sairaus ja sen diagnostiikka on ongelmallista: harvinaisena se ei tule mieleen ja muut asiat sekoittavat kliinikon ajatuksia. Saksalainen ryhmä on nyt todennut sairauteen liittyvän usein selvää perifeeristen ilmateiden obstruktiota, joka sekin pahenee tilan edetessä. Havainto perustuu 171 pulmonaarihypertensiopotilaan ja 64 verrokin tutkimukseen. Löydös on uusi ja saattaa vaikuttaa tiettyihin hoitostrategioihin; mm. pienten hengitysteiden obstruktion laukaisulla voitaisiin osittain helpottaa esimerkiksi potilaiden rasitussietoa.

Hannu Puolijoki

Kaksi statiinia alkuvuoden 2002 kustannustilaston kärjessä

Lääkekustannukset ovat jatkaneet kasvuaan vuoden 2002 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana. Kelan korvaamat lääkkeet maksoivat noin 11 % enemmän kuin vuoden 2001 vastaavana ajanjaksona. Kustannuksiltaan kaksi suurinta lääkeainetta olivat simvastatiini ja atorvastatiini, ja kummankin käyttö yleistyi edelleen. Kärkitiloilla olivat myös mm. depressiolääke sitalopraami, beetasalpaaja metoprololi ja psykoosilääke olantsapiini.

Timo Klaukka, Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Suositus psykoosilääkkeistä Britanniassa

Kansallinen kliinisen asiantuntemuksen laitos Britanniassa (National Institute of Clinical Excellence, NICE) on arvioinut seitsemän nk. atyyppistä psykoosilääkettä. Aineet olivat amisulpiridi, olantsapiini, ketiapiini, risperidoni, tsotepiini, klotsapiini ja sertindoli. Viittä ensin mainittua suositeltiin ensiasteen hoidoksi uusille skitsofreniapotilaille ja yhdessä sertindolin kanssa niitä suositeltiin vaihtoehdoksi, kun tavanomaiset psykoosilääkkeet aiheuttavat potilaalle vaikeita sivuvaikutuksia. Potilaita ei tulisi rutiininomaisesti siirtää atyyppiseen psykoosilääkitykseen. Hoitojen hintaerot todettiin merkittäviksi. Vuotuiset hoitokustannukset perinteisillä psykoosilääkkeillä ovat potilasta kohti noin 70 puntaa, kun ne kohoavat 1220 puntaan uusilla atyyppisillä lääkkeillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä