Kengästä potkua työhön ja elämään Psyykkinen varhaiskuntoutus moniammatillisena yhteistyönä

Oulun Diakonissalaitoksen Kuntotalon, Raahen ja Nivalan terveyskeskusten työterveyshuoltojen ja Kelan yhteisesti toteuttamassa psyykkisen varhaiskuntoutuksen kokeiluprojektissa oikea-aikainen moniammatillinen tutkimus ja ryhmäpainotteinen kuntoutus yhdistettynä laaja-alaiseen verkostoitumiseen vähensi kuntoutujien masennusta samoin kuin stressin ja oireiden kokemista sekä lisäsi koherenssin tunnetta vuoden seurannassa. Kuntoutujat kokivat työkykynsä parantuneen ja kaikki projektiin osallistuneet olivat työkykyisiä vuoden seurannassa.

Marja-Liisa Kauhanen, Paavo Rissanen, Jorma Kiuttu, Jouko Luotola Tuulikki Tuurinkoski, Leena Männistö, Mia Rivinoja

Psykosomaattinen poliklinikka - tärkeä osa lastenpoliklinikan toimintaa

Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikön ja lastentautien klinikan yhteistyönä selvitettiin lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen ja hoidon tarvetta lastentautien poliklinikalla. Projektissa todettiin, että ainoastaan noin puolet lapsista ja nuorista, joilla kokeneet hoitajat arvioivat olevan selvää psykiatrisen selvityksen tarvetta, olivat sellaista saaneet. Kokeiluprojektin aikana sekä potilaiden että heitä hoitavan henkilökunnan yhteydenotot psykiatriseen sairaanhoitajaan lisääntyivät huomattavasti.

Ritva Erkolahti, Outi Abrahamsson, Outi Laine, Marja-Riitta Ståhlberg, Jussi Mertsola

Värikalibraation ongelmat

Värikuva kulkee useiden työvaiheiden läpi matkallaan digitaalikameran linssistä painettuun paperiin. Lopputuloksen takaaminen on nykyisellään lähes mahdotonta.

Erkki Karjalainen

Johtamisen haaste terveydenhuollossa

Toimiva terveydenhuolto on monenlaisten toimijoiden tehokasta yhteistyötä. Hyvin toimivassa työyhteisössä koko henkilöstö samastuu työryhmään. Edellytyksiä tälle luovat johtamisen kautta saavutettavat asiat, kuten luottamus.

Markku Silvennoinen

Sosiaalinen pääoma ja optiot suomalaisilla, suomenruotsalaisilla ja skandinaaveilla

Kommentoisin Lääkärilehden numerossa 1/2002 s. 61 julkaistua Markku T. Hyypän kolumnia Vaihda optiosi sosiaaliseen pääomaan. Hyyppä väittää kirjoituksessaan suomenruotsalaisilla olevan suomenkielisiä enemmän ns. sosiaalista pääomaa, mikä hänen mukaansa selittää suomenruotsalaisten parempaa sijoittumista terveydentilaa, yleistä elämänlaatua ja psykososiaalista viihtyvyyttä kartoittavissa tutkimuksissa. Tällaisten väitteiden esittäminen suomenkieliselle lukijakunnalle suunnatussa lehdessä vaikuttaa miltei provokatoriselta, koska lienemme muutenkin jo saaneet tarpeeksemme kuulla ruotsinkielisen väestön kaikinpuolisesta erinomaisuudesta. Mitä sosiaalista erityispääomaa kelpo hurreillamme muka voisi olla?

Ari Lahti

Huostaanotto on oljenkorsi

Huostaanotettujen lasten kuolleisuusluvut ovat moninkertaiset samanikäiseen väestöön verrattuna, kerrottiin suomalaistutkijoiden artikkelissa (BMJ 28.7. 2001, ref. Helsingin Sanomat 11.8.2001). Huikein luku oli tyttöjen kuolleisuus alkoholiin ja huumeisiin, 8,8 kertainen verrokkeihin nähden. Itsemurhat olivat yleisiä. Ei liene juuri epäilystä siitä, että samantapaisia tilastolukuja saataisiin näiden lasten ja nuorten elämän monista muistakin mittareista. Huostaanotto on lopputulos, piste ketjulle turvattomuutta, hylätyksi tulemista ja pelkoa. Joidenkin kohdalla huostaanotto kääntää elämän oikeille urille.

Marjaleena Koskiniemi

Vielä distaalisista radiusmurtumista

Vaseniuksen ja Raatikaisen distaalisia radiusmurtumia koskevan esityksen (SLL 2002;57:635-642) jälkeen dos. Vastamäki toi esiin väitöskirjassani kehitetyn yksinkertaisen luokituksen, joten lienee aiheellista kertoa millainen se on. Oheisessa kuvassa esitetään ko. luokitus. Sen ajatuksena oli katsoa, voisiko tällainen helppo luokitus auttaa erottamaan instabiileja tämän alueen murtumia stabiileista. Luokitushan perustuu kokonaan siihen, miten murtuma ulottuu radiokarpaaliniveleen. Monet aikaisemmin käytetyt luokituksethan ovat osoittautuneet hankaliksi käyttää, ja niiden ennusteellinen merkitys on heikko.

Juha-Pekka Kaukonen

Unohdettu Alvar Wilska

Arno Forsiuksen mainiossa kokoelmassa Ihmisiä lääketieteen historiassa Suomen Lääkäriliitto 2001, esitellään viimeisenä Ragnar Granit (1900-1999).

Lauri Autio

Poliittisesti määrättyä lääkettä

Jos suomalaiset poliittiset päättäjät siirtävät maamme käytäntöön, jossa apteekki muuttaa poliittisesta määräyksestä tulleella ohjeella lääkärin lääkemääräystä sitä toimittaessaan, ollaan vaarallisella tiellä. Tilanne kun nimittäin todellisuudessa on sellainen, että vaikka lääkkeessä, esimerkiksi tabletissa tai kapselissa oleva lääke on kemialliselta rakenteeltaan identtinen, on mukana aina muita aineita, jotka vaikuttavat sen käyttäytymiseen elimistössä. Aikanaan kyselin tätä moneltakin asiantuntijalta, ennen kuin kirjoitin asiaa koskevan kolumnini, joka sitten oli Lääkärilehdessä muistaakseni nimellä Määrääkö lääkkeen lääkäri vai järjestelmä. Ne lisäaineet, joihin lääkemolekyyli on sidottu, voivat vaikuttaa olennaisesti sen käyttäytymiseen elimistössä, sen tunkeutumiseen solukalvon läpi. Useilta apteekkareilta, kemisteiltä ja lääkäreiltä sain sen ymmärryksen, että jos jokin lääke on jollekin potilaalle todettu sopivaksi ja vaikuttavaksi, niin siinä lääkkeessä pitäisi pysyä, eikä muuttaa sitä erinimiseksi, joka nimellisesti sisältää samaa vaikuttavaa ainetta. Kaikki lääkkeessä olevat aineet vaikuttavat lääkkeen käyttäytymiseen elimistössä.

Pekka Vuoria

Kenestä lääkäri?

Suomessa on nykyisin lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneita henkilöitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Silti meillä on ilmeinen lääkäripula. Vielä pari vuotta sitten lähes joka viikko joku valmistumisvaiheessa oleva lääketieteen opiskelija soitti ja kyseli eurolääkärin paikkaa. Nyt kyselijöitä ei juurikaan ole.

H. Tapio Hanhela