Lääkärin puhelimessa antamilla neuvoilla voi korvata osan potilaskäynneistä

- Lääkärin antamalla puhelinneuvonnalla voidaan saada terveydenhuollossa aikaan kustannussäästöjä, kun neuvonta korvaa päivystys- ja ajanvarausvastaanottokäyntejä, sanoo puhelinlääkäritoiminnasta väitellyt oululaislääkäri Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää.

Suvi Sariola

Tutkimus matkapuhelimien käytöstä sairaalassa: GSM1800-puhelimista ei merkittäviä häiriöitä

Työterveyslaitos ja Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus tekivät yhteistyössä tutkimuksen matkapuhelimien käytön vaikutuksista Helsingin Marian sairaalan laitekantaan. Hankkeeseen osallistuivat myös Helsingin sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lääkintätekniikan keskus.

Ihmisen fysiologia ei tue laihtuneen painonhallintaa Ihannepainon tavoittelusta siirryttävä pienten tavoitteiden painonhallintaan

Suomalaiset eivät kansakuntana enää liho niin kovaa vauhtia kuin viime vuosikymmenellä.

Ulla Järvi

Omenaviinietikka on vuoden laihdutuslimbo

Suomen lihavuustutkijat ry. myönsi historiansa ensimmäisen laihdutuslimbo-tunnustuspalkinnon etikkavalmisteille.

Painonhallinta- palkinto KiintoNainen- ja KiloKimppa-toiminnalle

Lihavuustutkijat myöntää myös painonhallinnan todellisen tunnustuspalkinnon. Ensimmäisenä palkittiin vuonna 1992 aloittanut KiintoNainen-toiminta ja vuonna 1995 alkanut KiloKimppa-toiminta.

Kärsimyksen hoitaminen

Jo liki klassiseksi muodostuneessa Eric Cassellin artikkelissa kärsimyksen luonteesta ja lääketieteen pyrkimyksistä kirjoittaja totesi, että osa potilaiden kärsimyksestä johtuu hoidoista. Lääketieteellisten hoitojen keskittyminen yksinomaan objektiiviseen sairastamiseen johtaa potilaan persoonan unohtamiseen. On yksiulotteisesti ajateltu, että mitä suurempi kipu tai muu fyysinen oire, sitä suurempi kärsimys. Cassellin mukaan oireen merkitys yksityiselle potilaalle on kärsimyksen mittaa säätelevänä tekijänä huomattavasti merkittävämpi. Kärsimys liittyy tunteeseen kontrollin puutteesta omaan sairastamiseen. Kärimyksellä on myös ajallinen komponentti. Pelko ja ahdistus liittyvät aina tulevaisuuteen.

Juha Hänninen

Att möta lidande

I Eric Cassells redan i det närmaste klassiska artikel om lidandets natur och läkarvetenskapens bemödanden konstaterade författaren att en del av det lidande som patienter upplever härrör från givna behandlingar. När medicinsk behandling uteslutande fokuserar på det objektiva konstaterandet att patienten är sjuk, glömmer man bort patienten som individ. Man föreställer sig stereotypt att ju svårare smärta eller något annat fysiskt symtom patienten upplever, desto större är hans lidande. Enligt Cassell har själva symtomet som en faktor vilken styr lidandets omfattning avsevärt större betydelse för den enskilde patienten. Lidande är förknippat med en känsla av att inte kunna kontrollera sin sjukdom. I lidandet ingår även en tidsrelaterad komponent. Rädsla och ångest är alltid förknippade med framtiden.

Juha Hänninen

Lääketieteen teknistymisen paineet hyvään lääkärintyöhön

Maailma on muuttunut 50 viime vuoden aikana ehkä enemmän kuin koskaan menneinä vuosisatoina vastaavan pituisena ajanjaksona. Uudet innovaatiot ja niiden sovellutukset ovat parantaneet merkittävästi niin tutkimus- ja hoitomahdollisuuksia kuin myös käytännön lääkärin työtä. Tämä on luonnollisesti johtanut siihen, että hoidosta ja diagnostiikasta on tullut yhä enemmän monet eri tieteenalat ylittävää. Tarvitaanko siis vielä lääkäriä tulevaisuudessa ja mihin?

Hannu Puolijoki

Tiedot ulkomailla sattuneista kuolemantapauksista jäävät usein puutteellisiksi

Ulkomaalaisen henkilön kuoleman yhteydessä jokaisessa maassa noudatetaan maan omaan lainsäädäntöön perustuvaa menettelyä. Myös vainajan kotimaassa tarvitaan tietoja kuolemansyistä ja -olosuhteista omaisten, vakuutusmenettelyjen ja tilastojen tarpeisiin. Käytännössä tietojen saamisessa voi olla varsin suuria ongelmia.

Kari Karkola, Pia Jumppanen, Pekka Karhunen

Suntti-implantti - tehokas hoito uveiittiglaukoomaan

Uveiittiglaukooman ennuste on viime vuosina parantunut erityisesti suntti-implanttikirurgian ansiosta. Implantilla alennetaan silmänpainetta johtamalla kammionestettä silikoniputkea myöten silmän ekvaattoritasolle sidekalvon alle. Uveiittiglaukooman hoidossa onnistumisprosentti on ollut hyvä, 75-89 %, ja suntti-implantit ovat hyvin siedettyjä. Komplikaatioista vain murto-osa on näköä uhkaavia. Implanttikirurgia on erinomainen apu ehkäistä näkövammaisuuden lisääntymistä uveiittiglaukoomapotilailla, erityisesti lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Juha Välimäki