Lyhyesti: Astmaan sairastuvat herkistyvät jo nuorina

Britit seurasivat peräti 22 vuoden ajan vuonna 1976 syntyneitä 100 lasta sen suhteen, miten käy herkistymisen allergeeneille ja puhkeaako astmaa. Vähintään toinen lasten vanhemmista oli atoopikko. Tutkimuksia tehtiin esikouluiässä sekä 11 ja 22 vuoden iässä. Vinkuminen ja atopia yleistyivät iän myötä, ja aikuisina 25 % sairastikin kriteerien mukaan astmaa. Jos 11 vuoden iässä oli vinkumista, se myös yleensä pysyi jatkossa. Astmaan sairastuneista 60 %:lla oli ollut kahden vuoden iässä siitepölyallergiaa, myöhemmin oli todettavissa myös keuhkoputkien hyperreaktiviteetti. Ruoka-aineyliherkkyys vauvaiässä ennusti myöhempää siitepölyherkkyyttä. Aikuisina astmaan sairastuvilla todetaan siis herkistymistä ja muutoksia hengitysteiden toiminnassa jo varhain.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Simpanssin ja ihmisen genomeissa eroja uskomattoman vähän

Geenien tasolla yhtäläisyytemme simpanssien kanssa on 98-99 %:n luokkaa. Ihmisyyden geneettisten perusteiden etsiminen on saanut uutta potkua ihmisen perimän alustavan kartoituksen valmistuttua pari vuotta sitten. Japanilainen tutkijaryhmä vertasi lähes 80 000:n mitaltaan vaihtelevan geenialueen samankaltaisuutta ihmisellä ja simpanssilla. Eroja löytyi ai- noastaan kromosomissa 21 sijaitsevista kahdesta suuresta geeniryhmästä. Tietomme geenien yhteistoiminnasta ja säätelystä ovat vielä liian puutteelliset ihmisyyden geneettisen perustan ymmärtämiseksi. Tuskin geeneistä kovin paljoa apua tämän asian ymmärtämiseen tullaan koskaan saamaankaan.

Matti Viljanen

CRP poimii kuumeisten lasten vaikeat bakteeri-infektiot

Mykkä kuume eli kuume, jolle ei kliinisessä tutkimuksessa löydy selitystä, on pikkulapsilla tavallinen lääkärissäkäynnin syy. Miten löytää näistä lapsista ne, joilla kuumeen syynä on sairaalahoitoa vaativa bakteeri-infektio? Amerikassa tutkittiin 77 lastentautien ensiapupoliklinikalle tuotua 1-35 kuukauden ikäistä lasta, joilla oli ollut selittämätöntä yli 39 asteen kuumetta yhdestä tunnista viikkoon. Kaikilta lapsilta tutkittiin kliininen oirepisteytys, CRP, leukosyyttien kokonaismäärä ja neutrofiilien absoluuttinen määrä, veriviljely, virtsanäyte ja tarvittaessa thoraxröntgenkuva. Neljältätoista (18 %) löytyi invasiivinen bakteeri-infektio, joko virtsatieinfektio (6), pneumonia (4) tai pneumokokkisepsis (5).

Marjo Renko

Ahdistuneilla amygdala yliregoi, masentuneilla alireagoi

Aistien välityksellä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyneiden ärsykkeiden tunnemerkitysten arvioinnin on ajateltu tapahtuvan amygdalassa eli mantelitumakkeessa; mm. kasvojen ilmeiden tulkinta voi liittyä amygdalan toimintaan. Toisaalta amygdalan stimulaatio johtaa voimakkaisiin pelko- ja ahdistusreaktioihin, joten sillä voi olla yhteyttä myös ahdistuneisuushäiriöihin. Näitä ilmiöitä tutkittiin ahdistuneilla, masentuneilla ja terveillä lapsilla.

Raimo Kr Salokangas

Äidin HIV-lääkehoidosta vastasyntyneelle hermoston toiminnan muutoksia

HIV-positiivisen äidin tehokas lääkehoito ehkäisee infektion tarttumista lapseen perinataalikaudella ja synnytyksen aikana. Erityisen tärkeänä pidetään raskauden lopulla annettua antiretroviraalista hoitoa, jolla infektioriski vähenee alle 5 %:iin.

