Rinteen potilaiden asemaa selvitetään monella taholla

Professori Urpo Rinteen tutkimuspotilaiden asemaa selvitetään useilla eri tahoilla. Turun yliopistollisessa sairaalassa tehdään sekä lääketieteellinen selvitys potilaiden hoidosta että erillinen selvitys potilaille palautettavista poliklinikkamaksuista.

Suvi Sariola

Sailas torjuu aikeet lisätä terveysmenoja tuntuvasti

Valtiosihteeri Raimo Sailas ei Aamulehdelle ja Turun Sanomille antamassaan haastattelussa usko, että valtiovarainministeriö antaa terveydenhuoltoon automaattisen 3,5 prosentin kasvulupauksen jatkoa ajatellen. Tämänsuuruista voimavarojen reaalista lisäystä ehdotettiin kansallisen terveysprojektin rahoitusta koskevassa väliraportissa.

Seitsemän haki HUS-kuntayhtymän johtajaylilääkäriksi

HUS-kuntayhtymän avoinna olleeseen johtajaylilääkärin virkaan tuli määräaikaan mennessä seitsemän hakemusta.

Ihmisen tragedia

Elämään kuuluu useimmilla meistä psyykkisiä vammoja. Joskus ne vain hipaisevat, joskus lamaannuttavat; joskus ne tulevat viereltä, joskus valtamerten takaa. Mutta aina ne tunkeutuvat sisällemme, usein uniimmekin (1,2). Niitä ei pääse pakoon selvittämättä (3,4). Ihminen on biologinen kone, mutta silti enemmän: voimakkaat hormonivasteet tunnetaan, mutta selittävätkö ne pelon, surun, syyllisyyden (3)? Traumaperäinen häiriö kasvoi uusiin mittoihin syyskuussa New Yorkissa: siellä ainakin 30 000 ihmisen arvellaan potevan tätä neljänneksi yleisintä psykiatrista sairautta, jonka elämänsä varrella kohtaa noin joka kymmenes ihminen (3).

Pekka Leinonen

Sosioekonomisen aseman yhteys aivoinfarktiin ja aivoverenvuotoon suomalaisessa aikuisväestössä

Huonoon sosioekonomiseen asemaan liittyy lisääntynyt sairastuvuus ja kuolleisuus aivohalvaukseen. FINMONICA-aivohalvausrekisterin tietojen perusteella vuosina 1983-92 aikuisväestön ikävakioitu aivoinfarktin ilmaantuvuus oli alimmissa sosioekonomisissa ryhmissä lähes kaksinkertainen verrattuna ylimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Myös kuolleisuus aivoinfarktiin väheni pienituloisista keskituloisiin ja siitä edelleen suurituloisiin siirryttäessä. Aivoverenvuodon ikävakioidussa ilmaantuvuudessa ja kuolleisuudessa erot olivat samansuuntaiset ja yhtä selvät. Korkeampi sosioekonominen taso merkitsi myös laadukkaampia tutkimuksia ja lyhyempää hoitoaikaa sairaalassa.

Juhani Sivenius, Dimitrije Jakovljevic, Jaakko Tuomilehto, Cinzia Sarti, Jorma Torppa, Markku Mähönen, Pirjo Immonen-Räihä, Esko Kaarsalo, Kari Kuulasmaa, Kari Alhainen, Aapo Lehtonen, Minna Kaarisalo, Veikko Salomaa

Värttinäluun distaalisten murtumien hoitoa tulee kohentaa

Suurin osa värttinäluun distaalisista murtumista paranee ongelmitta, mutta silti huonoja tuloksia esiintyy valitettavan usein. Tavallisimmin seurauksena on ranteen virheasento, pitkittynyt kiputila, liikerajoitus, tuntohäiriö, toimintakyvyn huononeminen, pitkittynyt tai pysyvä työkyvyttömyys - ja tyytymätön potilas. Radiologisen anatomian tunteminen, leikkaushoitoa tarvitsevien murtumatyyppien tunnistaminen, riittävän tarkka seuranta ja oikeaoppinen kuntoutus ovat hoidon kulmakiviä. Hoitomuoto tulee aina valita murtumatyypin ja potilaan tilanteen mukaan. Useimmiten repositio ja kipsaus ovat edelleen ensimmäinen vaihtoehto, mutta leikkaushoidon kynnys ei saa olla liian korkea.

