78613 osumaa

Sopiva määrä päteviä terveydenhuollon ammattihenkilöitä oikeita töitä tekemässä (pääkirj. 7/2002)

Työryhmä esittää lääketieteen opiskelijoitten vuosittaisen sisäänoton lisäämistä 550:stä 600:aan – jo vuonna 2002. Lääkäriliiton näkemyksen mukaan nykyinen taso 550 on toistaiseksi riittävä. Perustelumuistion mukaan lääkärien vuosittainen työelämästä poistuma arvioidaan suuremmaksi kuin valmistuvien määrä. Lääkäriliiton selvitysten mukaan tällainen tilanne ei uhkaa terveydenhuoltoa ainakaan kymmeneen vuoteen. Olennaisinta olisi turvata opiskeluresurssit ja koulutuksen laatu kasvaneille opiskelijamäärille. Sisäänottomäärät ovat lisääntyneet neljässä vuodessa 53 %. Erikoislääkärikoulutuksen tehostaminen ja hajauttaminen on kannatettava ehdotus. Lähivuosien ongelma tulee olemaan nimenomaan sairaaloiden kasvava erikoislääkärivaje. Erikoisalat poikkeavat tässä suhteessa toisistaan ikäprofiiliensa perusteella.

Terveydenhuoltoprojekti ei räjäytä pankkia!

Terveydenhuoltomme tulevaisuusprojektin yhden selvitysryhmän tehtävänä oli vastata mm. seuraaviin ydinkysymyksiin: Mikä on terveydenhuollon riittävä rahoitustaso nyt ja lähivuosina? Miten rahoitus ja riittävyys, vakaus ja ennakoitavuus varmistetaan? Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää niin, että se parhaiten tukisi terveyspalvelujärjestelmän toimintaa? Tämä osaselvitystyö jäi projektiorganisaation kannalta hieman kummallisesti pääjohtaja Jussi Huttuselle, joka samanaikaisesti toimii myös koko projektin johtoryhmän selvitysmiehenä. Myös Huttunen on julkistanut ehdotuksensa, jotka on esitelty tämän lehden numerossa sivulla 668.

Taito Pekkarinen

Vårdens framtidsprojekt spränger inte banken!

En av utredargrupperna inom hälso- och sjukvårdens framtidsprojekt hade till uppgift att svara på frågan hur mycket pengar vården behöver nu och under de närmaste åren, hur en stabil finansiering ska tryggas och hur statsandelssystemet borde utvecklas för att på bästa sätt stöda vårdsystemet. Denna delrapport har sammanställts av generaldirektör Jussi Huttunen som också fungerar som utredningsman för projektet i sin helhet.

Taito Pekkarinen

Osteoporoosi piileskelee suomalaisten luissa Edes murtumat eivät aina herätä tutkimaan luuntiheyttä

Kun yli 45-vuotias ihminen murtaa pikkuturmassa ranteensa tai nilkkansa, pitäisi hälytyskellojen soida. Luuntiheysmittaukseen pääsee kuitenkin vain tiukalla vaatimisella tai kovalla valuutalla. Luuntiheysmittareista ei maassa ole pulaa, mutta ne makaavat vajaakäytöllä jopa joissakin keskussairaaloissa - yksityisistä terveysasemista puhumattakaan.

Ulla Järvi

Pitäisikö D-vitamiinia lisätä maitoon?

- Noin 400 000 suomalaisen arvioidaan sairastavan osteoporoosia, mutta vain osa tietää sairaudestaan, ja heistäkin vain osa on hoidossa. Uusia osteoporoottisia murtumia hoidetaan vuosittain noin 35 000. Vuonna 2000 niiden hoitamiseksi käytettiin yli tuhannen sairaansijan koko hoitokapasiteetti. - Suomalaisten talvisin erittäin alhaisen D-vitamiinipitoisuuden ja osteoporoosin välistä yhteyttä on pohdittu. Kansainväliset tutkimukset ovat vielä ristiriitaisia. Kuopiossa alkaa loppuvuodesta keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten parissa suuri tutkimus, jossa tutkitaan mm. D-vitamiinin vaikutusta luustoon. Nyt on jo varusmiehiltä mitattu talvisaikaan yhtä alhaisia D-vitamiinipitoisuuksia kuin laitoshoidossa olevilta vanhuksilta. Myös opiskelijatyttöjen on todettu saavan ravinnostaan aivan liian vähän D-vitamiinia. - Asiantuntijat pohtivat parhaillaan suositeltavan päiväannoksen määrää sekä sitä, miten sen saaminen ravinnosta turvattaisiin. Tuntuvakin annos D-vitamiinia saataisiin helposti lisättyä esimerkiksi maitoon.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat