Lääkärien täydennyskoulutukselle arviointineuvosto

Arviointineuvosto luo täydennyskoulutuksen laatukriteerit ja päättää niiden pohjalta koulutustilaisuuksien ja koulutuksen järjestäjien hyväksymisestä. Neuvosto arvioi lääkärien täydennyskoulutustarpeita, seuraa täydennyskoulutuksen toteutumista ja kehittää sitä laatukriteeristön pohjalta. Arviointineuvosto pitää myös yhteyttä alan kansainvälisiin täydennyskoulutuksen organisaatioihin.

Sähköpostin käytöstä lääkärin ja potilaan yhteydenpidossa on keskusteltava

Luonnos suomalaiseksi ohjeeksi sähköpostin käytöstä potilas-lääkärisuhteessa on julkaistu myös Lääkäriliiton uudella etiikka-aiheisella keskustelutaululla (http://www.fimnet.fi/cgi-cug/bb/bin/main?show_conf:Etiikka), josta löytyvät myös alkuperäinen englanninkielinen versio sekä telelääketiedettä koskevat ohjeet.

ASA auttaa sairasta sydäntä – entä tervettä? (pääkirjoitus SLL 8/2002)

Vastikään julkaistun meta-analyysin perusteella ASA-hoidon hyödyllisyys on riippuvainen sydän- ja verisuonitautien vaaran asteesta (5). Viiden suuren primaaripreventiotutkimuksen perusteella ASA vähensi viidessä vuodessa sepelvaltimotaudin ilmaantumista yli neljänneksellä, mutta ei vaikuttanut aivoinfarktien määrään eikä kokonaiskuolleisuuteen. Ikävä kyllä hoito aiheutti myös maha-suolistovuotoja ja lisäsi aivoverenvuotoja. Selvimmin hyötyä ASA-hoidosta saavat potilaat, joiden sepelvaltimotaudin vaara viiden seuraavan vuoden aikana on yli 3 %. On kuitenkin otettava huomioon, että arvio on tarkin 40–75-vuotiaiden miesten ryhmässä, ja mm. naisten ja erilaisten alaryhmien (verenpainetauti, diabetes) hyödyn ja haitan arviointi on epävarmempaa. Jos sepelvaltimotautivaara on pieni, ASA-hoito saattaa olla jopa vahingollista (5).

Ohjelmatyöstä lisätehoa terveydenhuollon toimintaan? (pääkirjoitus SLL 8/2002)

Keskeisin ja jossain määrin omaperäinen on työryhmän ehdotus, jonka mukaan kunnissa tulisi aloittaa mittava alueellinen terveyspalvelujen ohjelmatyö. Tuloksia tästä työstä edellytetään saatavan jo vuoden 2003 loppuun mennessä. Ohjelmatyössä tulisi laatia erityisvastuualueittain sairaanhoitopiiri-, terveydenhuoltoalue/piiri- ja kuntatason käsittävä ohjelma, jolla tulisi sovittaa yhteen eri toimijoiden palvelukapasiteetti nykyistä paremmin. Paremmasta yhteensovittamisesta seuraisi hoidon tehostuminen. Selvityshenkilöt ovat varmasti lähtökohtaisesti oikeassa, että vapaaehtoisuuden pohjalta asiassa ei tapahdu mitään. Velvoite on annettava vähintään asetustasoisella määräyksellä, jota ryyditettäisiin valtion maksamalla kehittämishankerahoituksella.

Rikosuhripäivystykseen yhä enemmän soittoja

Puhelinpäivystäjien vastaanottamista puheluista noin neljäsosa liittyi parisuhdeväkivaltaan ja 14 prosenttia seksuaaliseen väkivaltaan. Yli kolmasosa soitoista liittyi muihin väkivaltarikoksiin ja henkiseen väkivaltaan. Seitsemän prosenttia yhteydenotoista koski omaisuusrikoksia. Rikoksen uhri voi saada Rikosuhripäivystyksestä myös henkilökohtaisen tukihenkilön. Viime vuonna tukihenkilöt auttoivat 547:ää uhria.

Lääninhallitukset seuraavat tiedonkulkua terveydenhuollossa

– Kun järjestelmä ei tältä osin toimi, hoitoketju katkeaa ja potilaan hoidon laatu voi kärsiä, sanoo lääkintöneuvos Risto Pomoell sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Soininvaara vierastaa jättipiiriä

Soininvaaran mukaan sairaanhoitopiirien määrän vähentämisen vaihtoehto on se, että pohjoisen sairaanhoitopiirit ottaisivat suuremman vastuun perusterveydenhuollosta. Soininvaara kommentoi piirien yhdistämistä eduskunnan suullisella kyselytunnilla.

AIDS on maailmanhistorian tuhoisin epidemia

– AIDS on yksi yhteiskunnallisen kehityksen ja vakauden tärkeimmistä uhkista maailmassa. Se on aiheuttanut jättiläismäisesti enemmän kuolemia ja tuhoa kuin kaikki 20 viime vuoden luonnonkatastrofit yhteensä, toteaa WHO:n AIDS-ohjelman johtaja Peter Piot.

Sopiva määrä päteviä terveydenhuollon ammattihenkilöitä oikeita töitä tekemässä

Terveydenhuollon tulevaisuusprojektin työryhmien ehdotukset ovat olleet arvioitavana kuukauden ajan. Laskentatavasta riippuen ehdotuksia on runsaat sata, ja niiden joukosta projektin johtoryhmän on tarkoitus jalostaa pieni joukko ehdotuksia esiteltäväksi konsensusseminaarissa 9.4.2002. Viiden työryhmän ehdotuksista keskeiset liittyvät ehdottomasti terveydenhuollon rahoitukseen. Saadaanko lisäystä ehdotuksen mukaisesti 3,5 % vuositasolla tämän vuosikymmenen aikana, on keskeisen tärkeä edellytys kaikkien muiden hankkeiden edistämiselle. Rehtori Matti Uusituvan ja terveysjohtaja Riitta Simoilan raportti työvoiman tarpeesta ja keskinäisestä työnjaosta, työolosuhteiden kehittämisestä ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä sisältää lukuisia kehittämisehdotuksia. Tämän työryhmän aihepiiri on läpikäyvä koko terveysprojektissa. Vaikka rahoitus ja palvelurakenteet olisivat kunnossa, ei järjestelmä toimi ilman ammattitaitoista ja työssä viihtyvää henkilöstöä.

Hannu Halila

Rätt arbete för rätt antal kompetenta yrkespersoner inom hälso- och sjukvården

Förslagen från arbetsgrupperna inom hälso- och sjukvårdens framtidsprojekt har varit föremål för bedömning under en månads tid. Beroende på hur man räknar är det meningen att projektets ledningsgrupp ur drygt hundra förslag skall vaska fram ett litet antal som presenteras vid ett konsensusseminarium 9.4.2002. Bland förslagen från de fem arbetsgrupperna fokuserar de centrala obetingat på hälso- och sjukvårdens finansiering. Att man såsom föreslagits beviljas ett tillskott på 3,5 % per år under innevarande decennium är en absolut förutsättning för att kunna gå vidare med alla andra projekt. Rektor Matti Uusitupas och hälsodirektör Riitta Simoilas rapport om behovet av arbetskraft och inbördes arbetsfördelning, utveckling av arbetsmiljön och anordnande av kompetenshöjande utbildning innehåller ett stort antal förslag till utveckling. Arbetsgruppens tema löper som en röd tråd genom hela hälsoprojektet. Även om man kan säkra finansiering och servicens uppläggning är systemet värdelöst utan kompetent personal som trivs med sitt arbete.

Hannu Halila