Aikakauslehtien liitto palkitsi Risto Pelkosen

Suomen Aikakauslehtien liitto myönsi tämänvuotisen J. V. Snellman -palkinnon arkkiatri Risto Pelkoselle.

Kuntiin toivotaan omia dementiahoidon ohjelmia

Alzheimer-keskusliiton kunnille tekemän kyselyn mukaan vain 12 prosentissa kunnista on oma erillinen dementiahoidon ohjelma. Kuntien omilla tai useamman kunnan yhteisillä muistihäiriö- ja dementiatyön ohjelmilla saataisiin liiton mielestä kuitenkin aikaan toiminnassa tarvittavaa systemaattisuutta.

Painonhallintapalkinto Leipätiedotukselle

Suomen Lihavuustutkijat ry on antanut tämän vuoden painonhallintapalkinnon Leipätiedotukselle. Yhdistys palkitaan painonhallintaa edistävän ravintotiedon pitkäjänteisestä levittämisestä. Leipätiedotuksen havainnollisia tuotteita - julisteita, kalvoja, dioja - käytetään runsaasti esimerkiksi terveydenhuollossa, kouluissa, laihdutusryhmissä sekä monien ammattiryhmien koulutuksessa.

Allergian tutkijat etsivät oikeaa hetkeä iskeäkseen elimistöön

- Allergiahoidon tulevaisuuden näkymät perustunevat kolmeen eri tutkimuslinjaan, katsoo dosentti Johannes Savolainen Turun yliopistosta. Yksi linja keskittyy mikrobeja tai mikrobikomponentteja sisältävien funktionaalisten elintarvikkeiden ja rokotteiden kehittämiseen. Toinen linja suuntautuu allergisen immuunivasteen välittäjäaineiden ja soluliikenteen salpaajien toiminnan tutkimukseen ja siihen vaikuttamiseen. Kolmas - ehkä pisin tie - etsii tehostetun geeniseulonnan avulla geenivirheitä, joihin voitaisiin sitten kehittää täsmälääkkeitä.

Ulla Järvi

Sketsejä lääkärilakosta

Viime maanantaina (23.4.2001) Komediateatteri Arenassa Helsingissä järjestetty lakkospeksi oli yleisömenestys. Juonen sisään oli kiedottu lääkärilakkoa koskevia sketsejä.

Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 1983-1990 ja 1991-1998 hoidetut myeloomapotilaat

Myelooman ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä sekä hoidon ja ennusteen kehitystä vuosina 1983-90 ja 1991-98 tarkasteltiin Keski-Suomen keskussairaalan 189 potilaan aineistosta. Seurantajakson aikana ei todettu muutoksia potilaiden sukupuoli- tai ikäjakaumassa eikä eloonjäämisajoissa. Naisten todennäköinen elinaika diagnosoinnin jälkeen oli pitempi kuin miesten. Myeloomapotilaiden hoitopäivien mediaani Keski-Suomen keskussairaalassa on jonkin verran pienentynyt.

Raija Sarkkinen, Heikki Hallman, Hannu Kautiainen, Pekka Hannonen

Alaraajan syvän laskimotukoksen avohoito

Pienimolekyyliset hepariinivalmisteet ovat yksinkertaistaneet laskimotromboosin hoitoa. Nykyään valikoiduilla potilailla voidaan alaraajan syvän laskimotukoksen hoito pienimolekyylisellä hepariinilla ja varfariinilla toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti kokonaan avohoidossa. Pistosopetus ja muu ohjaus potilaille annetaan päivystyspoliklinikalla, mutta muuten jatkoseuranta tapahtuu avoterveydenhoidossa. Potilaat ovat tyytyväisiä ja hoitopäiviä erikoissairaanhoidossa ei synny.

Pekka Koskinen, Vesa Naukkarinen

Uudet paikallishoitokeinot kroonisen haavan hoidossa, kasvutekijät ja keinoiho

Uudet haavanhoitomenetelmät, kasvutekijät ja keinoiho, ovat jo käytössä kroonisten ihohaavojen hoidossa. Suomessakin jo saatavilla olevat keinoihovalmisteet eivät toistaiseksi ole ensisijaishoitoja, mutta ne ovat hyvä vaihtoehto valikoidulle joukolle potilaita, joiden haavoja ei ole saatu perinteisin keinoin paranemaan. Keinoiho ei juurru haavaan perinteisen vapaan ihonsiirteen tavoin vaan edistää potilaan omaa paranemistaipumusta erittämiensä kasvutekijöiden avulla.

Annikki Vaalasti

Liikunnan ja ravinnon vaikutukset antioksidatiiviseen järjestelmään

Nykyinen ravintokäyttäytyminen ja fyysinen passiivisuus heikentävät elimistömme kykyä sietää oksidatiivista stressiä, jolla puolestaan on yhteys lukuisiin sairauksiin. Kun oksidatiivisen stressin ja liikunnan ja ravitsemuksen vuorovaikutusta tutkitaan tarkemmin, havaitaan että ravinnon täydentäminen antioksidanteilla lisää välillistä suorituskykyä sekä huippu-urheilussa että arkiliikunnassa. Antioksidantit vaikuttavat nimenomaan infektioihin, vammoihin ja rasituksesta palautumiseen.

Tuomo Tompuri, Osmo Hänninen

Pulmonaarihypertonian hoidon kriittistä arviointia

Eurooppalaisessa hengitysalan lehden pääkirjoituksessa arvioidaan kriittisesti primaarisen pulmonaarihypertonian hoidon ja lääketutkimuksen nykytilaa: pienet avoimet tutkimukset tuovat yleensä esiin hyviä vasteita ja tapausselostukset myöhemmin sivuvaikutuksia. Kun kyseessä on tappava tauti, huonosti dokumentoitukin hoito vakiintuu helposti alkutulosten ollessa myönteisiä. Usein tällainen hoito saattaa vielä olla superkallista (tästä on kokemusta itsellänikin sairaanhoitopiirin lääkebudjetin seurannasta...).

Hannu Puolijoki