Miten väestövastuinen terveyskeskus vastaa tyypin 2 diabeteksen hoidon haasteisiin?

Imatran terveyskeskuksen hoidossa vuonna 1999 olleiden tyypin 2 diabeetikoiden hoitotasapainoa koskeva tutkimus osoittaa, että väestövastuisella hoitojärjestelmällä on valmiudet tavoitteiden mukaiseen tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Sekä potilaiden sokeritasapainoa että sydän- ja verisuonitautisairastuvuuden vaaratekijöitä seurattiin melko kattavasti, mutta sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriskin (kohonnut verenpaine, lipidihäiriöt, veren hyytymishäiriö) hoidossa oli selviä puutteita. Tutkimuksessa tuli esille sukupuolten kesken eroja, jotka olisi hyvä käytännön työssä tiedostaa.

Jarmo Miettinen, Annaleena Friman, Mauno Vanhala

T-solulymfoomat: WHO:n luokitus, kliiniset piirteet ja hoitoperiaatteet

Länsimaissa non-Hodgkin-lymfoomista 10-15 % on T-soluisia. Viime aikoina tämän ryhmän lymfoomien diagnostiikka on tarkentunut, mikä saattaa auttaa myös hoidon kehittelyssä. REAL-luokituksen pohjalta on valmistunut tuore WHO:n lymfoomaluokitus.

Martine Vornanen, Esa Jantunen

Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa

Potilaan omaisen tai läheisen haastatteleminen on olennainen osa muistihäiriö- ja dementiapotilaan tilan arviointia sekä oirediagnoosia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyt muistikysely, joka on tarkoitettu potilaan omaisen tai läheisen täytettäväksi. Kyselyn tarkoitus on toimia apuvälineenä muistipotilaan tilanteen selvittämisessä perusterveydenhuollossa. Sen avulla voidaan lyhyessä ajassa kerätä olennaista tietoa muistihäiriön luonteesta, vaikeusasteesta ja käytännön haittaavuudesta. Kyselyn kysymyksiä tarkastellaan suhteessa keskeisiin dementoiviin sairauksiin ja niiden erotusdiagnostiikkaan.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä Veijo Pulliainen, Pekka Kuikka, Juhani Salo, Petteri Viramo, Timo Erkinjuntti

Mielensisäisen vuoropuhelun kehitys psykoanalyyttisessä psykoterapiassa

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata psykoanalyyttisessa psykoterapiassa tapahtuvia hoidollisia muutoksia sisäisen dialogin eli vuoropuhelun kehittymisen avulla. Sisäisellä vuoropuhelulla tarkoitan terapiaprosessin sisäistämistä toistuvien terapiatuntien aikana niin, että ulkoisesta vuoropuhelusta terapeutin ja potilaan välillä tulee vastaava potilaan sisäinen rakenne. Näin kehittyy terapeuttisessa vuoropuhelussa potilaan kyky tunnistaa itsensä ja terapeutin erillisinä tuntevina, ajattelevina sekä itseä ja toista heijastelevina yksilöinä, joilla on omaehtoinen sisäinen maailmansa.

Matti Keinänen

Lyhyesti: Staphylococcus aureus asuu nenässä

Saksalaiset lääkärit tutkivat viiden vuoden aikana 219 Staphylococcus aureus -sepsispotilaan nenän bakteeriflooran. Nenän etuosasta löytyi sama S. aureus 82 %:lta. Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin 1 278 potilasta, joilta nenän etuosasta eristettiin S. aureus. 14 potilaalle kehittyi seurannan aikana S. aureus -sepsis (1 vrk-14 kk) ja heistä 12:lta sama S. aureus löytyi nenästä. Tutkijat päättelevät, että suurin osa S. aureus -sepsiksistä on lähtökohdiltaan endogeenisiä. Eli muna (bakteeri) on potilaassa ennen kanaa (sepsistä). Tutkijat ehdottavatkin sepsiksen preventioksi S. aureuksen häätämistä nenästä, jos se sieltä löytyy. Koska S. aureus liikkuu ihmisten välillä, tartunnan torjunta eli käsihygienia lienee myös tärkeää.

