Tietojen keruu alkaa toukokuussa Rakennusalan työterveyshuoltoa yritetään tehostaa rekisterillä

LEL Työeläkekassan yhteyteen perustetaan rakennusalan työterveystarkastusten seurantarekisteri eli Raketti. Rekisterissä ylläpidetään tietoja rakennusalan työntekijöiden työterveystarkastusten ajankohdista.

Ilmainen rintasyöpäseulonta yli 3 000 naiselle Pirkanmaalla

Lähes 3 400 naista pääsee ensi vuonna ilmaiseksi rintasyöpäseulontaan Pirkanmaalla. Ilmaisen mammografiaseulonnan lahjoittaa 50 vuotta täyttävä Pirkanmaan Syöpäyhdistys.

Uusi suomalainen tutkimus: Aikuistyypin diabetesta voidaan ehkäistä muuttamalla elintapoja

Kansanterveyslaitoksen johdolla tehdyssä uudessa suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa oli mukana 522 keski-ikäistä henkilöä Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Ihmiset tulivat mukaan tutkimukseen vuosina 1993-1998, ja heillä kaikilla oli tutkimuksen alussa heikentynyt glukoosin sieto sekä jonkinasteinen ylipaino. Tutkittavat jaettiin satunnaisesti tehostettuun ja tavanomaiseen neuvontaryhmään, ja päätutkijoina toimivat akatemiaprofessori Jaakko Tuomilehto Kansanterveyslaitokselta ja professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta.

Ulla Toikkanen

Lääkärikoulutukseen kaavaillaan 70 aloituspaikan lisäystä

Yliopistot valmistautuvat lisäämään lääkärikoulutusta. Opetusministeriön ja yliopistojen välisissä jokavuotisissa tulosneuvotteluissa on kaavailtu, että lääketieteen peruskoulutukseen otettaisiin 70 opiskelijaa nykyistä enemmän. Yhteensä aloituspaikkoja olisi siten 550.

Sopiiko laparoskooppinen sappileikkaus päiväkirurgiaan?

Anestesia- ja leikkaustekniikoiden kehittyminen on mahdollistanut laparoskooppisen sappileikkauksen (LC) tekemisen päiväkirurgisesti. Aloittaessamme tätä uutta toimintaa Vaasan ja Keski-Pohjanmaan keskussairaaloissa teimme kyselytutkimuksen näiden potilaiden selviytymisestä kotona. Potilaat selviytyivät kotona hyvin ja olivat tyytyväisiä päiväkirurgiseen hoitomuotoon. Pahoinvointi osoittautui ennakoitua pienemmäksi ongelmaksi. Leikkauksen jälkeisen kivun hoitoa sen sijaan on kehitettävä edelleen. Oikeiden potilaiden valitseminen ja heidän huolellinen valmistaminen toimenpiteeseen sekä kokenut kirurgi luovat edellytykset onnistumiselle.

Tuula Rajaniemi, Tuula Vuorialho, Pekka Tolonen, Alari Ilves, Auvo Rauhala, Asta Boström, Lisen Franz, Lea Hovila, Anna Hakala

Väestötiheys vaikuttaa tapaturmariskiin

Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, ja tapaturmaisesti kuolee yli 3 000 ihmistä. Tutkimuksessamme onnettomuustapahtumien määrä arvioitiin seutukunnittain tapaturmien päivystyspotilaiden määristä. Tapaturmien riski on selvässä yhteydessä asukastiheyteen, joka väestön määrän ohessa vaikuttaa yhteiskunnan toiminnan paljouteen (liikenne, massatapahtumat yms.). Tästä johtuen maassamme alueellinen tapaturmariski voidaan määritellä lähinnä kolmen tason mukaan, joista pääkaupunkiseutu erottuu muista selvästi korkeariskisimpänä.

Seppo Nieminen, Olli-Pekka Lehtonen, Miika Linna

Kenelle rautaa raskauden aikana?

Odottavan äidin veren hemoglobiinin pitoisuuden pieneneminen kuuluu raskauden fysiologiaan. Se johtuu etupäässä plasman tilavuuden kasvusta ja on sikiön ennusteelle suotuisaa. Miltei kaikki äidit saavat ravinnostaan riittämättömästi rautaa, suurelle osalle kehittyy raudanpuute ja osalle raudanpuuteanemiakin raskausaikana. Tämän takia raskaana oleville on suositeltu rutiiniluonteista rautaprofylaksia tai suunnattua rautalääkitystä. Tutkimuksissa rautalääkitys on lisännyt odottavan äidin rautavarastoja ja kohottanut hemoglobiinitasoa, mutta toisaalta se ei ole parantanut, jos kohta ei huonontanutkaan, äidin tai sikiön ennustetta.

Pekka Leinonen, Kari Teramo

Kouluikäisen ruoka-allergia

Ruoka-allergia on kouluikäisillä ja nuorilla aikuisilla lähes yhtä yleinen kuin pienillä lapsilla. Viiden ikävuoden jälkeen sen taudinkuva poikkeaa varhaislapsuuden ruoka-allergiasta. IgE-välitteisten ja yleisoireisten tautitapausten määrä on vähentynyt ja pääsääntöisesti suolioireinen taudinkuva on tullut niiden tilalle. Kouluiälläkin ruoka-allergian lopullinen diagnoosi saadaan tarkkaan valvotussa välttämis-altistuskokeessa.

Jorma Kokkonen

Löytyykö ratkaisu infarktin hoitoon luuytimestä?

Kaksi eri tutkijaryhmää New Yorkista on saanut erittäin lupaavia tuloksia luuydinsolujen käytöstä infarktiin liittyvien sydänlihasvaurioiden korjauksessa. Toisessa tutkimuksessa käytettiin hiiriä, joille aiheutettiin infarkti koronaariligaatiolla. Muutaman tunnin kuluttua infarktialueen lähistölle sydänlihakseen ruiskutettiin syngeenisen hiirikannan luuytimestä otettuja erilaistumattomia veren kantasoluja. Soluihin oli siirretty fluoresoivaa proteiinia koodaava geeni, joten siirrettyjä soluja ja niiden jälkeläisiä voitiin seurata. Siirretyt solut asettuivat vaurioalueelle ja täyttivät sen tilavuudesta keskimäärin 68 % yhdeksän päivän aikana. Merkkimolekyylien avulla voitiin osoittaa, että solut olivat ympäristön vaikutuksesta muuttaneet erilaistumissuuntaansa ja vaurioalueen kudos koostui lisääntyvistä lihas- ja endoteelisoluista. Solut ilmensivät myös konneksiinia 43, joka on keskeinen molekyyli solujen välisten anatomisten ja sähköisten yhteyksien synnyssä. Merkkinä solujen muuttumisesta toimivaksi sydänlihakseksi soluja saaneiden eläinten sydämen pumppaustoiminta parani merkittävästi.

Matti Viljanen

Hankinnaiset tekijät epilepsian synnyssä

Kaksostutkimukset ovat olleet tärkeä tutkimusmenetelmä useiden monitekijäisten tautien geneettisen taustan todentamisessa. Muutaman vuoden takaisessa laajassa tutkimuksessa todettiin, että monotsygoottisten kaksosten konkordanssi epilepsian suhteen oli 62 %, kun ditsygoottisilla kaksosilla vastaava luku oli vain 18 %. Geneettisillä tekijöillä näyttää siis olevan merkitystä epilepsian synnyssä.

Kari Majamaa