Lääkärijärjestöt perustamassa täydennyskoulutuksen arviointineuvostoa - kilpailu nimestä

Lääkärien täydennyskoulutusta pyritään kehittämään entistä järjestelmällisempään suuntaan. Suomen Lääkäriliitto, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Finska Läkaresällskapet ovat perustamassa täydennyskoulutukseen arviointineuvostoa, jonka tehtävänä tulee olemaan mm. laatukriteerien luominen täydennyskoulutustilaisuuksille ja niiden järjestäjille, koulutuksen järjestäjien ja koulutustilaisuuksien hyväksyminen, täydennyskoulutuksen toteutumisen seuranta ja tarvearviointi. Arviointineuvostoon on suunniteltu kolmen valtakunnallisen lääkärijärjestön yhteensä 5 edustajan lisäksi 3 edustajaa erikoislääkäriyhdistyksistä ja 1 tiedekuntien edustaja. Arviointineuvoston työn päämääränä on lääkärien täydennyskoulutuksen määrällinen ja laadullinen turvaaminen.

Positroniemissiotomografia syövän hoidon suunnittelussa ja hoitovasteen seurannassa

29.5.2001 Turun yliopisto

Joanne Nuutinen

Magneettikuvaus tuki- ja liikuntaelinvammoissa

30.5.2001 Helsingin yliopisto

Martina Lohman

Greippimehun vaikutus eräiden CYP3A4:n välityksellä metaboloituvien lääkeaineiden farmakokinetiikkaan

31.5.2001 Helsingin yliopisto

Jari Lilja

Varhaiset sokeriaineenvaihdunnan häiriöt diabeteksen eri ilmiasuja edustavien potilaiden sukulaisilla

1.6.2001 Kuopion yliopisto

Ilkka Vauhkonen

Suu- ja nenäontelon mikrobien vuorovaikutus bioaktiivisen lasin S53P4:n kanssa

1.6.2001 Turun yliopisto

Patricia Stoor

Autoimmune regulator -geenin identifiointi, mutaatiot APECED-potilailla ja geenin ilmentymisprofiili

1.6.2001 Tampereen yliopisto

Maarit Heino

Onko näyttöön perustuva lääketiede unohtanut potilaan? (pääkirjoitus 34/2001)

Kliinisen lääketieteen kultaiseksi standardiksi kehkeytynyt satunnaistettu tutkimus on tinkimätön. Siihen poimitaan mustikoita tai mansikoita, mutta vain yhtä marjaa kerrallaan. Niinpä satunnaistettuun ”valiojoukkoon” on saatettu kelpuuttaa äärimmillään vain alle 10 % tarjotuista potilaista (3). Esimerkiksi osaan sepelvaltimokirurgiaa selvittäneistä satunnaistetuista tutkimuksista pääsisi mukaan ainoastaan 4 % amerikkalaisista nykyään leikattavista sydänpotilaista (2). Hoidon on tähdättävä yksiselitteiseen ja mitattavaan. Tulos on aina numeerinen ja tilastollinen vaihtelevine hajontoineen. Siksi on aprikoitu, voidaanko meta-analyysien tulosta soveltaa ollenkaan omaan yksittäiseen potilasparkaan; häntä kun ei kenties olisi hyväksytty yhteenkään tieteelliseen tutkimukseen rumentamaan tuloksia (2,5).

Havaintoja lääkärilakosta I: Onko nykylakkojen dynamiikka muuttunut? (pääkirjoitus 34/2001)

”Lakko voitetaan tai hävitään julkisuudessa”, totesi lakkoja tutkinut Timo Kauppinen ensimmäisissä kommenteissaan 12.3. alkaneesta lääkärilakosta. Lääkärien lakko oli kiistatta mediatapahtuma, ihmisten huoli terveyspalvelujen häiriöttömästä toiminnasta on todellinen, minkä tiedotusvälineet tajusivat. Kritisoijat kaivoivat oitis esiin vanhat, lääkärin vaatimusten kohtuuttomuutta ja jo nykyistä hyvätuloisuutta kuvaavat löysät kliseensä. Sanat ”etuoikeutetut”, ”hyväosaiset”, ”privaattirahassa rypevät” jne. vilisivät vuoden 1984 tapaan lakkoa kritisoivassa tiedotuksessa. Toisaalta lääkärien palkkauksen todellista hyvyyttä tai huonoutta ei juurikaan yritetty asia-argumentoinnilla julkisuudessa puntaroida. Julkisessa tiedotuksessa oli koko ajan sekä lakkoon kielteisesti että myönteisesti suhtautuvaa, mutta myös asioita neutraalisti uutisoivaa, muutaman päivän välein määrältään vaihtelevaa sisältöä. Vahvalta osaltaan median suhtautuminen lääkärilakkoon oli koko ajan neutraalin asiallista. Tämä selittänee sen, että vastoin ennakko-odotuksia tiedotusvälineiden vaikutus lakon kulkuun näkyi selvästi vain kerran. Uutisköyhänä aikana kesällä HUS:n sydänkirurgian ruuhkautumisen nostaman kohun jälkeen ”vain lomailevat neuvottelijat ja valtakunnansovittelija” rummutettiin synnintuntoon ja töihin, mikä johti sovittelulautakunnan asettamiseen ja lakon keskeytykseen. Median hallinnoima julkisuus ei ainakaan tässä lakossa näytellyt niin keskeistä roolia kuin sen usein uskotaan ja myös pelätään tekevän.

HUS neuvottelee kuntien kanssa jonojen purkamisesta

Kovin nopeasti jonoja ei pystytä purkamaan, sillä työ on tehtävä lisätyönä iltaisin ja viikonloppuisin. HUS:n hallituksen mukaan kuntien kanssa tehdään kuntakohtaiset sopimukset siitä, millä tavalla ja mihin potilasryhmiin toimet ensisijaisesti suunnataan.