Lihasten kireys ja tinnitus

8.12.2000 Tampereen yliopisto

Marja Estola-Partanen

Sepelvaltimotaudin geenivirheet tyyppi 2 diabetesta sairastavilla potilailla

8.12.2000 Kuopion yliopisto

Arto Pulkkinen

Kolesterolin ja sen esiasteen skvaleenin sekä aterianjälkeisten lipoproteiinien aineenvaihdunnan häiriöt naisten sepelvaltimotaudin riskitekijöinä

8.12.2000 Helsingin yliopisto

Radhakrishnan Rajaratnam

Lääkelaitos muistutti lääkefirmoja matkojen laillisuudesta

Lääkelaitos selvitti lääkeyritysten lääkäreille kustantamia matkoja ja arvioi niiden yhteisarvoksi viime vuodelta noin 80 miljoonaa markkaa. Arvio perustuu vuoden 2000 kuutena ensimmäisenä kuukautena tehtyihin matkoihin. Puolet lääkefirmoista kustansi matkoja lääkäreille, ja osallistumisia oli puolivuotiskaudella noin 8 000. Lääkeyritysten omien ilmoitusten perusteella Lääkelaitos katsoi 14 prosenttia matkoista olevan markkinointia ja 86 prosenttia osallistumista tieteellisiin kokouksiin ja konferensseihin sekä lääkeyritysten järjestämiä koulutustilaisuuksia. Lääkelaitos katsoo, että pelkästään myynninedistämistarkoituksessa tehdyt matkat voivat vaarantaa lääkkeiden määräämiseen riippumattomuuden ja niistä pitäisi lääkelain 92 §:n perusteella kieltäytyä kokonaan. Perusteltuna voidaan kuitenkin pitää matkoja, joihin osallistuvilla lääkäreillä on asiantuntija- tai konsulttisuhde yritykseen esimerkiksi tutkimuksen suorittajana ja kun matka liittyy näihin toimeksiantoihin. Lääkelaitoksen mielestä ongelmallisimpia ovat matkat, joissa lääkärin rooli on osallistua ja seurata ammatillista ohjelmaa eli suurin osa matkoista. Lääkelaitos esittää STM:n kanssa tehtävää yhteistyötä selkeän toimintalinjan luomiseksi viranomaisvalvonnassa ja lääkeyritysten toiminnassa.

Lääkärien lakkouhka virkariitalautakuntaan

Virkariitalautakuntamenettely perustuu kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin. Mikäli Kunnallinen työmarkkinalaitos katsoo, että työtaistelu voi saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnat vakavaan häiriötilaan, on sillä oikeus viiden vuorokauden kuluessa lakkovaroituksen antamisesta ilmoittaa saattavansa asian kunnallisen virkariitalautakunnan käsiteltäväksi. Pelkkä ilmoitus lykkää aiottua lakkoa automaattisesti kahdella viikolla eikä lykkäys ole riippuvainen virkariitalautakunnan tulevan päätöksen sisällöstä.

Keskiluokan tyytymättömyys alkaa purkautua

Lue toimittaja Ulla Järven tekemä juttu, jossa hän on haastatellut mm. Lääkäriliiton apulaislakkopäällikkö Inger Karumoa, Lääkärilehden numerosta 6/2001 (ilm. 9.2.)

Diabeteksen ehkäisy ja hoidon tehostaminen on mahdollista ja välttämätöntä

Suomessa on noin 180 000 diagnosoitua diabeetikkoa, joista 150 000:lla on tyypin 2 diabetes ja 30 000:lla tyypin 1 diabetes. Lisäksi arviolta ainakin 50 000 ihmistä on oireettomia eikä tiedä sairastavansa diabetesta. Diabetesta sairastavien määrä on voimakkaassa kasvussa ja on arvioitu, että vuonna 2010 Suomessa on diabeetikoita yli 300 000. Glukoosipitoisuuden uusien diagnostisten raja-arvojen myötä diabeetikkojen määrä ja hoidon ja ohjauksen tarve lisääntyy entisestään. Diabeetikoita on noin 4 % väestöstä, mutta heidän terveydenhoitokustannuksensa ovat Kankaan tutkimuksen mukaan noin 11,4 % terveydenhuollosta. Suuri osa kustannuksista johtuu lisäsairauksiin liittyvästä vuodeosastohoidosta. Diabeetikot käyttävät myös lähes kaikkia lääkkeitä enemmän kuin verrokit ja heidän lääkehoidon kustannuksensa ovat muiden lääkemenoihin nähden yli kolminkertaiset.

