76146 osumaa

Syömishäiriöpotilaan psykiatrinen tutkimus

Syömishäiriöpotilaan huolellinen psykiatrinen tutkimus on tärkeä mutta usein vaikea, koska häiriöön liittyy ongelmien kieltämistä, häpeilyä ja vääristynyt käsitys omasta ruumiista. Tutkimuksessa selvitetään häiriön luonne, siihen liittyvät terveydelliset riskit ja häiriön vaikutus persoonallisuuteen ja yleiseen toimintakykyyn. Nuoresta potilaasta arvioidaan myös vaikutus käynnissä olevaan kehitykseen. Onnistuessaan tutkimus lievittää potilaan ja omaisten ahdistusta ja on alku hoitoon motivoitumiseen ja sitoutumiseen.

Eila Laukkanen

Sisäilmaongelmat kotikäyntien valossa

Kodin sisäilman ärsykkeillä on keskeinen merkitys allergistyyppisten oireiden aiheuttajina. Potilastyötä tekevät lääkärit eivät yleensä joudu työssään perehtymään kotien sisäilmaongelmiin samassa laajuudessa kuin työterveyslääkärit työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Lääkärin tai muun terveydenhoitoalan henkilön tekemästä työpaikkaselvitykseen verrattavasta kotikäynnistä voi kuitenkin olla pulmatilanteissa ratkaisevasti apua. Potilaiden asumisolosuhteisiin tutustuminen avaa monesti lääkärin silmät.

Marjatta Malmberg, Helena Mussalo-Rauhamaa, Soili Mäkinen-Kiljunen, Henrik Malmberg, Tari Haahtela

Hyödyttävätkö preoperatiiviset laboratoriotutkimukset leikkausvuotoriskin arvioinnissa? Onnistunut näyttöpohjaisen tiedon haku oppilastyönä

Tampereen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden oppimisohjelmaan kuuluu ongelmaratkaisuharjoitus, jossa opiskelijat etsivät vastausta tietokantahakujen avulla. Tässä esitetyn työn perusteella nousee esille se, että opiskelijat omaksuvat lyhyen opastuksen jälkeen hakumetodit ja osaavat hyödyntää niitä opiskelussaan. Taitoa tullaan todennäköisesti käyttämään myös työelämässä. Katsauksessa esille tulevat tutkimustulokset edellyttävät harkintaa ja kenties muutoksia preoperatiivisten rutiinitutkimusten käytössä.

Miia Virta, Juhani Vilpo

Kolibakteeri ei ratkaise keskosuuden ongelmaa

Kiitän kollega Eila Knuutia mielenkiinnosta keskosuuden ehkäisyyn liittyviä tutkimuksia kohtaan (SLL 12/2000). Allekirjoittanut saa kuitenkin Knuutin kirjoituksessa suhteetonta kunniaa ja muutama seikka vaatii oikaisua. Väitöskirjaoppilaani LL Minnamaija Kekki on mukana ensimmäisenä kirjoittajana eräässä referoidussa työssä (1). Siinä suosittelimme sekä metronidatsolia että klindamysiiniä raskauden aikaisen bakteerivaginoosin (BV) hoitoon, emme siis klindamysiiniä ensisijaisesti (1).

Tapio Kurki

Lyhyesti: Penisilliiniä tonsilliittipotilaalle

Pari vuotta sitten Pediatric Infectious Disease Journal -lehti julisti lukijoilleen kilpailun siitä, kuka löytäisi tutkimuksen, jossa penisilliinin teho olisi jonkin taudin hoidossa osoitettu satunnaistetun, lumekontrolloidun tutkimusasetelman avulla. Infektiolääkäreille ei tullut yllätyksenä, että montakaan työtä ei löytynyt. Nyt hollantilaiset ovat osoittaneet, että penisilliiniä saavat tonsilliittipotilaat paranevat nopeammin ja hävittävät A-ryhmän streptokokkikantajuuden nielustaan useammin kuin lumelääkettä saaneet. Seitsemän päivän hoito tehosi selvästi kolmen päivän hoitoa paremmin. Vanhat suositukset streptokokkitonsilliitin hoidosta ovat siis voimassa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Pako hiekkaerämaahan ei auta allergioissa

Oletko ajatellut suositella siitepölyallergioista ja astmasta kärsivälle matkaa Saharaan tai Arabian niemimaalle? Väärä vinkki kuwaitilaistutkimuksen mukaan. Allerginen astma on tavallinen sairaus Kuwaitissa. Tutkijat havaitsivat 553 astmapotilaan (miehiä 3/4) ja 112 verrokin aineistossa astmaatikoista 87 %:lla IgE-vasta-aineita ainakin yhtä allergeenia kohtaan, verrokeista 24 %:lla. Siitepölyallergiaa poti astmapotilaista samoin 87 %, huonepölypunkille oli herkkiä 76 % ja homeitiöille 30 %. Yleisimmät allergeenit olivat erämaata vihertämään tuotuja kasveja (Chenopodium album eli savikka, engl. goosefoot ja Cynodon dactylon eli bermudaheinä, engl Bermuda grass). Hiekkaerämaa ei siis ainakaan nykyoloissa suojaa allergioilta siitepölyille ja pölypunkille; ehkä ennen urbanisaatiota tilanne oli toisin?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lasten korvatulehdusten mikrobilääkkeetön hoito

Hollantilaiseen tutkimukseen värvättiin 240 korvatulehduslasta (ikä 6-23 kk). Puolet hoidettiin amoksisilliinilla (40 mg/kg/vrk, 10 vrk), muut lumelääkkeellä. Neljän päivän kuluttua hoidon alusta oireita oli lääkeryhmässä 59 %:lla, lumeryhmässä 72 %:lla. Kuumeen keston mediaani oli 2 vs 3 vrk, itkuisuuden keston mediaani 8 vs 9 vrk ja kymmenen päivän seuranta-aikana käytetyn särkylääkityksen keskiarvo 2,3 vs 4,1 annosta. Ryhmien välillä ei todettu eroja otoskooppisissa löydöksissä tai 6 viikkoa myöhemmin tehdyissä tympanometrioissa. Tilastollinen ero löytyy, mutta biologinen vaikutus on pieni. Seitsemän lasta tulisi hoitaa, jotta yhdellä olisi vähemmän oireita 4 vrk:n kuluttua.

Per Ashorn

Lyhyesti: Virus liikeratakovettuma-taudissa

Otsikon tauti taitaa olla tunnetumpi lyhenteenä ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi). Tauti aiheuttaa lihasten surkastumisen ja johtaa kuolemaan. Sen etiologia on tuntematon. Ranskalainen tutkijaryhmä on nyt löytänyt lähes 90 %:lta potilaista selkäytimestä enterovirusten RNA:ta. Verrokeista sitä löytyi vain noin 3 %:lta. RNA tyypittyi lähelle echovirus 7:n emäsjärjestystä. PCR-menetelmiin liittyy kontaminaation aiheuttama virheriski. Tämän tuloksen uskottavuutta lisää kuitenkin RNA:n löytyminen vain oikeista kohdista selkäydintä. Syy-seuraussuhde jää silti osoittamatta.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030