Kelan tuki ei kata erikoisruokavalion tuomia lisäkuluja

Kuukauden erityistuki ei kuitenkaan kata edes kahdessa viikossa syntyviä ylimääräisiä kustannuksia, osoitti Etelä-Suomen lääninhallituksen tekemä vertailu laktoosittoman ja gluteenittoman ruokavalion kustannuksista.

Diabeteksen ehkäisyohjelma valmiiksi tämän syksyn aikana

Diabeteksen ehkäisyohjelma aiotaan puristaa valmiiksi tämän syksyn aikana, jotta töihin päästäisiin heti ensi vuoden alussa.

Ulla Järvi

Brundtland ei yllättäen jatkakaan WHO:ssa

Gro Harlem Brundtlandin päätös luopua WHO:n pääjohtajuudesta ensimmäisen kauden jälkeen merkitsee jäsenvaltioille tiukkoja neuvotteluja erittäin kiireisellä aikataululla.

Takrolimuusi tullut Suomenkin markkinoille

Kortikosteroidivoiteille on saatu nyt Suomenkin markkinoille ensimmäinen varteenotettava haastaja, takrolimuusivoide. Tänä syksynä myyntilupaa odotetaan vielä takrolimuusin johdannaiselle primekrolimuusille.

Sepelvaltimotautikohtaukset terveydenhuollon haasteena

Sepelvaltimotautia koskeva epidemiologinen tietoaines (1,2,3) antaa hyvän lähtökohdan taudin ehkäisyä ja hoitoa koskeviin suunnitelmiin kuin myös niiden vaikuttavuuden arviointiin. 1970-lukua on arvioitu tehostuneen ennaltaehkäisyn vuosikymmeneksi. 1980-luvulta parantunut lääketutkimus ja lisääntynyt invasiivinen tutkimus ja hoito ovat primaariprevention ohella myötävaikuttaneet suotuisaan kehitykseen. Tästä huolimatta sepelvaltimotauti on yhä suuri haaste terveydenhuoltojärjestelmälle.

Matti Ketonen

Äkilliset sepelvaltimotautikohtaukset Itä-Suomessa vuosina 1983-1992 (I) Epidemiologinen tilanne ja kehitys Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä pienalueittain tarkasteltuna

Työikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin kohtaustaajuuden ja ilmaantuvuuden alueellista jakautumista ja kehitystä tutkittiin kahdessa sairaanhoitopiirissä. Tutkimus perustui FINMONICA-projektin osana toimineeseen sydäninfarktirekisteriin vuosina 1983-1992. Tutkimusjakson alussa sairaanhoitopiireissä havaitut erot sepelvaltimotautikuolleisuudessa, sydäninfarktin kohtaustaajuudessa ja ilmaantuvuudessa näyttivät olevan häviämässä. Edullinen kehitys oli alueellisesti kattavaa. Varsinaisilla kaupunkitaajama-alueilla tilanne oli ja pysyi parempana kuin muualla. Suotuisa kehitys näkyi selvemmin nuoremmassa ikäryhmässä. Muutoksen taustalla on yhtenäisesti toteutunut primaari- ja sekundaaripreventio.

Matti Ketonen, Harri Mustaniemi, Pertti Palomäki, Juha Mustonen, Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Jorma Torppa, Veikko Salomaa

Subkliininen kilpirauhasen toimintahäiriö - hoito vai seuranta?

Subkliinisessä kilpirauhasen toimintahäiriössä seerumin tyreotropiinin (TSH) pitoisuus on poikkeava, mutta kilpirauhashormonien pitoisuudet

Matti J. Välimäki

Milloin äitiysneuvolalääkärin hälytyskellojen tulisi soida?

Äitiysneuvolan tehtävänä on antaa odottaville äideille näiden tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Samalla tulisi kyetä havaitsemaan ne äidit, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoidon palveluja tai muita erityistoimenpiteitä. Suurin osa erikoissairaanhoitoon lähettämisestä on luonteeltaan kiireetöntä. Neuvolalääkärin on kuitenkin välttämätöntä tunnistaa vakavat oireet tai löydökset, joiden kohdalla päivystyksellinen sairaalaan lähettäminen on aiheellista. Samoin on aiheellista havaita sellaiset tulevaan synnytykseen liittyvät obstetriset ongelmat tai pelot, jotka pitäisi selvittää kiireettömästi hyvissä ajoin ennen synnytystä.

Jukka Uotila

Oikaisu artikkeliin 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle'

Suomen Lääkärilehden 35/2002 sivuilla 3369-3373 olleesta FL Pirkko Siltalan artikkelista 'Tunteet, mitä ne ovat, mistä ne tulevat, mitä ne merkitsevät ihmisen mielenterveydelle ja sairaudelle' on osa kirjallisuusluettelosta jäänyt pois. Pahoittelemme virhettä ja julkaisemme ohessa kirjallisuusluettelon kokonaisuudessaan.

Pirkko Siltala

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön uusia hoitomahdollisuuksia

Kaksisuuntainen mielialahäiriö on monella tapaa hankala tauti hoitaa. Sen hoitoon ei ole löydetty yhtä ainoaa lääkettä, jolla olisi mielialaa tasaava vaikutus. Uudet psykoosi- ja epilepsialääkkeet ovat lupaavia tulokkaita joko yksinään tai yhdistettynä muuhun hoitoon. Suurimmat toiveet kohdistuvat olantsapiiniin, risperidoniin ja lamotrigiiniin. Myös psykososiaalisten hoitomuotojen vaikuttavuudesta kertyy uutta näyttöä.

Marko Sorvaniemi, Juhani Aer, Kirsi Suominen