76146 osumaa

Kolesterolihakemusten käsittely alkanut Kelassa

Heinäkuun alusta lähtien sepelvaltimotautia sairastavat voivat valtioneuvoston viimevuotisen päätöksen mukaisesti saada kolesterolilääkkeensä erityiskorvattuina edellyttäen, että ennen lääkitystä mitattu seerumin kolesterolitaso oli toistetusti vähintään 5,5 tai LDL-pitoisuus vähintään 3,5 mmol/l ruokavaliohoidosta huolimatta. Vaikka erityiskorvattavuuden alkuun on aikaa vielä yli kaksi kuukautta, Kelan toimistot ottavat jo huhtikuun alusta lähtien hakemuksia vastaan ja tekevät niistä päätöksiä. Erityiskorvauksiin oikeutetuille lähetetään päätökset ja uudella sairauskoodilla 213 varustetut uudet Kela-kortit, joilla he voivat saada erityiskorvauksen heinäkuun alun jälkeen tehdyistä kolesterolilääkeostoista.

Lääketieteenkandidaattiseura palkitsi parhaat opettajat

Lääketieteenkandidaattiseura palkitsi yhdessä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa opiskelijoiden valitsemat parhaat opettajat perinteisessä Vuoden luento -tilaisuudessa. Vuoden luennoitsijaksi valittiin keuhkosairausopin professori Brita Stenius-Aarniala, jota perusteluissa kuvattiin vanhan ajan kunnon opettajaksi, joka osaa opettaa perusasiat kiinnostavasti ja perinpohjin. Kiitosta saivat myös etukäteen valmistellut luennot, joissa on aina selkeä, looginen rakenne.

Väestövastuulääkärit yötyöhön? Oulun seudulla aloitetaan laaja yhteispäivystys

Oulussa aloitetaan toukokuussa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon laaja yhteispäivystys, jossa ovat mukana Oulun yliopistollisen sairaalan lisäksi Oulun kaupunki ja parikymmentä alueen kuntaa. Yhteispäivystys toimii arki-iltaisin ja -öisin sekä viikonloppuina. Ongelmallisena mallissa pidetään väestövastuulääkärien joutumista yötyöhön.

Suvi Sariola

Jatkuva kehittäminen

Terveydenhuolto ja lääketiede ovat pitkään kunnostautuneet kehittämällä toimintojaan tieteellisen tutkimuksen ja käytännön kokemuksen antamien opetusten mukaan. Aiemmin palvelujärjestelmän rakenne annettiin ylhäältä valtion keskushallinnosta. Terveydenhuollon toimijoiden ei juuri tarvinnut vaivata päätään järjestelmän luomisella. Perinteisellä toimintatavalla saatiin valtakuntaan varsin kattavat ja tasa-arvoisuutta lisäävät palvelut. Näillä eväillä Suomen terveydenhuolto on kelvannut Maailman terveysjärjestö WHO:n mallimaaksi. Systeemin heikkouksina ovat saattaneet olla voimakas palvelujärjestelmäkeskeisyys ja sektoroituneet palvelut.

Juha Metso

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030