Selvitysmies Matti Uusitupa työvoiman tarpeesta: Terveydenhuoltoalan koulutusta on lisättävä kiireesti

Terveydenhuoltoalan koulutusta täytyy lisätä, se on ihan selvää, sanoo Kuopion yliopiston rehtori, entinen KYS:n johtajaylilääkäri Matti Uusitupa. Hän listaa koulutuksen tuntuvan lisäämisen tärkeimmäksi ehdotukseksi kansallisen terveysprojektin työvoiman tarvetta selvittäneessä väliraportissa, josta oli itse päävastuussa.

Suvi Sariola

Puolangalla työnjakoa on tarkistettu

Terveydenhuoltopalvelujen järjestämisessä on alueellisesti jouduttu tilanteisiin, joissa eri ammattiryhmien välistä työnjakoa on olosuhteiden vuoksi jouduttu tarkistamaan, todetaan selvitysmies Matti Uusituvan väliraportissa. Niin on jouduttu tekemään esimerkiksi Puolangalla Kainuussa, ja kokemukset ovat hyviä.

Suvi Sariola

Motivaatio hukassa verenpaineen hoidossa?

- Kun luokseni tulee iäkäs ihminen, jonka verenpaine on korkealla, lääkärin kyvyt joutuvat koetukselle. Miten saada hänet vakuuttumaan siitä, että verenpaine on saatava laskemaan? Hänen elimistönsä on mukautunut korkeaan painetasoon niin, että lääkitys tuottaakin hänelle epämukavan olon. Miksi hän siis söisi lääkkeitä, joista ei tule terveeksi, vaan kipeäksi? pohti professori Lars H. Lindholm luennoidessaan Turussa viime viikolla iäkkäiden ihmisten terveydenhoitoa käsitelleessä seminaarissa.

Ulla Järvi

Sydän yhdistää -kampanja menee ripeästi eteenpäin

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Sydänliitto järjestivät marraskuussa 1997 konsensuskokouksen, jossa hyväksyttiin toimenpideohjelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämiseksi. Suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut merkittävästi viimeisen 25 vuoden aikana. Kuitenkin sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat edelleen huomattavan paljon työkyvyttömyyttä, ja sepelvaltimotauti on yhä suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sydän yhdistää -toimenpideohjelma sisältää yli sata toimenpidesuositusta keinoiksi, joiden avulla ohjelman tavoite, sydänkuolleisuuden puolittaminen, voidaan saavuttaa. Sydänliitto vastaa toiminnan valtakunnallisesta suunnittelusta ja koordinoinnista.

Ulla Toikkanen

Kainuussa valmennetaan ulkomaalaisia lääkäreitä

Kainuun kesäyliopisto on käynnistänyt valmentavan koulutuksen lääkäreille, jotka ovat saaneet lääkärikoulutuksensa ETA-alueen ulkopuolella. Koulutukseen on valittu 15 lääkäriä.

Turun yliopisto tahtoo hammaslääkärikoulutuksen takaisin

Turun yliopiston hallitus esittää, että hammaslääkärien peruskoulutus tulisi aloittaa uudelleen Turussa.

Oikaisu

Lehden edellisessä numerossa 6/2002 oli virhe s. 620 jutussa Osteoporoosi piileskelee suomalaisten luissa. Osteoporoosi-hoitajaa varten on määräraha varattu Töölön sairaalassa, ei Peijaksessa.

Muuttaako sydänkohtauksen muuttunut taudinkuva myös hoitokäytäntöjä?

Äkilliseen vakavaan sydänkohtaukseen sairastuneet potilaat jaetaan arvioinnin perusteella sydäninfarktipotilaisiin ja potilaisin, joilla ei ole merkittävää sydänlihasvauriota, vaan vakavat oireet. Heidän tilaansa kutsutaan epävakaaksi sepelvaltimotautikohtaukseksi. Tähän oireyhtymään sairastuu vuosittain vähintään 23 000 suomalaista. Arvioluku on siis yhtä suuri kuin vuosittaisten sydäninfarktien määrä.

Vanhusneuvostot valvovat oikeuksia

Kuntaliiton selvityksen mukaan jo noin 250 kunnassa toimii vanhusneuvosto, jonka kautta kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon ikäihmisiä koskevissa asioissa. Eniten vanhusneuvostoja on perustettu Päijät-Hämeessä, Pohjois-Savossa, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Valtiosihteeri Raimo Sailas: Terveydenhuollossa ensi sijassa tarkasteltava tehokkuutta

Terveydenhuollon bruttokansantuoteosuuden kasvattaminen ei voi olla lähtökohta terveyspalvelujen parantamisessa, totesi valtiosihteeri Raimo Sailas puhuessaan Terveystaloustieteen päivillä.

Marianne Jansson