Ammattitaudit laskusuunnassa Rasitussairaudet lisääntyivät, hengityselintaudit vähenivät

Työterveyslaitokselle ilmoitettiin viime vuonna neljä prosenttia vähemmän ammattitauteja tai -epäilyjä kuin vuonna 1999.

Terveydenhuollon tutkimukselle uusi ohjelma?

Terveydenhuollon järjestelmät ovat murroksessa, mutta kenen ehdoilla uusia rakenteita pystytetään? Kuinka varmistetaan rahoituspohja? Jaksaako henkilöstö? Miten terveydenhuoltotutkimus voisi olla mukana tässä muutosvaiheessa?

KuntaSuomi 2004 -tutkimus kertoi, ettei juuri mikään muuttunut Tiedonkulku kangertelee terveydenhuollossa

Perusterveydenhuollon toiminnassa ei ole pahemmin muutoksia tapahtunut, kertoo tuore KuntaSuomi 2004 -tutkimus. Aineisto perustuu 47 kunnan terveystoimesta vastaavien viranhaltijoiden vastauksiin.

Ulla Järvi

Autologiset kantasolusiirrot myeloomapotilaiden hoidossa

Autologisella kantasolusiirrolla tuetusta intensiivihoidosta on tullut tärkeä osa myelooman hoitoa. KYS-piirin aineistossa kantasolujen keräys onnistui 98 %:lta potilaista. Intensiivihoito oli yleensä hyvin siedettyä ja vakavia komplikaatioita oli vähän. 40 % potilaista oli täydellisessä remissiossa intensiivihoidon jälkeen. Kahden vuoden kuluttua kantasolusiirrosta 80 % potilaista oli elossa, mutta myelooma oli tässä vaiheessa edennyt jo puolella potilaista. Hoitomuotoa onkin syytä edelleen kehittää.

Esa Jantunen, Heikki Hallman, Maija Mikkola, Esko Järvenpää, Tuula Pulli, Taru Kuittinen, Lasse Ågren, Raija Sarkkinen, Johanna Rimpiläinen, Eija Mahlamäki, Tapio Nousiainen

Lasten virtsatieinfektioiden hoitokäytäntöjen muuttuminen

Lasten virtsatietulehdusten hoitokäytäntöjä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa selvitettiin toistamalla vuosina 1977 ja 1988 tehty lomakekysely. Hoitoajat olivat lyhentyneet ja lapsia lähetettiin kuvantamistutkimuksiin aiempaa herkemmin, mutta edelleen lähettämisessä oli turhaa viivettä. Samoin diagnostiikassa oli parantamisen varaa ja rakkopunktiota käytettiin diagnoosin varmentamiseen liian harvoin. Tulosten perusteella käytännöt olivat yhtenäistyneet ja noudattivat pääosin vallitsevia suosituksia.

Mika Junnila, Tero Kontiokari, Matti Uhari

Psykiatrian alan lääkärien työuupumus Työryhmäraportti

Suomen Psykiatriyhdistys ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistys asettivat maaliskuussa 2000 työryhmän selvittämään psykiatrian alan lääkärien työuupumusta, koska hiljattain julkaistu Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -kysely oli herättänyt huolta psykiatrian alan lääkärien jaksamisesta työssään. Uupumustyöryhmän tavoitteena on ollut laatia psykiatrian alan lääkärien työuupuneisuuden laajuudesta raportti, joka perustuu Lääkärien työolot ja kuormittuneisuus -kyselyyn sekä muihin saatavilla oleviin tietoihin. Työryhmän tehtävänä on ollut pohtia työuupumuksen tärkeimpiä selittäviä tekijöitä sekä tehdä ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi.

