Lyhyesti: Hengityslihasten myosiitti hylkimisreaktion merkkinä

Myosiitti tunnetaan mahdollisena käänteishyljintäreaktion (graft versus host) kohteena. Yleensä oireisto ilmenee proksimaalisten lihasten heikkoutena, myalgioina ja kohonneena veren kreatiinikinaasiarvona (CKP). Hengityslihaksiin yksistään keskittyvä myosiitti lienee harvinaisuus, mutta kanadalaiset raportoivat nyt sellaisesta. Ongelma kehittyi 51-vuotiaalle miehelle viisi vuotta allogeenisen luuytimensiirron jälkeen. Oireistona oli hengenahdistusta ja nopeaa hengitystä sekä apuhengityslihasten käyttöä. Ventilaatiofunktioissa havaittiin vitalikapasiteetin laskua sekä luonnollisesti hengitysvoimaa kuvaavien paineiden laskua. Seerumin CKP-arvo oli koholla ja perifeerinen lihasbiopsia paljasti käänteishyljinnän. Immunosuppressiivinen hoito (prednisoni, siklosporiini) paransi oireet ja löydökset.

Hannu Puolijoki

Steroidin aloitusannos aikuiselle astmapotilaalle

Tuttu tutkijaryhmä on selvittänyt, millaisella inhalaatiosteroidin (budesonidin) annoksella on hyvä aloittaa aikuispotilaan astman hoito. Sinänsähän ei enää ole epäilystä siitä, etteikö steroidi kuulu heti alusta astman hoitoon, mutta epäselvyyttä on ollut optimaalisesta aloitusannoksesta. Joissakin tutkimuksissa on näet saatu kliinisesti samanveroinen hoitovaste pienellä ja suurella annoksella, mutta patofysiologisesti voisi ajatella olevan hyötyä suuremmasta annoksesta.

Robert Paul

Sibutramiini - uuden polven laihdutuslääke

Sibutramiinista piti aikanaan tulla antidepressiivi, mutta kun huomattiin sen laihduttava vaikutus, siitä ryhdyttiin kehittämään laihdutuslääkettä. Nyt siitä on julkaistu laajan eurooppalaisen monikeskustutkimuksen tulokset (Britannia, Belgia, Tanska, Alankomaat ja Ruotsi).

Robert Paul

Uutta tietoa osteoimmunologiasta

Immuunijärjestelmän vaikutuksista luukudoksen muodostumiseen ja hajoamiseen on viime vuosina tehty monia mielenkiintoisia havaintoja. Aihe vaikuttaa sen verran laajalta, että sille on esitetty otsikossa esiintyvää nimeäkin. Jo ammoisista ajoista on tiedetty, että infektio tai steriilikin tulehdus voivat aiheuttaa lähellä sijaitsevissa luissa vaurioita. Jokin aika sitten todettiin, että merkittävä tekijä luuvaurioiden synnyssä on aktivoituneiden T-solujen tuottama molekyyli, joka sitoutuu osteoklastien pinnassa olevaan RANK-reseptoriin (receptor activator of nuclear factor -kB). Tämä RANK-ligandi (RANKL) stimuloi osteoklastien kypsymistä ja toimintaa ja aiheuttaa sitä kautta luukudoksen liukenemista.

Matti Viljanen

Hoidetaanko tukevia turhaan astman vuoksi?

Australialaiset keräsivät 1 971 valkoihoisen astmaatikoksi diagnosoidun aikuisen tiedot vuoden ajalta; tutkimus perustui kyselyyn lääkärin tekemästä astmadiagnoosista, oireista ja lääkityksestä ym. ja tämän lisäksi selvitettiin tietoja kliinisfysiologisista mittauksista ja ruumiinrakenteesta. Todettiin, että huomattava lihavuus (BMI > 35 kg/m2) oli selvä riskitekijä sille, että potilaalla oli astmadiagnoosi (OR 2,04) tai hän oli käyttänyt astmalääkkeitä (OR 2,83), mutta yhteyttä ei voitukaan todeta hengitysteiden hyperreaktiivisuuteen. Tulokset suhteutettiin atopian esiintymiseen, ikään, sukupuoleen ja sukuanamneesiin. Lihavuuden aihettamaa FEV1:n ja FVC:n laskua todettiin, mutta näiden suhde ja esimerkiksi PEF-arvot eivät poikenneet normaalipainoisten arvoista. Toisaalta taas alipainoisilla (BMI < 18,5 kg/m2) kävi päinvastoin: heillä oli enemmän oireita ja lisääntynyttä hengitysteiden reaktiivisuutta sekä astmaan sopivia ventilaatiofunktioiden löydöksiä, mutta hoidon kattavuus oli samaa tasoa kuin normaalipainoisilla.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Britit MPR-mylläkässä

