76146 osumaa

Huumepikatestien luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi virtsa- ja sylkinäytteistä

Huumepikatestaus huumeiden käytöstä epäiltyjen virtsasta tai syljestä tehdään usein päivystyksenä. Testin suorittaja voi olla muu kuin terveydenhuollon ammattilainen, esim. poliisi tai vanginvartija. Hyvän testin ominaisuuksiin kuuluvat luotettavuus, helppo testaustapa ja selkeä tulkittavuus. Tutkimuksessa mukana olleiden virtsatestien keskimääräinen oikeellisuus oli 96 %, sensitiivisyys 92 % ja spesifisyys 98 %. Sylkitestit sen sijaan olivat huomattavasti epäluotettavampia ja ovat vielä kehitysvaiheessa. Positiivisen pikatestin tulos tulee lopullisesti varmistaa myös akkreditoidussa huumelaboratoriossa.

Marielle Grönholm, Aila Leino, Jukka Saarimies, Pirjo Lillsunde

Paniikkihäiriö - kliininen kuva, kulku, ennuste ja lääkehoito

Paniikkihäiriö on pitkäaikainen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä. Siihen liittyy usein masennusta, muita ahdistuneisuushäiriöitä, persoonallisuushäiriöitä tai somaattisia sairauksia. Hoitomuodot ovat kehittyneet vilkkaan tutkimuksen ansiosta. Ensisijaishoitona käytetään nykyisin serotoniinin takaisinoton estäjiä ja kognitiivista psykoterapiaa.

Ulla Lepola

Lyhyesti: Unenaikaiset hengityshäiriöt ja kardiovaskulaariset sairaudet

Tutkimustulokset osoittavat, että oireettomat unenaikaiset hengityshäiriöt ovat yleisiä, mutta vasta oireiset hakeutuvat hoidon piiriin. Kuitenkin nykytietämyksen mukaan juuri oireettomiin riskipotilaisiin tulisi puuttua; niihin joilla on jo todettu sydäntauti, joilla on useita riskitekijöitä tai jotka ovat lihavia. Seulontaan tosin tarvitaan vielä luotettavia menetelmiä ja hoitoon sovittuja kriteereitä. Nämä faktat todetaan tuoreessa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa ja sen pääkirjoitusarvioinnissa. Joka tapauksessa unen häiriintyminen hengitysongelmineen näyttää siis lisäävän mm. sydämen vajaatoiminnan ja aivohalvauksen riskiä.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Siprofloksasiini potentoi metadonin vaikutuksia

42-vuotiaalla naisella oli krooninen suoliston pseudo-obstruktio (Ogilvien oireyhtymä), ja se aiheutti hänelle kovia tuskia. Kipuun hän oli käyttänyt metadonia päivittäin 6 vuoden ajan. Urosepsikseen aloitettiin siprofloksasiinilääkitys 750 mg kahdesti päivässä. Tämän jälkeen potilas kävi uneliaaksi ja sekavaksi. Myöhemmin potilas joutui uudelleen siprokuurille ja sama toistui; tällä kertaa tarvittiin naloksoniruiske, jottei hengitys vallan pysähtyisi. Taustalla on ilmeisesti CYP-järjestelmän tasoinen siprofloksasiinin aiheuttama inhibitio, joka hidastaa metadonin metaboliaa. Vaikka kuvattu lääkeyhdistelmä lienee harvinainen, on hyvä pitää mielessä tämänkin interaktion mahdollisuus, koska se on ilmeisen vaarallinen.

Robert Paul

Ääreisveren kantasolusiirto luuytimensiirtoa parempi

Luuytimensiirrolla pyritään palauttamaan verisyöpäpotilaan verentuotanto mahdollisimman pian luuydintä tuhoavan (myeloablatiivisen) sytostaatti- tai sädehoidon jälkeen. Nyttemmin on menetelmän kilpailijaksi noussut terveen luovuttajan ääreisverestä eristettyjen kantasolujen käyttö samaan tarkoitukseen. Amerikkalaiset ovat tehneet vertailevan tutkimuksen sen selvittämiseksi, kumpi menetelmä on parempi.

Robert Paul

Formoteroli terbutaliinia tehokkaampi tarvittaessa otettavana astmalääkkeenä

Kansainväliset suositukset kannustavat säännölliseen pitkävaikutteisen sympatomimeetin käyttöön inhalaatiosteroidin ohella, jos astma ei pysy kurissa pelkällä steroidilla. Mikä on pitkävaikutteisen sympatomimeetin asema tarvittaessa otettavana avaavana lääkkeenä? Farmakologisesti esimerkiksi formoteroli sopisi tähän hyvin, koska sillä on pitkän keston lisäksi nopea vaikutuksen alku, ellei sitten vaikutuksen pitkä kesto tee kepposia sivuvaikutusten muodossa.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030