Verisuonisairauksien riskitekijät eivät ennakoi vanhuksen masennusta

Verisuonisairauksien on oletettu aiheuttavan iäkkäille ihmisille masennusta. Vähemmän tiedetään verisuonisairauksien riskitekijöiden merkityksestä depression synnylle. Englantilaisessa väestötutkimuksessa tutkittiin tätä yhteyttä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Pieni annos diatsepaamia ei haittaa surureaktiota

Lääketiede on täynnä erilaisia uskomuksia. Usein toistetun väitteen mukaan bentsodiatsepiinien käyttö estää normaalin surureaktion. Asiaa tutkittiin antamalla puolisonsa menettäneille satunnaistetussa kaksoissokkokokeessa joko diatsepaamia (maksimi 6 mg/vrk) tai lumelääkettä. Ryhmien kesken ei tullut esiin eroja menetysreaktiota mittaavassa kyselyssä 6 kuukauden seurannassa. Bentsodiatsepiineilla ei ollut negatiivista eikä positiivista vaikutusta surureaktioon. Menetyksen kohdatessa pientä bensodiatsepiinilääkitystä ei siis tarvitse välttää siinä pelossa, että sillä olisi haitallista vaikutusta itse surureaktioon.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Astmakuoleman yhteys liialliseen beeta-agonistihoitoon ja PEF-mittausten laiminlyöntiin

Australialaiset tutkivat 89:n astmaan kuolleen potilaan ja 322:n astmakohtauksen vuoksi sairaalassa olleen verrokin tietojen pohjalta, oliko mm. beeta-agonistien runsaalla käytöllä yhteyttä fataaliin astmaan. Astmaan kuolleiden todettiin käyttäneen PEF-mittaria harvemmin kuin verrokit. Kirjallisten hoito-ohjeiden havaittiin vähentävän astmakuoleman riskiä 70 %. Salbutamolin pitoisuudet veressä olivat astmaan kuolleilla 2,5-kertaisia verrokkien arvoihin nähden, mikä kuvastaa liikakäyttöä kohtaustilanteessa. Toisaalta oraalisten steroidien käyttö astman vaikeutumisvaiheessa vähensi kuoleman riskiä peräti 90 %. Kaikki nämä myönteiset vaihtoehdot ovat asioita, joita Suomessa on korostettu vuosia. Ehkä siinä on syy hyviin tilastoihimme.

Hannu Puolijoki

Tietoja erityiskorvaukseen oikeuttavien kansantautien potilasmääristä vuonna 2000

Kelan erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden rekisteriin perustuva tietokanta päivitettiin helmikuun alussa vuoden 2000 loppua kuvaavilla tiedoilla. Lähes kaikkien rekisteriin kuuluvien kansantautien potilasmäärät ovat kasvaneet, ja kohonnut verenpaine on edelleen taudeista selvästi suurin. Sepelvaltimotautia sairastavien määrä kasvoi yli 8 000 potilaalla, ja välimatka toisena olevaan astmaan lyheni parilla tuhannella. Sydämen vajaatoiminta on jatkanut vähenemistään.

Timo Klaukka

Vanhoista konsteista ja vähän uudemmistakin

Korvasärystä ulvova lapsi on tuttu vierailija yleislääkärin ja pediatrin vastaanotolla. Parasenteesin nimeen ei enää vannota otiitin hoidossa, mutta onko uutta näkyvissä tämän riesan hoidossa tai estossa? Muutkin vanhoihin infektiorohtoihin liittyvät asiat ovat näin talvikautena Octopuksen lonkeroissa.

