Sairaalahygienian erityispätevyysohjelman vaatimukset ajanmukaistettu

Suomen Lääkäriliiton koulutusvaliokunta hyväksyi kokouksessaan 15.5.2001 sairaalahygienian tarkistetut erityispätevyysvaatimukset. Alunperin erityispätevyys on perustettu vuonna 1994 Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen ja Suomen Mikrobiologit -alaosaston esityksestä. Koulutusmahdollisuuksien puuttumisen takia erityispätevyys ei ole toteutunut alunperin ajatellulla tavalla, mutta sen perustelut ovat kuitenkin edelleen olemassa, jopa vielä tärkeämpinä kuin 90-luvulla.

Arto Rantala

Parkinsonin tauti alkaa jo vuosia ennen oireita

1.6.2001 Turun yliopisto

Elina Nurmi

Alkoholin liikakäyttö horjuttaa hormonitasapainoa

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Taisto Sarkola

Verensiirtokäytännöt leikkauksissa Suomen sairaaloissa

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Leena Capraro

Ohutsuolisiirteen rakenne ja resektion jälkeinen adaptaatio

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Jouni Lauronen

Monielinvaurion arviointi, etiologia ja ennuste

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Ville Pettilä

Kampaajien iho- ja hengityselinsairauksien epidemiologiaa

1.6.2001 Helsingin yliopisto

Timo Leino

Keskosuusko hampaankolossa? (pääkirjoitus 35/2001)

Keskossynnytysten ehkäisemiseksi tarvitaankin uusia tehokkaampia keinoja. Sellainen voisi olla raskautta vasta suunnittelevien naisten infektioiden tutkiminen ja hoito. Kimmokkeen asian selvittämiseen antoi havaintomme siitä, että kohdunsuulta raskauden aikana mitattu insuliinin kaltaisen sitojaproteiinin fosforyloituneen muodon (phIGFBP-I) määrä oli suurentunut niillä naisilla, jotka synnyttivät keskosen, riippumatta siitä onnistuiko bakteerivaginoosin hoito vai ei (2). Kyseisen proteiinin ”valuminen” kohdunkaulakanavaan näytti liittyvän desiduan varhaiseen vaurioitumiseen todennäköisesti infektion pohjalta, ehkä jo ennen raskauden alkua.

Havaintoja lääkärilakosta II: Lääkärilakko ja virkaehtosopimusjärjestelmä (pääkirjoitus 35/2001)

Loppupäätelmä virkariitalautakunnan käsittelyistä lienee se, että niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta lakkojen kulkuun. Tämä viestii vahvasti siitä, että ainakin terveydenhuoltoalan järjestöissä kannetaan potilasturvallisuudesta huolta myös lakkotilanteissa. Ne eivät alun alkaenkaan rakenna sellaista työtaistelua, jossa kansalaisten henki tai terveydellinen turva joutuisi konkreettiseen vaaraan. Virkariitalautakunnan käsittely jää näin ollen kaiken kaikkiaan kovin vähämerkityksiseksi ja palvelee lähinnä työnantajapuolen julkisuustavoitteita.

Lakko laittoi monet kuviot uusiksi

– Niiden jälkianalyyseja tehtäessä on mietitty, kuinka paljon etua tai haittaa Lääkäriliitolle on kuulumisesta Akavaan. Myös äskeisen lakon aikana tuli tilanteita, joissa joutui miettimään, mikä liiton suhde Akavaan on ja kuinka paljon me Akavaa tarvitsemme erityisesti työtaisteluvaiheessa. Jotkut reaktiot eivät ehkä olleet ihan loppuun asti harkittuja eivätkä oikein ajoitettuja, Kujala kommentoi Kangasniemen lausuntoja.