Pari vuotta sitten Lancet julkaisi kohua herättäneen tutkimuksen, jossa väitettiin MPR- eli tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotteen aiheuttavan autismia ja koliittia. Uudessa jo ennakkoon median rummuttamassa katsauksessaan tutkijapari Wakefield ja Montgomery lyö lättänäksi MPR-rokotteen turvallisuustutkimukset. Hyökkäyksen kohteena on etenkin rokotteiden yhdistelmä. BMJ:n pääkirjoituspalstalla yritetään nyt järkeistää keskustelua. Pelottelun vasta-argumentteja tarjoavat suomalaiset tutkimukset, joista tuorein laaja seurantatutkimus julkaistiin vastikään (Patja ym. Pediatr Infect Dis J 2000;19:1127-1134). Siinä MPR todettiin turvalliseksi rokotteeksi. Netissä on ainakin yhden tiedelahkon sivuilla sekin jo leimattu maksetuksi tutkimukseksi.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Malarian klorokiiniresistenssin osoitus

Hankalin malarian aiheuttaja, Plasmodium falciparum, on usein resistentti klorokiinille. Siksi Afrikassa ja suuressa osassa Kaakkois-Aasiaa sekä Etelä-Amerikkaa WHO:n suosittelema hoitovaihtoehto on meflokiini. Resistenssin määritys on ollut pitkään kliininen, eli jos hoito ei onnistu, on aiheuttaja resistentti. Nyt amerikkalais-malilainen tutkijaryhmä on käyttänyt klorokiinihoidon tehon arvioinnissa Plasmodium falciparum -parasiitin pfcrt-geenin mutaation määrittämistä. Mutaatio oli havaittavissa kaikilla potilailla, joilla klorokiinihoito epäonnistui. Ennen hoitoa mutaatio löytyi vain 41 %:lta, mikä osoittaa mutaation selekoituvan hoidon aikana. pfcrt-geenin mutaation tutkimista voidaan käyttää klorokiiniresistenssiä ennustavana mittarina.

Pentti Huovinen

Lääkkeiden osuus astman hoitokustannuksista yli puolet

Vuonna 1999 maksoi astman hoito ns. suorina kustannuksina noin 850 miljoonaa markkaa. Avohoidossa käytettyjen lääkkeiden osuus tästä oli vähän yli puolet eli 445 miljoonaa. Vuoden 2000 aikana lääkekustannukset ovat kasvaneet noin 9 %:n vauhtia edellisvuodesta. Astman sairaalahoidon kustannukset ovat kuitenkin laskusuunnassa, ja myös astman aiheuttama työkyvyttömyys on vähentynyt.

Timo Klaukka

Lääkärin rooli vammaisen lapsen elämässä

On helppo eläytyä oman kohtalonsa kaltaisiin tarinoihin. Vaikeampaa on nähdä asioiden eri toinen muu laita. Vammaisten lasten vanhemmat ja lääkärit ajavat samaa asiaa, vammaisen lapsen parasta. Siitä huolimatta saattaa ammattipiireissä kuulla keskusteltavan, miten vanhemmat ovat sellaisia ja tällaisia, ja vanhempainryhmissä vuorostaan päivittelyä siitä, miten lääkärit ja psykologit eivät mistään mitään ymmärrä.

Marjo-Riitta Mattus

Työperäinen astma on juridisesti eri asia kuin ammattiastma Työympäristön merkitys astman synnyssä luultua suurempi

Astmaatikkoja on Suomessa jo neljännesmiljoona. Tuoreimmat tutkimukset viittaavat siihen, että noin joka neljäs astmaatikko kokee oireidensa pahenevan työpaikalla. Työpaikkojen saneerauksissa pitäisikin nykyistä enemmän kiinnittää huomiota mm. ilmanvaihtoon.

Ulla Järvi