Yleislääkärikonsulttitoiminta Helsingissä

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön ja koordinaation tarve on lisääntynyt 90-luvulta lähtien. Hoitoketjujen muodostamisesta ja hoitokäytäntöjen yhtenäistämisestä on tullut yhä tärkeämpää. Helsingissä alkoi vuonna 1998 terveysasemien kehittämisprojekti (terveysasemaprojekti), jonka yhtenä tavoitteena oli parantaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Tässä yhteydessä haluttiin kokeilla yleislääkärikonsulttitoimintaa ja sen mahdollisuuksia Suomessa. Kokeilu alkoi maaliskuussa 1999 ja jatkui vuoden 2000 helmikuun loppuun.

Eeva Ketola, Jaana Mäkelä, Erik Hagman, Outi Kupiainen

Puhtauden tuottaminen osa tautien vastaista taistelua - hygienian historiaa jäljittämässä

Artikkelissa tarkastellaan puhtauden merkitystä sekä osana tautien vastaista taistelua ja terveyden edistämistä yhteiskunnassa että osana sairaalatoiminnan kehitystä ja tämän kehityksen mahdollistumista. Tarkastelun kohteena on kehityksen varhaishistoria. Tarkastelun keskiössä on lääkärin rooli tässä kehityksessä.

Kristiina Alppivuori

Lääkäripäivät 2001: Lääkärien Kulttuuriseuran kesän 2000 akvarellikurssin näyttely

Lääkärien Kulttuuriseuran kesäiset akvarellikurssit pidettiin Ristiinan Himalansaaressa sijaitsevassa Sinisen Saimaan Taideinstituutissa. Himalansaaren vanha kulttuurimaisema ympäröivine vesineen onkin paras mahdollinen ympäristö akvarellikurssien järjestämiseen: inspiroivat rannat ja metsät, Astuvansalmen kalliomaalaukset, kirkas Yövesi, paikoilleen pysähtynyt kylätunnelma, kukkaniityt, heinäpellot - kaikki ikään kuin tarjoutuvat malliksi.

Pirkko-Liisa Topelius

Matti Äyräpään perustama kauppaliike 100 vuotta

Kirjoittajat ovat oikeassa todetessaan esipuheessa, että Suomalaisen terveydenhuollon historian tärkeä palanen on tullut säilöttyä kansien väliin. Kirjaa lukiessaan saa hyvän kuvan niistä vaikeuksista, jotka ovat mukana perustamisesta lähtien pienen kauppaliikkeen kehittymisessä monikansalliseksi yritykseksi.

Risto Lappi

Etyleeniglykoli yskänlääkkeessä

Suomen Lääkärilehdessä referoitiin (SLL 9/2001 s. 1018) WHO Bulletinia aiheena etyleeniglykolin virheellinen käyttö yskänlääkkeessä Intiassa. En tiedä, onko etyleeniglykoli oikeasti ollut syypää yskänlääkemyrkytykseen Intiassa, mutta kun artikkelissa väitettiin myös Haitin ja Nigerian myrkytysten aiheutuneen etyleeniglykolista, alkoi epäilyttää.

Asko Aalto

Suomen urheilulääketieteen tasosta

Sen enempää puuttumatta tunnettuihin tapahtumiin Lahden MM-kisojen yhteydessä sopii kysyä, minkälainen on Suomen urheilussa toimivien lääkäreiden koulutus- ja tietotaso. Toimiessani erikoislääkärikoulutusta suunnitelleen toimikunnan puheenjohtajana vastustin erikoisalan ottamista mukaan erikoislääkärikoulutukseen, koska erikoisala ei ole millään tavalla edistänyt suomalaista lääketieteen tutkimusta ja hoitoa. Näkemykseni on nyt osoittautunut oikeaksi. En tunne kovinkaan yksityiskohtaisesti alan koulutuksen sisältöä, vaikka Helsingissä ala kuuluu kirurgian osastoon, jonka johtaja olen kliinisessä laitoksessa. Mutta voin todeta, että jokainen kunnon koulutuksen saanut erikoislääkäri tietää, että sellaiset suurimolekyyliset aineet, kuten hydroksietyylitärkkelys (HES), varastoituvat elimistön makrofageihin ja Kupfersoluihin, joista ne vapautuvat hitaan hydrolyysin jälkeen. Pitäisi myös ymmärtää, että HES on elimistölle vieras aine, joka on helppo mitata.

Juhani Ahonen

Mikä raunioittaa erikoissairaanhoitoa?

Jouduimme pakosta työtaisteluun hetkellä, jolloin ympäröivä yhteiskunta alkoi selkeästi ymmärtää julkisen terveydenhuollon henkilöstön työolosuhteiden ja palkkarakenteen epäkohtia.

Olli Meretoja

Lyhyt historiikki: Miten lakkoon päädyttiin

Lääkärien tyytymättömyys palkkakehitykseensä on jatkuvasti kasvanut ja Lääkäriliitto on ollut viime neuvottelukierroksilla useamman kerran lähellä työtaistelua. Nyt paineet jäsenistön keskuudessa ovat nousseet niin suuriksi, että lakko oli ainoa vaihtoehto. Työtaistelulla halutaan paitsi saada palkkaus kuntoon myös kiinnittää huomiota koko julkisen terveydenhuollon ongelmiin.

Marit Henriksson

Selvä enemmistö valmis maksamaan 10 prosenttia tai suuremmankin korotuksen

Kansalaiset ovat valmiita antamaan lääkäreille selvästi suuremmat palkankorotukset kuin kuntatyönantajan edustaja KT tarjosi. Tämä käy selville Suomen Gallupin Väli-Suomen sanomalehdille tekemästä mielipidemittauksesta. Sen mukaan 80 prosenttia kansalaisista oli sitä mieltä, että kuntien lääkäreille olisi sopiva palkankorotustaso vähintään 10 prosenttia.

Mika Vehkasaari

Ministeri Erkki Tuomioja: Terveydenhuollon palkkakorjaukset perusteltuja

- Terveydenhuoltoalan henkilöstön työtä leikkaukset ovat jo aivan liikaa raskauttaneet ja palkkakorjauksiinkin on kertynyt perusteltuja paineita kaikilla tasoilla, toteaa ulkoministeri Erkki Tuomioja internet-sivuillaan.