Jarkko Vasenius, Timo Raatikainen

Ihon ja kynsien sieni-infektioiden hoito

Ihon ja kynsien sieni-infektioiden aiheuttajana on meillä lähes aina dermatofyytti eli silsasieni. Infektio varmistetaan sieninäytteen natiivi- ja viljelytutkimuksella, joka rajaa pois monet muut sienitauteja muistuttavat ihon ja kynsien sairaudet. Sieni-infektion hoito vaatii pitkää, jopa kahden vuoden seurantaa. Hoitona käytetään sisäistä ja ulkoista lääkehoitoa sekä jalkahoitajan suorittamaa kynnen mekaanista ohennusta tai kemiallista urealiuotushoitoa. Kynnen kirurgista poistoa ei suositella.

Inkeri Helander

Veripalvelu tulevaisuudessa

Veripalvelun tulee jatkuvasti kehittää omaa osaamistaan ja yhteistyötään kliinikoiden kanssa, jotta se pystyisi jatkossakin nauttimaan terveydenhuollon ammattilaisten ja suuren yleisön arvostusta. Tulevaisuudessa mielenkiintoisia uusia mahdollisuuksia tarjoavat koko hoitoketjun kehittäminen, verivalmisteiden turvallisuuden parantaminen entisestään ja kenties kantasolusiirtojen yleistyminen.

Jukka Rautonen

Lyhyesti: Sydänperäisen äkkikuoleman ehkäisy edelleen ongelma

Suomalainen tutkimus sai harvinaisen suurta arvostusta, kun New England Journal of Medicine julkaisi professori Heikki Huikurin ym. katsauksen sydänperäisen äkkikuoleman syistä ja ehkäisymahdollisuuksista. Sydänsairaudet ovat tärkein kuolemansyy länsimaissa ja noin puolet sydänkuolemista tapahtuu äkillisesti. Nykyisin pystytään tunnistamaan varsin luotettavasti useita harvoin esiintyviä sydänsairauksia ja tiloja, joissa äkkikuoleman vaara on suuri, ja ehkäisykeinotkin, kuten lääkkeet ja etenkin rytmihäiriötahdistimet, ovat tehokkaita näissä pienissä riskiryhmissä. Kuitenkin valtaosa äkkikuolemista ilmenee näennäisen satunnaisesti ns. terveessä väestössä. Toistaiseksi ei ole riittävän tarkkoja menetelmiä, joilla riskialttiit henkilöt voitaisiin seuloa väestöstä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: B6-vitamiini lievittää tardiivia dyskinesiaa

Tardiivi dyskinesia on yksi hankalimmista ja vaikeimmin hoidettavista psykoosilääkkeiden haittavaikutuksista. Pienessä, vain 15 potilasta käsittävässä kaksoissokkotutkimuksessa todettiin, että 400 mg:aan vuorokaudessa nostetulla B6-vitamiiniannoksella dyskineettiset ja parkinsonismioireet lievenivät kolmanteen hoitoviikkoon tultaessa merkitsevästi enemmän kuin lumelääkkeellä. Aktiivista vaihetta seuranneen wash-out -jakson aikana oireet palasivat ennalleen. Hoitoon ei liittynyt haittavaikutuksia. Näyttääkin siltä, että B6-vitamiinilla voidaan ainakin tilapäisesti lievittää tardiivin dyskinesian hankalia oireita.

Raimo Kr Salokangas