Käytännön kokemuksia ISO 9001 -sertifioidun laadunhallintajärjestelmän rakentamisesta terveyskeskukseen

Laadunhallintajärjestelmä on hallinnon ja toiminnan kehittämisen väline. Onnistuakseen se tarvitsee kaikkien työntekijäryhmien yhteistyötä ja aktiivista osallistumista. Kirjoituksessa kuvataan Toijalan terveyskeskuksen laadunhallintajärjestelmän sertifiointiprosessi. Prosessin eri vaiheissa kaikki siihen osallistuneet oppivat arvioimaan omaa työtään, tunnistamaan siinä esiintyviä ongelmakohtia, tekemään siihen muutoksia ja vastaanottamaan asiakaspalautetta. Tärkeänä osana laadunhallintaa on luotettavan seurantajärjestelmän luominen, johon kuuluu mm. jokavuotinen sisäinen auditointi.

Maarit Varjonen-Toivonen

Uuden vuosituhannen haasteet sosiaali- ja terveysalalla

Rooman klubin perustaja Aurelio Peccei on todennut, että tulevaisuus on ihmisistä riippuvainen - tulevaisuus on miksi sen teemme. Suunnan näemme, muttemme päämäärää. Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuteen vaikuttavat samat tekijät kuin yhteiskunnassa yleensäkin. Tärkeimpiä ovat väestön ikääntyminen, palvelurakenteen muutos, teknologian kehitys, kansantalouden kehitys, työttömyys sekä kansainvälistyminen. Kirjoituksessa pohditaan eri tekijöiden tulevaisuudennäkymiä ja vaikutuksia toimintaympäristön muutoksiin.

Jari Metsämuuronen

Hukataanko arvokasta erikoislääkäriosaamista?

Uhkaava erikoislääkäripula on tullut keskustelun aiheeksi viime aikoina. Yleissairaaloissa tähän osaltaan on vaikuttamassa eläkkeelle ja yksityissektorille siirtyvien erikoislääkäreiden yhä lisääntyvä määrä.

Veikko Avikainen

Erikoislääkärivaje vaivaa sairaaloita

Heikki Punnonen osui naulankantaan monissa arvioissaan kirjoituksessaan Sairaalaviesti-lehdessä (1/2000). Hänen mukaansa viime syksynä olisi maamme terveyskeskuksissa ollut 150-200 lääkärin vajaus, mutta sairaaloissa peräti yli 750 erikoislääkärin vajaus. Ilmiön vaikeuden tuntevat sairaalatyötä tekevät spesialistit ilman tilastoakin - tuntevat nimittäin nahoissaan. Valitettava totuus on, että erikoislääkärivajeesta on monissa sairaaloissa tullut pysyvä ilmiö, joka saattaa jopa vaikeutua lähivuosina. Syynä ovat tekijät, jotka Punnonenkin mainitsee; ja lisäksi erikoislääkärikunnan ikärakenne joillakin erikoisaloilla johtaa kasvavaan poistumaan.

Jyrki Kotaniemi

Sydänkuolemiin johtanut närästyslääke pois markkinoilta USA:ssa

Refluksin aiheuttaman närästyksen hoitoon tarkoitettu sisapridi, Janssen Pharmaceutican Propulsid (Suomessa Prepulsid) vedetään heinäkuussa myynnistä Yhdysvalloissa. Lääke on ollut markkinoilla vuodesta 1993, ja sen pakkauslipukkeeseen on liitetty varoituksia useaan otteeseen. FDA oli suunnitellut huhtikuuksi kokousta lääkkeen haittavaikutusten ja niiden ehkäisyn arvioimiseksi, mutta sitä ei nyt tarvita, kun valmistaja katsoi parhaaksi vetää lääkkeen vapaaehtoisesti pois markkinoilta.

Tuula Fabrizio

Erilaisesta työttömyydestä

Puhelimen pirinä havahduttaa hereille, mutta en ehdi hätiin. Edellisillan viime hetkillä postileimattu veroilmoitus on uuvuttanut täysin palvelleen eläkeläisen. Kahvihetki aamutelevision äärellä on tänäänkin tuoreen eläkeläisyyden ensiarvoisin etu.

Aira Laihinen

Perusteellisesti ravitsemustieteestä

Uusi suomenkielinen ravitsemuksen oppi- ja käsikirja Ravitsemustiede on ilmestynyt muutama vuosi sitten julkaistun Kliininen ravitsemustiede -kirjan jatkajaksi. Kirja on laajentunut aikaisemmasta huomattavasti ja sisältää nyt peräti 648 sivua. Monia uusia asioita on otettu mukaan. Erityisen merkittävää on, että tähän aikaan liittyvät uudet asiat kuten etniset ruokavaliot, uuselintarvikkeet ja funktionaaliset elintarvikkeet ovat saaneet omat lukunsa.

Markku Savolainen

Metabolinen oireyhtymä syvällisemmin ja laajemmin

Metabolinen oireyhtymä eli insuliiniresistenssioireyhtymä on ollut voimakkaasti esillä niin meillä kuin kansainvälisestikin 1990-luvun aikana. Tämä kirja pohjautuu aiheesta syksyllä 1998 Padovassa pidetyn symposiumin esitelmiin. Kyseessä ei siis ole oppikirja, vaan paljolti alan kansainvälisten huippututkijoiden omiin tutkimustuloksiin pohjautuvien esitelmien kokoomateos. Tästä huolimatta kirjan sisältö on rakennettu oppikirjamaiseen tapaan: ensimmäisissä luvuissa käsitellään epidemiologiaa ja genetiikkaa, sitten siirrytään insuliiniresistenssiin ja siihen usein liittyvän diabeteksen komplikaatioihin ja lopuksi käsitellään komplikaatioiden ehkäisyä.

Tapani Rönnemaa

Lääketiedettä 1000 vuotta sitten

Tasavuodet eivät merkitse maailmankaikkeuden, maailman ja ihmiskunnan kehityksessä mitään käännekohtia. Ihmisten mielissä tasavuodet kuitenkin jäsentävät muuten hahmottomalta tuntuvaa kehityksen virtaa, niin että sitä on helpompaa pohtia, ymmärtää ja kuvata. Ajanlaskumme tuhatluvun vaihtuessa voidaan tarkastella sitäkin, millainen oli lääketieteen tila ihmiskunnassa vuoden 1000 tienoilla.

Arno Forsius

Vainun hajun eli resiprookkien jäljillä

Lintujen, kalojen ja humalaisten suunnistuksen selitystä odotellessa on koirien vainun olemuksen narratiivisista ihmettelyistä edetty sen empiiriseen hyödyntämiseen. Lääketiede, päinvastoin kuin perustieteet, on siitä pragmaattista, että se ei kompastu ensimmäisiin ylittämättömiin miksi-betoniporsaisiin vaan jättää ne filosofeille ja jatkaa matkaa. Pragmatismin vaarana on, että vastausten unohtuessa unohtuvat kysymyksetkin.