Pirjo Ilanne-Parikka

Diabetesprofylax och effektivare vård behövs och kan genomföras

I Finland har diabetes diagnostiserats hos cirka 180 000 individer varav 150 000 har typ 2-diabetes och 30 000 typ 1-diabetes. Dessutom finns uppskattningsvis åtminstone 50000 personer som är symtomfria och inte vet om att de lider av diabetes. Antalet diabetiker ökar kraftigt och man har bedömt att det i Finland kommer att finnas över 300000 diabetiker år 2010. Efter hand som nya diagnostiska gränsvärden införs kommer antalet diabetiker samt behovet av information och patientutbildning att ytterligare öka. Diabetikerna representerar cirka 4 % av befolkningen men deras sjukvårdskostnader utgör enligt Kangas undersökning cirka 11,4 % av kostnaderna för hälso- och sjukvården. En stor del härrör från slutenvård på grund av diabetesrelaterade sjukdomar. Diabetiker medicinerar dessutom över lag mer än personer i en kontrollgrupper och kostnaderna för läkemedelsbehandling är i denna kategori mer än tre gånger större än för andra. Diabetesvården förtjänar att intensifieras på många håll. De mål som formulerats i behandlingsrekommendationer uppnås enligt Valles m.fl. undersökning emellertid endast av en minoritet av diabetikerna. Detta kan hänföras till såväl sjukdomen i sig, diabetikerna själva samt till verksamheten och attityderna på enheter som ansvarar för diabetesvård. Störd glukosmetabolism är ofta i sig svårbehandlad. Diabetes kräver fortlöpande uppmärksamhet under resten av patientens liv. Det är inte lätt att tillägna sig nya levnadsvanor och på vårdenheterna saknas tillräckliga resurser och möjligheter för klientfokuserad, motiverande patientutbildning. Enligt en färsk engelsk studie var ordinationsföljsamheten endast 13 % hos diabetiker som ordinerats kombinationsbehandling av sitt blodsocker med två tabletter. Ansvaret för strategier i vardagen (rätt kost, motion, medicinering, lämplig dosering av insulin) är diabetikerns eget. För att diabetiker skall kunna engageras i målformuleringen och vårdens genomförande måste en ömsesidig överenskommelse träffas som är begriplig och konstruktiv även för diabetespatienten. Behandling av enbart glukosbalansen är inte nog, diabetesvården måste mer kraftfullt än hittills fokusera på störningar i blodets fettämnesomsättning, normalisering av blodtrycket, rökfrihet och intag av acetylsalicylsyra.

Pirjo Ilanne-Parikka

Lääkäriliitto - lääkärien edunvalvonnan liitto

Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) antoi liitolle vain yleisen TUPO-raamin mukaisen virkaehtosopimusesityksen. Liiton hallitus oli jättäytynyt pois TUPOsta jo viime vuoden puolella ilmoittaessaan liiton vaatimukset. Uudella hallituksella ei ole ollut syytä muuttaa virkaehtosopimuksen tavoitteita, ja siten meille oli itsestäänselvyys esittää annettua ehdotusta valtuuskunnan hylättäväksi keskiviikkona 31.1. Valtuuskunta hylkäsikin ehdotuksen murskaavan yksimielisesti. Työnantajan toiminta on siten pakottanut meidät jättämään lakkovaroituksen. Olemme päättäväisiä ja yksituumaisia siitä, että menneen 10 vuoden työsuhdepolitiikka on nyt tullut tiensä päähän.

Heikki Pälve

Vanhustenhoidon arvot ja asenteet puntariin Professori Sirkka-Liisa Kivelä soisi näkevänsä enemmän iloa hoidossa

Suomen melankolinen kansa ihailee arvokasta vanhuutta. Arvokkuus mielletään usein vakavuudeksi. Kuitenkin ilolla ja haaveilulla olisi tärkeä sijansa vanhustenkin hyvinvoinnissa.

Ulla Järvi