Jyrki Korkeila, Kirsti Kumpulainen, Juha-Matti Toivola, Päivi Rantanen, Eila Sailas, Ylermi Hillu, Saara Töyry

Sydämen vajaatoiminnan beetasalpaajahoito

Sydämen vajaatoiminnan ennustetta parantavassa lääkehoidossa pyritään yhdistämään ACE:n estäjä ja beetasalpaaja. Beetasalpaajien kuolleisuutta vähentävä vaikutus perustuu niiden kykyyn estää iskemiaa ja sympaattisen aktivaation provosoimaa apoptoottista sydänsolukuolemaa. Kaikki sydämen vajaatoiminnan hoitoon hyväksytyt beetasalpaajat, bisoprololi, karvediloli ja metoprololi, vähentävät annosriippuvaisesti kuolleisuutta, ja siksi hoidossa tulisikin tavoitella suurinta siedettyä annostasoa. Beetasalpaajat ovat kuitenkin heterogeeninen lääkeaineryhmä, eikä näillä lääkkeillä saatuja tuloksia voida yleistää kaikkiin beetasalpaajiin.

Lasse Lehtonen, Markku S. Nieminen

Ulosteinkontinenssin hoitomenetelmät

Ulosteinkontinenssin tärkeimmät syyt ovat synnytykseen liittyvät sulkijalihasvauriot, pudendaalihermon vaurio ja peräkanavan alueen kirurgiset toimenpiteet kuten peräpukama- ja fistelikirurgia. Sen lääkehoidossa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä viime vuosina. Sen sijaan vaikean ulosteinkontinenssin kirurgiset hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina. Nykyään ulosteinkontinenssipotilaan hoitoon hakeutumisen tai lähettämisen esteenä ei pitäisi olla pelko avanteesta, joskin joidenkin potilaiden kohdalla avanne voi edelleen olla hyvä vaihtoehto. Uudet hoitomenetelmät vaativat huomattavaa tietotaitoa ja resursseja. Sen vuoksi vaikeasta anaali-inkontinenssista kärsivien potilaiden hoito tulisi keskittää Suomessa vain muutamaan keskukseen.

Petri Aitola, Kari-Matti Hiltunen, Martti Matikainen

Lyhyesti: Fibrosoiva alveoliitti reumapotilailla yleisempi kuin on luultu

Reuman vakavana komplikaationa esiintyvän fibrosoivan alveolitin diagnostiikka perustui aiemmin lähes pääosin biop- siaan ja oli sen vuoksi hankalaa. Ohutleiketietokonetomo-grafian (HRCT) yleistyminen on tuonut tällekin saralle uutta, ja samalla brittien yleissairaaloissa hoidettujen 150 polikliinisen reumapotilaan tutkimus (ei siis erityisesti keuhko-oireista kärsivien) paljasti jopa 19 %:lla potilaista tämän komplikaation. Useimmilla sairauden radiologinen ilmentymä oli retikulaarista ja lähes puolella (43 %) sisälsi myös emfyseemabullia. Diagnoosin saaneista 54 %:lla kuului ritinöitä keuhkojen auskultaatiossa, 82 %:lla oli huonontunut diffuusiokapasiteetti ja vain 14 %:lla tavanomaisessa thoraxkuvassa molemminpuolisia muutoksia. Tutkijat suosittavat HRCT:n käytön lisäämistä, varsinkin jos reumapotilaalla on keuhko-oireita.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Fobian hoidon tulos säilyy pitkään

Monet kontrolloidut hoitotutkimukset kattavat lyhyen ajanjakson eikä niiden pitkäaikaisvaikutuksista ole tarkkaa tietoa. Tässä tutkimuksessa seurattiin 8 viikon altistushoidon saaneita fobiapotilaita kahden vuoden ajan. Tällöin kävi ilmi, että kliinikon ohjaamana tai itse ohjattuna toteutetulla altistushoidolla saavutettu hyvä paranemistulos säilyi vielä kaksi vuotta intervention jälkeenkin. Usein kuultu väite, että behavioraaliseen terapiaan perustuva paraneminen olisi tilapäistä, ei näytäkään pitävän paikkaansa.

Raimo Kr Salokangas