Julkisesti sairas

Julkinen sairastaminen on muotia. Sairaudet vuoronperään vyöryvät julkisuuteen, eilen pääsivät esille työnuuvuttamat ja masentuneet, tänään ovat vuorossa syöpään sairastuneet ja huomenna jonkun muun taudin vaivaamat. Mutta julkinen sairastaminen on myös pulmallista. Yhtäältä julkisuus on hyvä. Psyykkisiin sairauksiin liittyvä salailu ja häpeä kenties hieman laantuvat julkisten masennustunnustusten myötä. Kun nimettömien lukujen rinnalla ääneen pääsevät oikeat ihmiset, inhimillisestä hädästä tulee todellisempaa. Tilastot vanhustenhuollon puutteista eivät kosketa läheskään yhtä paljon kuin omaisten kertomukset lähes heitteille joutuneista vanhuksista.

Sinikka Torkkola

Ketkä käyvät yksityislääkärissä?

Yksityislääkärin vastaanotolla käyntien osuus kaikista sairauden vuoksi tehdyistä avohoidon vastaanottokäynneistä on nykyisin vajaa viidennes. Näitä palveluja käytetään eniten pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, mutta käyttäjiä on kaikissa Suomen kunnissa. Tuloiltaan ylimpään viidennekseen kuuluvien henkilöiden osuus käynneistä on vähän alle 30 %, eli kävijöiden selvä enemmistö tulee muista tuloluokista.

Timo Klaukka, Timo Maljanen

Kävikö oikeus? HYKS:n sisäilmapoliklinikan oikeudenkäyntilausuntojen kohtalo

Vuosina 1995-1998 neljäkymmentäkolme perhettä sai HYKS:n Iho- ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikan asiantuntijapaneelin hyväksymän oikeudenkäyntilausunnon. Vuoden 1999 lopussa näistä 13 tapausta oli päätöksessä, 13 kesken ja 17 ei ollut kuitenkaan johtanut oikeudenkäyntiin. Päättyneistä tapauksista neljä oli johtanut toivottuun tulokseen. Viisi perhettä oli saanut haluamansa tuloksen ilman oikeudellisia toimia. Lopuilla 34 perheellä tulos oli vähemmän tyydyttävä tai prosessi oli kesken. Kysely osoitti, että mielummin kannattaa sovitella kuin riidellä oikeudessa. Oikeudenkäynti koettelee perheen psyykkisiä ja taloudellisia voimavaroja.

Sirkka-Liisa Piippo, Helena Mussalo-Rauhamaa, Kimmo Sarekoski, Tari Haahtela

Yli 75-vuotiaiden vanhusten yksityisten ja julkisten lääkäri- ja kotipalvelujen käyttö

Kuopiossa on selvitetty 75 vuotta täyttäneiden sairauksia ja toimintakykyä sekä palvelujen käyttöä ja tarpeita. Osana Kuopio 75-tutkimusta selvitettiin vanhusten yksityisten ja julkisten lääkäri- ja kotipalvelujen käyttöä. Tutkimukseen osallistuneista 40 % oli käynyt yksityislääkärin vastaanotolla edeltäneen vuoden aikana ja 79 % julkisen terveydenhuollon lääkärin vastaanotolla. Palvelun valinta ei ollut yhteydessä vanhuksen toimintakykyyn, tuloihin tai varallisuuteen. Sen sijaan julkisen kotipalvelun asiakkaista suurempi osa oli heikompikuntoisia ja pienituloisia kuin yksityisen kotipalvelun asiakkaista.

Sari Rissanen, Terhi Rahkonen, Kaija Hämäläinen, Aija Vatanen, Ulla Eloniemi-Sulkava, Raimo Sulkava

Kirje Yhdysvalloista

Sepelvaltimotaudin riskin arvioimiseen on etsitty uusia merkkiaineita kolesterolin ja homokysteiinin rinnalle, varsinkin kun seerumin kolesterolipitoisuus on suurentunut alle puolella sydäninfarktipotilaista. New England Journal of Medicinessä julkaistiin lokakuussa kaksi tutkimusta uusista ennusmerkeistä. Ruotsalaistutkimuksessa tarkasteltiin mm. troponiini T:n ja CRP:n merkitystä vaaran mittareina, skottitutkimuksessa puolestaan lipoproteiiniin liittyvää fosfolipaasi A2:ta

Tuula Fabrizio