Pertti Kirkinen

Kuolleitten kertomukset

Olen odottanut, että joku asiantuntija tarttuisi tähän aiheeseen, mutta kuoleman eksperttejä ei taida olla. Kyse on kiinnostavasta ilmiöstä, kuoleman kokemisesta, josta manan rajoilta palanneet kertovat. Hollantilaiset tekivät oikein järjestelmällisen tutkimuksen, jossa kysyttiin yli 300 elvytetyn sydänpotilaan muistikuvia heti, kun he pystyivät kysymyksiin vastaamaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Vasenpainotteinen prefrontaalinen valkean aineen aivoinfarkti johtaa depressioon

Depressio on yleinen aivoinfarktin komplikaatio. Suomalaiset tutkijat tekivät 275 potilaalle 3-4 kuukautta aivoinfarktin jälkeen standardoidun kliinisen haastattelun ja aivojen magneettikuvauksen. Potilaista 40 %:lla oli kliininen depressio. Depressiopotilailla oli useita ja laajoja infarkteja otsalohkon subkortikaalisella alueella - vasemmalle painottuen - ja erikseen tyvitumakkeista caudatuksen ja pallidumin alueella sekä capsula internan genu-osassa. Infarktien määrän ja koon suhteen ei eroja ollut. Depression kannalta aivoinfartien suuruus sinänsä ei siis ole niin ratkaiseva kuin niiden paikka. Vasemmanpuoleiset otsalohkon subkortikaalisten valkean aineen infarktit näyttävät johtavan erityisen usein depression puhkeamiseen.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Astmapotilailla uloshengitysilma lämpimämpää

Astmaatikoilla on todettu limakalvon verisuoniston lisääntymistä, ja lämmönhukan mittaamisesta veikataankin uutta limakalvojen inflammaation asteen testiä. Englantilaiset havaitsivat 18 astmaatikon ja 16 verrokin vertailussa, että hypoteesi on tutkimisen arvoinen, sillä lämpöeroa todettiin. Mielenkiintoista on myös, että inhaloitu salbutamoli ei nostanut astmaatikkojen hengitysilman lämpötilaa, mutta verrokeilla nosti. Tämän tutkijat epäilevät johtuvan siitä, että hengitysilman lämpötilan nousu kuvastaa bronkiaalista verenkiertoa. Jäämme odottamaan ehkäpä helsinkiläisiltä hengitysfysiologeilta uutta mittausmetodia kliiniseen käyttöön.

Hannu Puolijoki

Maailman lääkevuosi 2001 täynnä tapahtumia

Vuonna 2001 tuli länsimaissa ja Japanissa käyttöön 36 uutta lääkeainetta. Niiden joukossa oli muutama tärkeä innovaatio vaikeiden sairauksien hoitoon. Toisaalta useita lääkkeitä jouduttiin vetämään pois käytöstä haittavaikutusten vuoksi. Lääkkeiden tuotantoa ja kauppaa säätelevässä lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa tapahtui muutoksia ja bioterrorismin uhka tuli mukaan kuvaan. Maailman lääketuotannon ja kaupan johdossa pysyi lääketehtaiden järjestys lähes samana. Megafuusiot eivät jatkuneet entiseen tahtiin, mutta muutamia merkittäviä fuusioita tapahtui Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

EU:n lääkkeet bioterrorismitaudeissa

Euroopan lääkearviointivirasto (EMEA) Lontoossa on julkaissut yhdessä lääkevalmistekomitean (CPMP) ja EU:n komission kanssa ohjeet torjuntahoidoista bioterroristihyökkäyksien varalta. Pernaruton hoitoon suositellaan ensisijaisesti siprofloksasiinia, ofloksasiinia ja levofloksasiinia, mutta doksisykliini, penisilliini ja amoksisilliini ovat myös joskus vaihtoehtoja. Paiseruton ja tularemian ensihoitoja ovat streptomysiini ja gentamysiini, mutta myös fluorokinolonit voivat tulla kyseeseen. Isorokon ehkäisee tai sitä lievittää rokotus, jos se suoritetaan neljän päivän kuluessa tartunnasta. Varhaista diagnoosia vaikeuttaa 12-14 vuorokauden itämisaika. Antibiootit auttavat vain sekundaari-infektioissa. Virusperäisissä verenvuototaudeissa, kuten Ebolassa, on joskus saatu tuloksia ribaviriinilla. Botulismin hoitoon kuuluvat botuliniumtoksiinit.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä