Hyötyä ja iloa jäsenpalveluista

Ammattiliiton jäsenyys on kohtalainen itsestäänselvyys tänä päivänä. Jäsenyyteen kuitenkin kuuluu, että siitä on hyötyä myös perinteisten etujen, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja liiton lehden, lisäksi. Kyseessä on päivän trendi. Helsingin Sanomien Talous & työ -sivut uutisoivat vastikään näyttävästi ammattijärjestöjen intensiivisestä kehittelyvaiheesta. Lääkäriliitto on ajan hermolla: jäsenpalveluiden kehittämiseksi perustettiin työryhmä vuonna 2001.

Outi Aikio

Hallituksen kokous 28.2.2002: Liitolta kielteinen kanta reseptilääkkeiden yleisölle suunnatun mainonnan osittaiseen vapauttamiseen

Lääkäriliiton hallitus otti viime kokouksessaan kantaa EU-komission ehdotukseen, joka koskee reseptilääkkeiden mainontaa suoraan kuluttajille. Hallitus totesi kokouksessaan, että Lääkäriliitto suhtautuu jyrkän kielteisesti komission ehdotukseen yleisölle suunnatun mainonnan osittaisesta vapauttamisesta.

Mika Vehkasaari

Styrelsenytt den 28 februari Läkarförbundet stöder inte direktreklam till allmänheten om receptmediciner

Styrelsen har tagit ställning till EU-kommissionens förslag om reklam för receptbelagda läkemedel direkt till konsumenterna. Läkarförbundet säger bestämt nej till kommissionens förslag om att delvis avreglera reklamen för receptbelagda läkemedel till allmänheten. Däremot stöder förbundet tanken på preciserad information till allmänheten om olika behandlingar och om läkemedel som ansluter sig till behandlingen.

Akavan työvaliokunta: Terveydenhuollon rahoituksessa kunta liian pieni yksikkö

- Terveydenhuollon rahoitustasoa on nostettava. Tämä edellyttää paitsi valtion panostuksia myös terveydenhuollon rakenteisiin muutoksia. Terveydenhuollon rahoittajayksikön kokoa tulee kasvattaa, sillä korostetun kuntakohtainen päätöksenteko kiihdyttää eriarvoistumista palveluiden saatavuudessa, toteaa Akavan työvaliokunta kannanotossaan.

Tutkimus: Työhyvinvointi pitkäjänteisen kehittämistyön tulosta

Hyvää tasoa oleva työhyvinvointi ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen kehittämisen tulosta. Työhyvinvoinnin parantaminen onnistui parhaiten niissä työpaikoissa, joissa hyvät käytännöt oli omaksuttu osaksi normaalia toimintaa. Tämä käy ilmi maan hallituksen Työssä jaksamisen ohjelman teettämästä tutkimusraportista Työhyvinvointi ei ole sattumaa.

Mika Vehkasaari

Jäsenistö

Kuopion yliopiston iho- ja sukupuolitautien apulaisopettajan virkaan LT Ilkka Harvima ajalle 1.3.2002-28.2.2007.

Sian keuhkonsiirteen varhaisen toimintahäiriön farmakologinen manipulaatio

30.11.2001 Helsingin yliopisto

Tiina Vainikka

Puudutus ja sedaatio silmäkirurgiassa

1.12.2001 Helsingin yliopisto

Helena Kallio

Skitsofrenialle altistavia geneettisiä riskitekijöitä

1.12.2001 Helsingin yliopisto

Jesper Ekelund

Uskomuslääkintää ja täydentäviä hoitoja (pääkirjoitus SLL 10/2002)

Uskomuslääkinnän syvempi tarkastelu voi opettaa jotain oleellista myös lääkärin toimesta, ainakin sen perinteestä. Hippokrateen ajoista luottamuksellinen ja lämmin potilas-lääkärisuhde on ollut parantamisen perusta. Paino kohtaamisessa on kuitenkin vähitellen siirtynyt isälliseltä lääkäriltä autonomiselle potilaalle (3). Usein potilaat hakevat vaihtoehtohoidoista juuri mahdollisuutta saada takaisin ainakin osan sairauden riistämästä autonomiasta osallistumalla omaan hoitoonsa ja ymmärtämällä sitä; tämä autonomian näkökulma on monesti jopa tärkeämpi kuin oireiden lievitys (4). Koska uskomuslääkintä vähintäänkin kummittelee usein hoitosuhteessa, siitä puhuminen – potilaan ehdoilla – saattaa lähentää potilaan ja lääkärin maailmoja, hälventää pelkoja (2).