Lääketieteen olemus

Sanakirjoista löytyy määritelmiä lääketieteelle, mutta ne eivät onnistu kovin hyvin kuvaamaan sitä tieteen ja käytännön yhdistelmää, jota lääketieteeksi kutsumme. Voiko lääketiede ylipäänsä olla tiedettä tai tieteellistä? Ja jos se on tiedettä, mitä tieteellä silloin tarkoitetaan? Raimo Puustinen ehdottaa seuraavassa omaperäistä uutta ratkaisua. Risto Pelkonen, Hannu Sariola ja Pekka Louhiala kommentoivat.

Raimo Puustinen

Lääkäreistäkö tiedemiehiä?

Lääketieteen tutkimuskohteena on ihminen, joka hakeutuu lääkärin vastaanotolle hakemaan vastausta ja apua johonkin häntä vaivaamaan ongelmaan...Lääketiedettä on harjoitettu vuosituhansia ennen nykyisten erityistieteiden syntyä.

Risto Pelkonen

Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä

Lääketiede on tiimityötä. Yksi osaa sitä, toinen tätä. Ilman eri erikoisaloja ja erilaisia työtapoja vastaanotolla potilaan kohtaavalla lääkärillä olisi aika orpo olo.

Hannu Sariola

Medisiina ja lääkeTIEDE

Puurot ja vellit alkavat kuitenkin mennä sekaisin, kun sanotaan, että lääketieteen tutkimuskohteena on ihminen, joka hakeutuu lääkärin vastaanotolle .... Tietenkin lääkäri tutkii potilaansa, mutta tämä tutkimus ei ole sama asia kuin tieteellinen tutkimus.

Pekka Louhiala

CP terveyden sähköisen kaupan käytäntöjen suunnannäyttäjänä

Euroopan lääkäreiden pysyvän komitean (CP) puheenjohtaja Markku Äärimaa asetti komitean kuluvan vuoden tavoitteeksi tutkia terveyspalvelujen sähköisen kaupan tilannetta Euroopassa ja laatia sitten lääkärikunnalle suositukset telelääketieteessä noudatettavista pelisäännöistä. Koska ongelmia ei ole kyetty toistaiseksi ratkaisemaan direktiiveillä, CP:lle on nyt avautunut loistava tilaisuus vaikuttaa alan tulevaan kehitykseen laajentumisen edessä olevassa Euroopan Unionissa.

Mia Mäkinen

Evidenssi ja humanismi

Näyttöön perustuvaa lääketiedettä (EBM) tulee nykyään joka tuutista, ja välillä tuntuu, että muuta ei ole enää olemassakaan. Päivänselvää on kuitenkin, että EBM on vain työkalu, eikä lääkärin työn varsinainen olemus ole koskaan ilmaistavissa sen käsitteistön puitteissa. Mikään määrä satunnaistettuja kaksoissokkokokeita ei tätä asiaa muuksi muuta. Hyvä siis, että tästäkin asiasta kirjoitetaan kirjoja.

Pekka Louhiala

Vilkaisu: Röntgentoiminta Venäjällä tilastojen valossa

Suomessa on käytettävissä hyvin vähän tietoa säteilyn lääketieteellisestä käytöstä Venäjällä. Tämä tieto on kiinnostavaa paitsi Suomelle myös Euroopan unionille ja kansainvälisille järjestöille. YK:n tieteellinen järjestö UNSCEAR (United Nations Scientific Committee on the Effects of Atomic Radiation) kerää säännöllisesti kuuden vuoden välein tietoa säteilyn käytöstä, myös lääketieteellisestä käytöstä. Tietoja kootaan mm. laitteista, tutkimuksista, säteilyannoksista, henkilöstöstä jne. Viimeisin raportti, UNSCEAR 2000, julkaistiin viime vuonna, ja se sisältää tietoa säteilyn käytöstä vuosilta 1991-96. Siinä on tilastotietoja myös lääketieteellisestä säteilyn käytöstä Venäjällä. Suurta maata koskeva tilasto ei kuitenkaan riitä kaikkiin tarkoituksiin, vaan tarkempaa tietoa eri alueiden säteilynkäytöstä tarvittaisiin, etenkin Suomen lähialueilta.

Antti Servomaa

Digitaalikuvien negatiivi

Digitaalisen kuvan alkuperäinen, muokkaamaton muoto on kuin makkara, kukaan ei tiedä mitä se sisältää.

Erkki Karjalainen

Traumaperäisen stressireaktion keksiminen ja käyttö

Psyykkisillä häiriöillä on yleensä enemmän samankaltaisia kuin spesifisiä piirteitä, esimerkiksi spesifissä fobiassa ilmenee tietylle ärsykkeelle pelko/ahdistusreaktio ja välttämiskäyttäytymistä kuten traumaperäisessä stressihäiriössä. Vaaran aiheuttamaa pelkoa ja sen välttämistä on pidettävä normaaliin itsesuojeluun kuuluvana pikemminkin kuin sairauden oireena.

Matti Viukari

Postmoderni lakko

Lääkärilakon kohtelu mediassa on ollut odotettua parempaa. Lääkäriliiton 311 artikkelin seurantatutkimuksessa runsas kolmannes suhtautui työtaisteluun myötämielisesti ja kolmannes neutraalin toteavasti. Kielteisesti suhtautui vain noin neljäsosa artikkeleista. Kriittiset mielipiteet kuuluvat luonnollisesti asiaan. Pääministerin mukaan kaikkien pitäisi olla tupossa - pakosta. Peruspalveluministerin pitenevään syytelistan kuuluu mm. väite tupo-koneiston nöyryyttämisaikeista. Lääkäripuolen kannalta yksi ikävimmistä kysymyksistä on lakon ja korotusvaatimuksen oikeutus: miksi lääkäreitten pitäisi saada suurempi korotus kuin muitten ammattikuntien?

Outi Aikio