Pentti Huovinen

Lyhyesti: Tekeillä fluoresoiva apina

Amerikkalaistutkijat ovat tuottaneet ensimmäisen siirtogeenisen kädellisen. Tutkimuksessa käytettiin samaa tekniikkaa kuin Dolly-lampaan alullepanossa eli geenin ruiskuttamista reesusapinan munasoluihin ennen niiden hedelmöittämistä. Siirron kohteena oli vihreää valoa fluoresoivan proteiinin (GFP) geeni, jonka ilmaantuminen voidaan helposti varmentaa katselemalla eläintä UV-valossa. Terveitä apinavauvoja syntyi kolme, kaksi raskautta meni kesken. Siirtogeeni löytyi vain yhdeltä syntyneistä apinoista, mutta silläkään se ei ilmentynyt. Kuolleena syntyneiden keskosten kynnet ja karvatupet sen sijaan fluoresoivat selvästi. Koskahan syntyy ensimmäinen fluoresoiva ihmisvauva?

Matti Viljanen

Intratekaalisella morfiinilla epäedullinen farmakokinetiikka

Selkäydinkanavaan annettavalla morfiinilla saadaan erinomainen analgesia, mutta lääke heikentää usein hengitystä. Tiedetään, että hengitys ei reagoi hiilidioksidipitoisuuden suurenemiseen, eli hyperkapninen vaste puuttuu, jos potilaalle annetaan morfiinia intratekaalisesti. Tämä epäedullinen vaste säilyy myös verraten pitkään, sillä morfiini pysyy lipofiilisenä aineena pitkään selkäydinkanavan ja keskushermoston tilassa. Toinen hengitystä säätelevä vaste on hypoksia. Kuitenkaan ei tiedetä, miten hypoksia vaikuttaa intratekaalista morfiinihoitoa saaneilla potilailla.

Robert Paul

Tuberkuloosibakteeri lymyää yllättävissä paikoissa

Kolmasosalla ihmiskunnasta on elimistössään Mycobacterium tuberculosis. Immuunipuolustus pitää kuitenkin bakteerin aisoissa ja infektion latenttina suurimmalla osalla tartunnan saaneista. Vain noin 10 %:lle infektoituneista kehittyy aktiivinen tuberkuloosi jossakin elämän vaiheessa. Tuberkuloosibakteeri voi piileskellä elimistössä jopa vuosikymmeniä. Nykyisin tautiin sairastuvat ikäihmiset ovat voineet saada tartunnan jo vuosisadan alussa. Bakteerin on ajateltu piileskelevän makrofageissa granuloomien ytimissä. Tämän käsityksen tueksi on kuitenkin hyvin vähän tieteellistä näyttöä.

Matti Viljanen

Aamusyljen kortisoli depression riskitekijänä

Klassisessa työssään Brown ja Harris osoittivat, että negatiiviset elämäntapahtumat ja pitkään jatkuneet vaikeudet edelsivät naisilla depression puhkeamista. Biologisista tekijöistä kortisolin lisääntynyt eritys on myös yhdistetty depressioon, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nyt kaksi englantilaista tutkijaryhmää on löytänyt todistetta asiasta.

Raimo Kr Salokangas

Viagran teho säilyy pitkäaikaiskäytössäkin - kilpailijoita tulossa

Lääketehdas Pfizerin sildenafiili (Viagra) on saamassa kilpailijoita. Bayer on edennyt vardenafiilin kliinisissä tutkimuksissa loppuvaiheeseen, samoin kuin Lilly IC351:n tutkimuksissa. Molemmat ovat sildenafiilin tapaan fosfodiesteraasityyppi 5:n estäjiä, ja niillä on saatu erektiohäiriöissä myönteinen vaste 75-88 %:lle potilaista. Tehon väitetään olevan sama tai jopa parempi kuin sildenafiililla, mutta vertailevia kliinisiä tutkimuksia ei vielä ole tehty riittävästi väitteen todentamiseksi. Haittavaikutukset, kuten päänsärky, ihon punoitus, ylävatsavaivat ja nenän tukkoisuus, ovat tyypillisiä tämän lääkeryhmän aineille. Valmisteiden arvioidaan tulevan käyttöön parin vuoden kuluessa. Jää nähtäväksi, tarjoavatko ne joitakin etuja vaihtoehtona sildenafiilille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä