Lyhyesti: Ehkäiseekö statiinihoito diabetesta?

WOSCOPS-tutkimuksen alle kuuden vuoden seurannassa 139:lle osallistuneelle keski-ikäiselle henkilölle puhkesi diabetes. Kaikkiaan tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 5 974 henkilöä. Pravastatiinia käyttäneessä hoitoryhmässä ilmeni diabetesta 30 % vähemmän kuin lumeryhmässä (p = 0,04). Diabeteksen ilmaantumista ennakoivia tekijöitä olivat lihavuus, korkea triglyseriditaso ja verensokeri. Koska kyseessä on tutkimuksen jälkianalyysi, vaatii tämä mielenkiintoinen havainto vielä varmentavia lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien systeemivaikutukset terveillä ja astmaa sairastavilla erilaiset

Britit tutkivat, onko systeemivaikutuksissa eroa, kun annetaan seitsemän päivän ajan flutikasonia 1 500 myyg/pv, budesonidia 1 600 myyg/pv tai lumelääkettä terveille (n = 46) ja astmaa sairastaville (n = 31) (jälkimmäisille ei lumetta). Terveillä oli perustasolla virtsan kortisonimetaboliittien (TCM) pitoisuudet suuremmat kuin astmaatikoilla. Flutikasoni pienensi näitä pitoisuuksia terveillä, mutta budesonidi ei merkitsevästi; astmaatikoilla taas ei lääkkeiden välillä näillä annoksilla ollut oleellista eroa. Virtsan TCM-tasot osoittautuivat jälleen selvästi herkemmäksi kortisoniefektin mittariksi kuin seerumin aamukortisoli tai osteokalsiini; mielenkiintoista on, että budesonidi vähensi viimeksi mainittua. Inhalaatiosteroidien vaikutuksissa hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakseliin ja luumetaboliaan näyttää siis olevan eroja. Lisäksi astmaatikolla ja terveellä vaikutukset ovat erilaiset.

Hannu Puolijoki

Informaatioteknologia ja lääkehoito: lunastettuja lupauksia ja mahdollisuuksia

Tietotekniikka tulee voimalla lääkärin työn osaksi. Sen tarkoituksena on helpottaa päätöksentekoa ja säästää lääkärille aikaa potilaan ongelmiin keskittymistä varten. Pohjoismaisen lääkelautakunnan järjestämässä kongressissa huhtikuussa katsastettiin tilannetta eri maissa. Ratkaisut ja niiden toteutusaste vaihtelevat suuresti maiden kesken ja myös maiden sisällä. Seminaari antoikin opastusta järkevistä kehityssuunnista, mutta myös muiden tekemistä virheistä, joita tulisi meillä välttää.

Arja Helin-Salmivaara, Ilkka Kunnamo

Päätäi ja kihomato - uusi vanha ongelma kouluissa ja päiväkodeissa

Sekä päätäi- että kihomatotartunnat ovat lisääntymisestään huolimatta sen verran harvinaisia, että niitä ei aina osata epäillä eikä tunnistaa. Hoidon viivästyminen mahdollistaa molempien tartuntojen leviämisen.

Pekka Kirstilä

Debriefingiä kritisoidaan usein väärin perustein

Debriefing- eli jälkipuinti-istuntoja ryhdyttiin järjestämään Nurmijärvellä vuoden suunnittelun jälkeen lokakuussa 1994. Tästä lähtien istuntoja on järjestetty 10-15 onnettomuuden yhteydessä vuodessa. Istunnot ovat liittyneet pääasiassa sellaisiin onnettomuuksiin, joissa joku on menehtynyt.

Risto Koskinen

TAYS:ssa ohjeet lasten pahoinpitelyn tunnistamiseksi Lääkärit arvelevat, että suurinta osaa pahoinpitelyistä ei huomata

Moniammatillinen työryhmä on luonut Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toimintaohjeet lasten fyysisen pahoinpitelyn tunnistamista, hoitoa ja jatkotoimenpiteitä varten. Ryhmä on laatinut kaavion, jota käytetään aina lapsen fyysistä pahoinpitelyä koskevan epäilyn herätessä: toiminta on tällöin yhtenäistä, ja selkeät ohjeet helpottavat tilanteeseen puuttumista. Ohjeet siirretään tämän kevään aikana TAYS:n sisäiseen tietoverkkoon ja sen jälkeen koulutetaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveyskeskukset ja sairaalat havaitsemaan lasten pahoinpitelyjä sekä puuttumaan niihin.

Ulla Toikkanen

Ajankohtaista lääkintäoikeudesta: Korvaako laki stetoskoopin?

Tieto oikeudellisista kysymyksistä ei ole vielä läheskään riittävää. Lääketieteen ja oikeustieteen yhteistyö sekä vuoropuhelu on tärkeää lainsäädännön, koulutuksen ja käytännön tasoilla. Sekä lääkärin että juristin on syytä tuntea oikeudellisia perusasioita, jotka liittyvät terveydenhuollon eri alueisiin. Valokeilassa on nimenomaan potilas.

Merja Koivuniemi

Voiko geenin patentoida?

Ihminen ei voi olla omistusoikeuden kohteena, mutta voidaanko ihmisen ainesosia, mukaan lukien geenejä, patentoida? Tähän epäinhimilliseen kysymykseen on ollut pakko vastata ihmisen geenien ja ennen pitkää koko genomin tullessa selvitetyksi. Alan lainsäädäntö on uudistunut sekä kansallisella että EU-tasolla. Jo aiemmin alkaneena trendinä ns. henkisen pääoman - yksinkertaisimmillaan patentti- ja tavaramerkkisalkun - osuus yhtiöiden arvosta on jatkuvasti lisääntynyt. Myös biolääketieteen tutkijoiden on syytä tuntea biolääketieteellisten keksintöjen suojaamisedellytykset ja hyödyntämismahdollisuudet.

Riina-Riitta Helminen, Antti Heikinheimo

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito - fuusio, yhteistoiminta vai kilpailu?

Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto eroavat keskenään hallinnollisesti, vaikka ne ovat saman hoitojärjestelmän osia ja palvelevat samoja asiakkaita. Usein ne jopa toteuttavat toistensa tehtäviä. Kirjoittaja tarkastelee yhteistyön mahdollisuuksia historiallisen ja hallinnollisen kehityksen näkökulmasta ja ehdottaa hallintomallia, joka turvaisi pientenkin sairaanhoitopiirien asukkaille pääsyn korkeatasoiseen erikoissairaanhoitoon.

Aki Linden

Virheellinen endoproteesi potilasvahinkona

Potilasvahinkolain 2 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasvahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai välineen viasta. Sairaanhoitolaitetta tai -välinettä käytetään terveydenhuollon toimintayksikön tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta potilaan hoidossa. Sen sijaan potilaaseen pysyväisluonteisesti asennetut implantit tai potilaan omaan käyttöönsä hankkimat terveysvaikutteiset tuotteet eivät ole potilasvahinkolaissa tarkoitettuja sairaanhoitovälineitä tai -laitteita. Ne, kuten sairaanhoitolaitteet ja -välineet, voivat kuitenkin olla sellaisia tavaroita, joita koskevat tuotevastuulain (L 694/1990) säännökset.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen