Työterveyshuolto sosiaali- ja terveysalalla

Valtakunnallisen kyselyn mukaan suurin osa sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä oli käynyt joskus työterveyshuollon terveystarkastuksessa, lääkärit ja tilapäiset työntekijät kuitenkin muita selvästi harvemmin. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei työterveyshenkilöstö ole koskaan käynyt perehtymässä heidän työoloihinsa. Henkisen jaksamisen tukeminen arvioitiin työterveyshuollon erityisen tärkeäksi tehtäväalueeksi sekä sosiaali- että terveyssektorilla.

Saara Töyry, Kimmo Räsänen, Marjukka Laine, Gustav Wickström

Virheellinen endoproteesi potilasvahinkona

Potilasvahinkolain 2 pykälä:n 1 momentin mukaan potilasvahinkona korvataan henkilövahinko, joka on aiheutunut tutkimuksessa, hoidossa tai muussa vastaavassa käsittelyssä käytetyn sairaanhoitolaitteen tai välineen viasta. Sairaanhoitolaitetta tai -välinettä käytetään terveydenhuollon toimintayksikön tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta potilaan hoidossa. Sen sijaan potilaaseen pysyväisluonteisesti asennetut implantit tai potilaan omaan käyttöönsä hankkimat terveysvaikutteiset tuotteet eivät ole potilasvahinkolaissa tarkoitettuja sairaanhoitovälineitä tai -laitteita. Ne, kuten sairaanhoitolaitteet ja -välineet, voivat kuitenkin olla sellaisia tavaroita, joita koskevat tuotevastuulain (L 694/1990) säännökset.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Tieteellisen tekstin ohjeet

Björn Gustavii on Lundin yliopiston apulaisprofessori, erinomainen kirjoittaja ja toimittaja. Hän on 20 vuotta pitänyt julkaisutekniikan kursseja ja julkaisee nyt kirjan, joka perustuu hänen kokemuksiinsa tällä alalla. Kirja on tarkoitettu vasta-aloittelijalle, mutta moni vanhempikin kirjoittaja saa tästä kirjasta hyvää tietoa ja tärkeitä ohjeita.

Svante Stenman

Fängslande medicinskt lokalhistoria

Böcker i medicinsk historia är ovanliga och att en finlandssvensk läkare publicerar en sådan är glädjande. Dagens medicinare anar föga hur slingrig vägen har varit innan man uppnått nuvarande kunskap och standard. Docent Kurt A. West är specialist både i neurokirurgi och allmän medicin. Han avslutade sin karriär som överläkare för Vasa Centralsjukhus. Hans bok om läkekonsten genom tiderna i Svenska Österbotten är en sammanfattning av den kunskap han under ett långt och aktivt yrkesliv skaffat sig och den täcker verkligen allt mellan magi och hjärtkirurgi.

Svante Stenman

Louis Pasteur (1822-1895) - kemisti ja biologi

Ranskalainen Louis Pasteur (1822-1895) on eräs niistä lääkärikunnan ulkopuolisista tiedemiehistä, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisevasti lääketieteen kehitykseen.

Arno Forsius

Sydänenkeli

Taidenäytelyt ovat omituisia. Usein käy niin, että yksi teos nousee spontaanisti yli muiden, syistä jotka ovat selittämättömiä. Jokin teoksessa, intuitiivinen, epätodellinen sisäinen voima vetää yhä uudelleen sen luo. Näyttelyn muut teokset, hyvätkin, jäävät tämän maagisen ykkösen jalkoihin ja varjoon. Näin minulle kävi jälleen kerran, käydessäni Jöötti ry:n 10-vuotisjuhlanäyttelyssä Turussa, Wäinö Aaltosen museossa.

Martti Rannikko

Kannanotto jälkiehkäisyn reseptivapauden puolesta

Jälkiehkäisy on tärkeä lisä ehkäisyvalmisteiden valikoimassa. Sitä tarvitaan, jos varsinainen ehkäisy epäonnistuu. Tätä tapahtuu etenkin nuorilla, jotka ovat kokemattomia raskauden ehkäisyssä. Jälkiehkäisyä käytetään nykyään noin 50 000 kertaa vuodessa ja laskennallisesti sillä estetään noin 1 000 aborttia vuodessa. Nuorten raskauden keskeytysten määrä on kasvanut viime vuosina huolestuttavasti. Raskauden keskeytys on nuorelle aina vakava ja vaikea kokemus. Myös teinivanhemmuuden määrä on lisääntynyt, mikä ei ole suositeltava ilmiö nuorten kannalta eikä syntyvän lapsen kannalta.

Aulikki Rilva, Elina Hermansson, Dan Apter, Päivi Härkki, Erja Korteniemi-Poikela

Psyykenlääkkeet, QT-ajan piteneminen ja kammiotakykardia

Kollegat Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Ulla Idänpään-Heikkilä ja Timo Klaukka kirjoittavat Suomen Lääkärilehden artikkelissa Psyykenlääkkeet, QT-ajan piteneminen ja kammiotakykardia (SLL 10/2001) mm. että QT-ajan pidentymistä voi pitää neuroleptien ryhmävaikutuksena. Idänpään-Heikkilä ym. artikkelista saa lisäksi sen käsityksen, että olantsapiini olisi ongelmallinen lääke QT-ajan suhteen. Tämä ei pidä paikkaansa.

Jukka Karjalainen

Vastaus Jukka Karjalaisen kommenttiin

Euroopan lääkearviointiviraston julkaisema tuorein olantsapiinin (Zyprexa, Lilly) valmisteyhteenveto, joka on voimassa myös Suomessa, toteaa olantsapiinilla tehdyistä kliinisistä tutkimuksista muun muassa: ...8:lla potilaalla 1685 potilaasta oli toistuvasti pidentynyt absoluuttinen QTc-aika. Kuten muidenkin neuroleptien kohdalla, varovaisuutta on noudatettava niillä potilailla, jotka saavat samanaikaisesti olantsapiinin kanssa QTc-aikaa pidentävää lääkitystä ja erityisesti vanhuksilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Ulla Idänpään-Heikkilä, Timo Klaukka

Vuorotyö - ratkaisuko?

Suomen Kuvalehti on jälleen selvitellyt ammattien arvostusta: ensimmäiset seitsemän sijaa menivät lääkäreille ja kahdeksantena tulee lentokapteeni. Lentokapteenikin joutuu työskentelemään epämukavina aikoina ja pitkiä yhtäjaksoisia työrupeamia, mutta lepotauot on varsin hyvin järjestetty eikä niitä tarvitse ostaa omalla palkalla. Lääkärit saavat arvostusta muualta, mutta KT on meille tyly. Arvostuksen tulisi näkyä palkassa ja työoloissa. Palkan sijaan KT on alkanut hämärtää tilannetta puhumalla vuorotyöstä. Olemme Lääkäriliitossa tutkineet ja kysyneet myös sairaaloiden toiminnasta vastaavilta työnantajan edustajilta, mitä vuorotyö merkitsisi.

Heikki Pälve